Piittaamattomuutta, laiminlyöntejä ja etujen vastaista toimintaa – Näin lakimiehet kohtelivat turvapaikanhakijaa

Poliisihallituksen mukaan viime vuonna Suomesta palautettiin lähtömaihinsa 2 500 ihmistä. Erään afganistanilaismiehen turvapaikkaprosessia puidaan oikeusalan sisällä edelleen, vaikka mies on ollut poistettuna maasta jo lähes vuoden. Setvittävänä ei ole niinkään palautus, vaan se millaista oikeudellista apua miehelle oli tarjottu. Ja olivatko hänen avustajansa valittaneet miehen saamista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä riittävän huolellisesti vai vain tusinatyönä.

Yksi yhteenveto tapahtuneesta nähtiin Asianajajaliiton valvontalautakunnan täysistunnossa ystävänpäivänä 2018.

Lautakunta, johon kuuluu parikymmentä oikeusoppinutta, oli kutsunut kuultavaksi kaksi Kaspian Law & Consulting -yhtiössä työskennellyttä lakimiestä. He olivat olleet afganistanilaismiehen oikeudenkäyntiavustajina ja hoitaneet työnsä kantelijan mielestä puutteellisesti. Mies oli palautettu 6.9.2017 Joutsenon säilöönottokeskuksesta Kabuliin, hänelle hengenvaarallisiin oloihin.

Miehen isä ja veljet oli jo aiemmin surmattu. Istunnossa todistajana oli kantelun tehnyt suomalainen yrittäjä, joka toimi afganistanilaismiehen valtuuttamana asiamiehenä. Molemmat haluavat esiintyä asiassa nimettöminä, oman ja läheistensä turvallisuuden takia. Kurinpitoratkaisua odottamassa olivat Kaspian Law’n oikeudenkäyntiavustajat Mirja Kapraali ja varatuomari Matti Laiho. Kantelujen kohteena oleminen ei ollut heille ainutkertaista, päinvastoin.

Kahdesta juristista kymmenen kantelua

Jos juristi haluaa toimia oikeudenkäynneissä avustajana, eikä hän ole asianajaja, hänellä täytyy olla siihen lupa oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta. Viime vuonna tällaisten lupalakimiesten toiminnasta tehtiin kaikkiaan 58 kantelua.

Ystävänpäivän istunnon aikaan Mirja Kapraalista oli vireillä seitsemän ja Matti Laihosta kolme kantelua. Niitä käsiteltiin lautakunnassa yhtä aikaa.

Seura on selvittänyt täysistunnon kulkua siitä tehdyn yleisen pöytäkirjan, valvontalautakunnan julkisten päiväkirjojen ja afganistanilaisen kantelijan asiamiehen kertomuksen perusteella.

Näistä piirtyy varsin kylmä kuva siitä, millaista liukuhihnatyötä turvapaikanhakijoiden avustaminen voi pienille lakifirmoille olla. Valtion työstä maksamat palkkiot ovat juristien mielestä pieniä, joten houkutus hoitaa paperisotaa mahdollisimman vähällä vaivalla on ilmeinen.

Pakolaisneuvojan ja rauhanturvaajan firma

Afganistanilaismiehen turvapaikka-asiaa hoitanut Kaspian Law & Consulting oli aloittanut toimintansa juuri ennen Euroopan suurta pakolaiskriisiä. Mirja Kapraali oli perustanut toimiston puolisonsa Mathias Jamehdarianin kanssa vuonna 2013. Hän sai oikeudenkäyntiavustajaluvan tammikuussa 2014, ja Jamehdarianista tuli yhtiön toimitusjohtaja.

Jamehdarian on ollut sotilastulkkina Afganistanissa suomalaisissa kriisinhallintajoukoissa. Suomeen hän oli muuttanut Iranista 11-vuotiaana isänsä mukana.

Jamehdarian osaa persiaa ja daria, Afganistanin toista pääkieltä. Nämä taidot ja Afganistan-kokemukset ovat avuksi maanosasta tulleiden turvapaikanhakijoiden kanssa toimittaessa.

Kapraali on oikeustieteen maisteri, jolla on kokemusta ulkomaalaisasioista. Hän on työskennellyt muun muassa Pakolaisneuvonta ry:n Lappeenrannan toimistossa.

