Suomalaiset ovat pankkiuskollista kansaa – Suomen Pankki huolissaan kilpailun puutteesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jaetaanko täällä ilmaisia ämpäreitä? Ei, vaan kyseessä on ihan normaalin pankkipäivän aamu. © Petri Blomqvist/Otavamedia
Pankit tekevät Suomessa erinomaista tulosta, koska kilpailu ja kilpailutus kiertävät alan. Tämän varmistaa asiakkaiden pankkiuskollisuus – ja laiskuus.

Eteistilaan, suljetun ristikko-oven eteen on ahtautunut kolmisenkymmentä ihmistä.

Ulkona sataa räntää. Kello on viittä vaille kymmenen helmikuun ensimmäisenä perjantaina, Runebergin päivänä.

Täällä ei kuitenkaan jonoteta hillosilmätortulle vaan pankkiin. Liputuspäivän lisäksi tänään on Kelan eläkkeiden maksupäivä.

Suurin osa jonottajista onkin tuhdisti eläkeiässä. Vanhempi pariskunta ottaa tungoksen nähdessään takapakkia tuulikaappiin. Jonon kärkeen ei ole kiire, sillä heillä on kuulemma pankkivirkailijan kanssa erikseen sovittu tapaaminen. Odotellessa joutaa vaikka hetken juttelemaan kohtalotovereiden kanssa.

”Kun minä synnyin, täällä oli seittemäntuhatta asukasta”, mies avaa keskustelun ikätoverilleen tuulikaapissa.

Tarina jää kesken, kun Jyväskylän Nordean ovet viimein avataan. Tekisi mieli huutaa kuin uljas Fahlander Vänrikki Stoolissa: ”Nyt mennähän kolmin joukoin, kuka ensin ehtiä voi?”

Kaiken se sietää

Nordea on viime vuosina karsinut rajusti konttoreitaan ja kassapalveluitaan Keski-Suomessa. Vuosi sitten kassapalvelu lopetettiin Äänekoskella, Jämsässä ja Pieksämäellä, jotka eivät Suomen mittakaavassa ole mitään pikkutaajamia.

Siihen nähden kassapalveluihin on eläkkeiden maksupäivänä Jyväskylässä yllättävän vähän tunkua. Oven edessä seisseestä joukosta vain kymmenkunta ihmistä suuntaa käteiskassoille ja muodostaa seisovan jonon – täällä ei enää pelata vuoronumeroiden kanssa.

Pankissa on suorastaan hiljaista, kun muut asiakkaat katoavat konttorin uumeniin sovittuihin tapaamisiinsa. Ja mikäs siinä, pankit ovat tehneet kovasti töitä sen eteen, etteivät kassapuolen asiakkaat enää hiekoittaisi pankkisalien lattioita. Rahaa voi nostaa kauppojen kassoilta, ja kyllä peräkylän mummukin oppii pakon edessä käyttämään maksuautomaattia, kun kassapalvelu lopetetaan omasta taajamasta ja pitäisi lähteä isolle kirkolle.

Toisesta näkökulmasta katsottuna tämän voisi kai ilmaista niin, että pankit ovat tehostaneet palveluaan. Yhä harvempi tarvitsee konttoreiden kassapalveluja ja hoitaa asiansa mieluumminkin kotona tietokoneen ääressä.

Suomalainen pankkiasiakas palvelee itse itsensä ja on tyytyväinen ja uskollinen asiakas. Pankkiherra saa vaikka julkisesti vaatia tukia pois suomalaiselta yksinhuoltajalta, se ei aiheuta minkäänlaista asiakkaiden ryntäystä kilpailijan syliin. Vaikutusta ei ole myöskään pankin omistajuuden tai nimen vaihdoksilla.

Esimerkiksi jyväskyläläinen Anja Minkkinen kertoo olleensa aina saman pankin asiakas ja tyytyväinen saamaansa palveluun.

”Koko ikäni oon ollut Nordean asiakas, ja ikää on!”

Kahta ei vaihdeta

Tarkalleen ottaen Anja Minkkinen ei tietystikään ole ollut koko ikänsä asiakkaana Nordeassa, vaan sen lisäksi Merita-Nordbankissa, Meritassa ja sitä ennen jossakin niistä pankeista, jotka yhdistyivät Meritaksi pankkikriisin jälkeen vuonna 1995. Merita oli vielä suomalainen pankki, mutta nykyisen Nordean suurimmat omistajat ovat Sampo-konserni ja Ruotsin valtio.

Ensi vuoden alusta lähtien Suomen Nordea on enää pelkkä ruotsalaisten sivukonttori. Nordea allekirjoitti helmikuun alussa omat suunnitelmansa Suomessa, Tanskassa ja Norjassa sijaitsevien tytäryhtiöiden muuttamisesta sivuliikkeiksi. Suomen Finanssivalvonta on kritisoinut päätöstä, sillä se siirtää Nordean pankkivalvonnan Euroopan keskuspankilta Ruotsille.

