Painostiko ministeri Petteri Orpo maahanmuuttolinjauksissa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Ministeri Petteri Orpo
Mikä oli ministeri Petteri Orpon rooli maahanmuuttolinjauksissa? © Jussi Nukari/Lehtikuva
Petteri Orpon sisäministerikaudella valtion keskusvirastot tekivät kovia maahanmuuttolinjauksia. Käyttikö ministeri poliittista ohjausta?

Viime vuonna 84 prosenttia sotaa pakenevista irakilaisista sai turvapaikan Suomesta. Sittemmin luku on pudonnut dramaattisesti 15 prosenttiin. Syynä on Maahanmuuttoviraston (Migri) toukokuinen linjaus, jonka mukaan turvallisuustilanne Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa on parantunut.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio ei ole osannut perustella, mihin tietoon linjanmuutos perustuu. Vuorio tunnusti HS:ssa (4.9.2106), että linjauksen kiristämissä on kyse nimenomaan siitä, että Suomi seuraa muiden maiden käytäntöjä ja yrittää pysyä niiden kanssa samalla linjalla. ”Suomi ei halua poliittisesti luoda vetovaikutuksia”, Vuorio sanoi.

Oppositio on vaatinut vihreiden johdolla hallitusta selvittämään, onko Migrin koventuneen linjan takana poliittinen ohjaus. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vastasi eduskunnan kyselytunnilla: ”Poliittista ohjausta ei ole tapahtunut.” Ex-sisäministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut samaa. Migrin tekemät päätökset perustuvat puhtaasti virkamiesten omaan harkintaan.

Paimenkirje varustamoille

Viime syksynä Saksan Travemundesta suuntautui Suomeen turvapaikanhakijoiden säännöllinen virta.

Reitti haluttiin tulpata. Joulukuun 18. päivä Rajavartiolaitos ja poliisi lähettivät Suomen Varustamot ry:lle paimenkirjeen. Siinä laivayhtiöitä kehotettiin tarkastamaan Saksasta saapuvien matkustajien matkustusasiakirjat jo lähtösatamassa. Muussa tapauksessa yhtiöitä voitaisiin epäillä laittoman maahantulon järjestämisestä.

Useat oikeusoppineet kritisoivat Rajavartiolaitoksen linjausta. Ulkomaalaislaki velvoittaa selvittämään matkustusasiakirjat ainoastaan Schengen-alueen ulkorajalla.

”Rajavartiolaitos yrittää ehkä paikata lainsäätäjän työtä, mikä ei sille kuulu”, jyrähti Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin.

”Laittoman maahantulon järjestämisestä ei ketään voida tuomita, jos toiminnalle on humanitaariset perusteet. Kuljetusyhtiösanktiot eivät lainkaan koske EU:n sisäistä liikennettä”, Scheinin sanoi HS:n haastattelussa (4.1.).

Paimenkirjeen allekirjoittaja on Rajavartiolaitoksen oikeudellisen osaston päällikkö, monissa liemissä keitetty Ari-Pekka Koivisto, joka on työskennellyt aiemmin valtionsyyttäjänä.

”Linjaus tehtiin kansallisista lähtökohdista. Me muistutimme varustamoita siitä, että rikoslain mukaan laitonta maahantulon järjestämistä voi tapahtua myös Schengen-alueen sisällä. Mitään poliittista ohjausta ei tullut. Mutta valtionjohto oli tietoinen tämän kaltaisen kirjeen lähettämisestä”, Koivisto sanoo.

Kantelu ja hiljaisuus

Rajavartiolaitoksen kirjeestä tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viime kesäkuussa valmistuneessa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin katsoi, ettei Rajavartiolaitoksen toiminnassa ollut moitittavaa. Viranomainen saa toki muistuttaa toimijoita lain olemassaolosta.

Samaan aikaan Sakslin tulkitsi rikoslakia edullisesti laivanvarustamoiden kannalta – kuten Martin Scheinin aiemmin.

”…laittoman maahantulon järjestämisenä ei pidetä tekoa, jota erityisesti huomioon ottaen tekijän humanitaariset tai läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet sekä ulkomaalaisen turvallisuuteen vaikuttavat olot hänen kotimaassaan tai vakinaisessa asuinmaassaan on pidettävä kokonaisuutena ottaen hyväksyttävistä syistä tehtynä. Maahantulon järjestäminen, joka on tehty humanitäärisistä syistä tai läheisten perhesuhteiden vuoksi ei siis ole säännöksen mukaan rangaistavaa”, päätöksessä sanotaan.

Varustamo ei siis syyllisty välttämättä rikokseen, vaikka toisi turvapaikanhakijoita Suomeen.

Joka tapauksessa varustamot muuttivat linjaustaan Rajavartiolaitoksen haluamaan suuntaan. Matkustusasiakirjat alettiin tarkistaa jo lähtösatamassa. Pakolaisten tulo Travemundesta tyrehtyi jouluna 2015.

Miksi varustamoiden linja muuttui? Painostettiinko niitä ehkä kirjeen lisäksi jollain muulla tavalla muuttamaan käytäntöjään?

Suomessa ministeri ei saa ohjailla poliittisesti keskusvirastoja eikä valtionyhtiöitä. Vihreiden Heidi Hautala joutui eroamaan ohjailtuaan Arctia Shipping -yhtiötä. Vielä oudompi ajatus olisi, jos ministeri kohdistaisi poliittista ohjausta yksityisiin yrityksiin.

Seura kysyi ministeri Petteri Orpolta, painostiko hän sisäministerinä laivavarustamoita muuttamaan käytäntöjään. Orpo kieltäytyi kommentoimasta.

X