Verkkosivuillaan Kaspian Law & Consulting mainostaa henkilöstönsä vahvaa kansainvälistä osaamista.

Ei ilmoittanut avustajan vaihtoa

Afganistanilaismiehen asiainhoidossa on näin jälkikäteen katsottuna paljon erikoisia käänteitä. Hän tuli Kaspian Law’n ja Mirja Kapraalin asiakkaaksi papereiden mukaan 21.3.2016 ja kävi yhtiön toimistolla muutamaa päivää myöhemmin. Miehen mukaan hän ei koskaan tavannut Kapraalia, vaan asioita hoiti toimistolla tulkki.

Joulukuussa 2016 Kapraali siirtyi Kaspian Law & Consultingissa toisiin tehtäviin ja siirsi asiakkaidensa hoidon kollegalleen Matti Laiholle. Kapraali toimi silti ainakin paperilla afganistanilaisen määrättynä avustajana aina 8.2.2017 tapahtuneeseen viralliseen avustajanvaihtoon asti. Vaihdosta hän ei kuitenkaan kertonut asiakkaalleen. Matti Laiho oli tehtävään teknisesti pätevä ihminen, hän oli saanut oikeudenkäyntiavustajan luvan joulukuussa 2013.

Kielteinen päätös tekstarilla

Afganistanilaisen asiamieheksi ryhtynyt suomalaisyrittäjä kertoi istunnossa omat kokemuksensa turvapaikanhakijan saamasta asiakaspalvelusta. Hän oli tavannut miehen Helsingin Rautatientorilla olleessa turvapaikanhakijoiden infoteltassa maaliskuussa 2017. Tällöin mies oli jo saanut turvapaikkahakemuksiinsa kielteisiä päätöksiä ja valitusprosessin piti olla käynnissä.

Afganistanilainen oli pyytänyt suomalaisyrittäjältä neuvoa, koska ei saanut yhteyttä häntä edustavaan lakimieheen. Yrittäjä lupasi soittaa Mirja Kapraalille. Numeroon vastasi kuitenkin Matti Laiho. Yrittäjä tiedusteli Laiholta afganistanilaisen papereita, ja miten prosessi oli edennyt. Laiho vastasi, ettei hänellä ollut papereita, eikä sen jälkeen vastannut enää puhelimeensa.

Saadakseen Laihon kiinni uudelleen yrittäjä soitti tälle omien lastensa kännyköistä. Laiho vastasi ja lupasi pyytää papereita Kapraalilta.

Kun mitään ei tapahtunut, kuuden viikon odottelun jälkeen yrittäjä pyysi afganistanilaiselta valtakirjaa tämän asioiden hoitoon. Näin hän pääsi pyytämään asiakirjoja Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja näkemään viranomaisten vastauksia miehen hakemukseen.

Kotimaa on palautetulle miehelle riskialtis paikka. Siellä hänen lähimpiä perheenjäseniään oli jo aiemmin surmattu. © REUTERS / LEHTIKUVA

Toimisto oli valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, mutta ei ilmeisesti ollut kuullut asiakastaan lainkaan valitusta tehdessä.

Yhteydenpito oli muutenkin niukkaa.

Yrittäjä avusti afganistanilaista miestä tekemään Asianajajaliittoon kantelun Kapraalin ja Laihon työtavoista. Mies oli useita kertoja yrittänyt tulkin kautta välittää lisätietoja tilanteestaan Mirja Kapraalille siinä onnistumatta.

Keväällä mies sai kolmannen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Tästä lakiasiaintoimisto ilmoitti hänelle englanninkielisellä tekstiviestillä 12.5.2017.

”Hi! I’m sorry to inform that you have got a negative decision from the supreme administrative court. -Teija/Kaspian Law”

Koska mies ei osaa lukea englantia, hän pyysi yrittäjää tulkkaamaan viestin.

Vasta kesäkuun alussa Mathias Jamehdarian otti puhelimitse yhteyttä toimistonsa asiakkaaseen. Noin minuutin kestäneen darinkielisen puhelun aikana Jamehdarian kertoi kielteisestä päätöksestä ja ehdotti, että Kaspian Law voisi auttaa uuden hakemuksen tekemisessä.