Se tuskin kuitenkaan merkitsee Anja Minkkiselle ja muille tavallisille asiakkaille mitään.

Yhtä lailla uskollisia ovat toisenkin suomalaisen pankkigoljatin, Osuuspankin asiakkaat.

Jyväskyläläinen Leena Ojala putkahtaa ulos Nordeasta kävelykadun räntäsateeseen. Hän on ollut hoitamassa isänsä kuolinpesän asioita; itse hän on ollut osuuspankkilainen koko aikuisikänsä ja kehuu saamaansa palvelua. Hän on keskittänyt vakuutuksensakin OP:hen eikä ole koskaan vakavasti harkinnut pankin vaihtoa.

”Oon vähän laiska suomalainen, ei sitä viiti.”

Työläs prosessi

Suomalaiset ovat pohjoismaisittain vertailtuna erittäin tyytyväisiä pankkeihin. Epsi Ratingin viime syksynä julkaiseman raportin mukaan tyytyväisiä pankkiasiakkaita oli 75,8 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi eniten tyytyväisiä oli Norjassa, 71,5 prosenttia, ja Ruotsissa ja Tanskassa lukema jäi alle 70 prosentin.

Finanssialan Keskusliiton viime vuonna teettämän kyselyn mukaan vain viisi prosenttia pankkien asiakkaista oli vaihtanut pankkia kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Siis siitä huolimatta, että tyytymättömiä on reilut 20 prosenttia. Vaihdon syiksi mainittiin huono palvelu, korkeat hinnat, kattavampi tuotetarjonta ja paremmat ehdot.

Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi huomauttaa, että yli puolet 15–70-vuotiaista suomalaisista on useamman kuin yhden pankin asiakas. Se todennäköisesti vähentää tarvetta pankin vaihtamiseen.

Osuuspankin Jyväskylän konttorin tuulikaapista löytyy yksi tyytymätön, jyväskyläläinen Gudrun Viergutz. Hänen pankinvaihtonsa on jäänyt harkinnan asteelle.

”Laiskuuttani olen edelleen asiakas, vaikken ole edes erityisen tyytyväinen.”

Viergutz pitää pankin vaihtamista yksinkertaisesti liian työläänä prosessina etenkin korttien uusimisen vuoksi.

Monen pankkiasiakkaan uskollisuuden takana taitaakin piillä jotain muuta kuin tyytyväisyyttä.

Pankki – syntymälahja

Pankin asiakkuus on vanhastaan siirtynyt sukupolvelta toiselle: lapselle avataan tili vanhempien pankissa usein heti syntymän jälkeen.

”Asiakkuudella voi olla perheessä pitkät perinteet. Nykyaikana tällaisten tekijöiden merkitys on varmaan vähentynyt”, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula.

Pankki tarjoaa ihmiselle välttämätöntä palvelua, jolla on kotitaloudelle iso taloudellinen merkitys, varsinkin jos samassa paketissa on lainoja ja vakuutuksiakin.

”Kuluttaja toivoo, että asiat voi hoitaa mahdollisimman vähällä vaivalla. Se vaikuttaa kiinnostukseen vaihtaa pankkia.”

Pankin vaihtamista voitaisiin helpottaa lainsäädännöllä. Eri palvelupakettien hintoja voi olla vaikea vertailla, mikä edelleen vähentää vaihtohalukkuutta. Hannulan mukaan hinnoittelun läpinäkyvyyttä pitäisi parantaa. Siihen onkin jo tulossa jotain muutoksia EU:n maksutilidirektiivin myötä, jonka viemistä kansalliseen lainsäädäntöön valmistellaan parhaillaan.

”Esimerkiksi asiakkaalle tulisi vuosittain ote palvelumaksuista.”

”Kauhean kallista”

Mutta myös itse pankinvaihtoprosessia voitaisiin helpottaa.

Kuluttajaviraston pitkän tähtäimen tavoitteena on tilinumeron siirrettävyys. Tällöin kuluttaja saisi pitää tilinumeronsa pankkia vaihtaessaan. Näinhän on tehty jo teleoperaattoreiden kohdalla: puhelinnumeroa ei tarvitse vaihtaa, jos haluaa tarttua toisen operaattorin edulliseen tarjoukseen.

Pankkien etujärjestön FK:n Piia-Noora Kaupin mielestä tilinumeroon ei voi soveltaa samaa logiikkaa kuin puhelinnumeroon. Tilinumeron siirrettävyys on ollut aika ajoin esillä, ja pankkiala ei ajatusta kannata.