Tämän jälkeen asiat etenivät vääjäämättä rutiinilla. Asianajoliitto alkoi käsitellä toimiston lakimiesten menettelytavoista tehtyä kantelua, mutta miehen tilanteeseen sillä ei enää ollut vaikutusta.

Palautuslento Afganistaniin lähti ajallaan.

© ARI HEINONEN / OTAVAMEDIA

Varatuomari yritti vaikuttaa?

Viimeinen yllätys odotti kantelun tehnyttä suomalaisyrittäjää tammikuun lopussa, kun todistajakutsu Asianajajaliiton valvontalautakunnan istuntoon oli jo tullut. Varatuomari Matti Laiho soitti hänelle, ja halusi ”sopia” istunnossa puhuttavista asioista. Hän myös kertoi, ettei ollut tehnyt sitä KHO:n valitusta, josta yrittäjä oli kannellut. Valituksen oli kuulemma tehnyt Mirja Kapraali, mutta kirjannut sen Laihon nimiin.

Laiho ehdotti, että yrittäjä muokkaisi kanteluaan ja ottaisi hänen nimensä pois siitä.

Yrittäjä ilmoitti yli tunnin kestäneestä puhelusta valvontalautakunnalle. Kun asia otettiin täysistunnossa esille, yllättynyt Laiho kiisti yrittäneensä vaikuttaa todistajaan.

Seura tavoitti nyt kesällä Matti Laihon, mutta tämä ei halunnut puhua tapahtumista mitään. Hän kertoi Seuralle olevansa lomalla ja aloittavansa elokuussa uudessa työpaikassa.

”Mikäli sulle sopii, voidaan lopettaa tämä puhelu”, hän sanoo.

Seura olisi halunnut kuulla varatuomarin oman näkemyksen siitä, mistä hänen saamansa monet kantelut johtuvat.

Jatkokysymyksen kuultuaan Laiho lyö luurin kiinni.

Ei kommentoi työaikana

Sama kommentointilinja on myös Mirja Kapraalilla. Hän työskentelee nykyisin ylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hän valvoo siellä kansalaisten oikeusturvaa luotonannoissa.

Seura tavoitti Kapraalin hänen virkapuhelinnumerostaan, ja kysyi häneltä kantelujen syistä ja suuresta määrästä.

”En valitettavasti voi käyttää työaikaani tämmöiseen”, Kapraali toteaa. Hän ei vastaa Seuran sähköpostilla lähettämiin jatkokysymyksiin.

Oikeusapua tarvinnut afgaanimies vietti viimeiset suomalaispäivänsä Joutsenon säilöönottokeskuksessa. Kuvassa olevat ihmiset eivät liity tapaukseen. © 2016 GETTY IMAGES

Lupien peruutus uhkaa

Seuran tietojen mukaan Asianajajaliiton valvontalautakunta on päätöksessään esittänyt juristikaksikon oikeudenkäyntiavustajalupien peruuttamista. Päätöksen vahvistaa oikeudenkäyntiavustajalautakunta, ja siitä voi valittaa. Lautakunta tekee ratkaisunsa elokuussa.

Valvontalautakunnan esityksen mukaan Mirja Kapraali on toiminut toistuvasti päämiestensä etujen vastaisesti ja laiminlyönyt näiden informoinnin. Tällaisissa tapauksissa kun huolimattomuudellakin voi olla isoja seurauksia: vaillinaisin perustein tehty palautuspäätös voi viedä ihmisen hengenvaaraan.

Lautakunnan mielestä Matti Laihonkin toiminta osoittaisi piittaamattomuutta päämiehen oikeuksista. Myös yritys saada kantelijaa muuttamaan kanteluaan nähtiin raskauttavana.

Lisäksi Kaspian Law & Consultingin toimintatavat asiakkaansa kanssa viestimisessä saivat moitteita.

Kaikki mahdolliset kurinpitotoimet ovat lähinnä moraalisia voittoja kantelijoille, käytännön etua niistä ei juuri ole. Esimerkkitapauksemme afganistanilaismies on lähtenyt maastaan uudestaan ja pakoilee nyt naapurimaassa laittomana siirtolaisena. Suomeen hän tuskin palaa, ainakaan kahden vuoden maahantulokiellon aikana.