”Se olisi todella vaikeaa teknisesti. Koko systeemin muuttaminen olisi mittava hanke ja tulisi kauhean kalliiksi”, Kauppi sanoo.

Hän ei usko tilinumeron siirrettävyyden myöskään olevan mikään ratkaiseva tekijä siinä, miten halukkaasti pankkia vaihdetaan.

”Meidän mielestä sillä ei olisi mitään lisäarvoa kuluttajalle, ja on kyseenalaista, miten se vaikuttaisi kilpailuun.”

Argumentit ovat samoja, millä teleoperaattorit aikoinaan vastustivat puhelinnumeron siirrettävyyttä.

Siitä Hannula ja Kauppi ovat kuitenkin samaa mieltä, että kuluttajan kannattaa kilpailuttaa pankkeja. Etenkin silloin, kun on tarvetta isommalle luotolle.

Jyväskyläläisen Petri Virtasen 25 vuotta kestänyt asiakkuus päättyikin juuri asuntolainan kilpailutukseen.

Järki vai tunne

Jyväskylän kävelykadun alapäässä on piskuinen Danske Bankin konttori. Sinne Petri Virtanen on helmikuisena perjantaina matkalla vaihtamaan pankkia.

Virtanen on ollut pankin asiakas jo silloin, kun sen nimi oli Postipankki. Nyt asiakkuus päättyy, kun hän sai toisesta pankista paremman lainatarjouksen.

Pankin vaihtamiseen ei liity suuria tunteita. Virtanen ei siis nauranut matkalla pankkiin, jos nyt ei itkenytkään.

”Ei tunnu miltään. Helpompihan se olisi jatkaa vanhoilla kuvioilla, mutta se ei nyt onnistunut.”

Hankalimmalta tuntuu pankkikorttien uusiminen. Vakuutukset Virtanen on ottanut muualta.

Virtasen uusi pankki on Osuuspankki. Se ei ole yllättävää, sillä OP:n ja Nordean markkinaosuus suomalaisten pankkipalveluista on 70–80 prosenttia.

Vielä parikymmentä vuotta sitten Suomessa oli vielä neljä tai viisi suurta valtakunnallista pankkia ja sen lisäksi monenkirjavat ryhmät osuus- ja säästöpankkeja. Nyt Suomen pankkimarkkinat kuuluvat euroalueen keskittyneimpiin.

Pankkialan keskittyminen voi heikentää kilpailua. Siitä on ollut huolissaan myös Suomen Pankki.

Kilpailijoita ulkomailta

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen toteaa, että edellytykset pankkien terveelle kilpailulle ovat Suomessa sinänsä hyvät, kun toimiala on kannattava ja pankit vakavaraisia.

”Pankkien tuloksethan ovat erinomaisia. Uskon, että tuloksellisuus houkuttelee lisää kilpailua ennen kaikkea ulkomailta. Kulutusluotoissa sitä jo nähdään, mutta sitä tulee varmasti muihinkin helppoihin standardituotteisiin, kuten asuntolainoihin.”

Ehkä tutuin esimerkki ulkomaisesta kulutusluottojen markkinoijasta Suomessa on espanjalainen Santander.

”Olen vakuuttunut, että lisää yhä tulee. Eurooppalaisilla pankkimarkkinoilla on tällä hetkellä ylikapasiteettia ja pulaa tuottavasta luotonannosta.”

Hakkarainen muistuttaa pankkikriisin opettaneen sääntelyn merkityksen. Erityisesti asuntolainojen riskejä on syytä valvoa ja säännellä. Se ei saa kuitenkaan tukahduttaa kilpailua.

Yksittäisiin keinoihin kilpailun parantamiseksi esimerkiksi yksityisasiakkaiden näkökulmasta Hakkarainen ei halua ottaa kantaa.

”Mutta yleisesti ottaen kilpailuttaminen pitäisi tehdä helpoksi.”

Suomessakin näkyy Hakkaraisen mukaan jo merkkejä siitä, että pankkien kilpailutukseen on tulossa ns. välikäsiä, yrityksiä, jotka hoitavat vaikkapa asuntolainan kilpailutuksen asiakkaan puolesta. Esimerkiksi Saksassa tällaiset yritykset ovat yleistyneet.

Piia-Noora Kauppikin toivottaa ulkomaiset toimijat tervetulleiksi Suomen pankkimarkkinoille. Hän muistuttaa myös, että suomalaiset voivat halutessaan siirtyä ulkomaisten pankkien asiakkaiksi – sitä mahdollisuutta on vasta harva käyttänyt hyväkseen.

”Ilmeisesti suomalaiset ovat pankkipalveluiden suhteen vielä varsin perinteisiä. Se muuttuu ehkä nuorison myötä.”

X