Seura selvitti: Plan hukkasi kehitysmaiden lapsille lahjoitetuista rahoista liki puolet kuluihin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuvakaappaus Plan Suomen verkkosivulta.
© Pekka Nieminen
Plan Suomi lupaa, että kolme neljäsosaa kaikista sen saamista varoista menee lasten hyväksi.

Seura vertaili kuuden kehitysmaita auttavan suomalaisen yhdistyksen rahankeräyskuluja, jotka kohdistuivat vuodelle 2016.

Kun muut järjestöt pystyivät osoittamaan kerätyistä rahoista 78–85 prosenttia itse lahjoituskohteeseen, Plan Suomen nettotuotoksi jäi vain 67 prosenttia.

Poliisille tilitettävät vastikkeettomien lahjoitusten keräykset muodostavat vain osan järjestöjen varainhankinnasta, joten Seura päätti perehtyä Planiin ja sen talouslukuihin hieman tarkemmin.

Suomen Plan on osa kansainvälistä Plan Internationalia, joka tukee kehitysmaiden lapsia muun muassa kummitoiminnan avulla. Yli 20 000 suomalaista rahoittaa Planin hankkeita 50 eri maassa.

Otimme tarkastelun kohteeksi Planin kaikki yksityishenkilöiltä ja firmoilta kehitysyhteistyöhön 2016 päättynellä tilikaudella saamat varat, yhteensä 8,8 miljoonaa euroa.

Grafiikka: Seuran arvio pohjautuu Plan Suomen tilinpäätökseen 2015–2016.

Seuran arvio pohjautuu Plan Suomen tilinpäätökseen 2015–2016.

Niistä valtaosa, 7,3 miljoonaa oli rahankeräyslain tarkoittamia vastikkeettomia lahjoituksia. Loput 1,5 miljoonaa euroa koostuivat pääasiassa testamenttilahjoituksista ja yritysyhteistyön tuotoista.

Seura kävi läpi Planin tilinpäätöstä ja päätyi arvioon, että yksityisen varainhankinnan kustannukset olivat 3,2 miljoonaa euroa ja 0,9 miljoonaa euroa yksityisiltä saaduista rahoista ohjautui kattamaan Planin hallinnon ja viestinnän kustannuksia.

Kehitysyhteistyöhön jäi 4,7 miljoonaa euroa. Yksityisen antamasta eurosta siis vain 53 senttiä meni kehitysmaiden lapsille.

Planin omia lukuja kaunistavat julkiset rahat

Plan Suomi vakuuttaa verkkosivullaan, että ”käytämme kolme neljäsosaa saamistamme lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin”.

Miksi Planin ilmoittama ja Seuran selvittämä luku eroavat toisistaan?

Tarkkaavainen lukija kiinnittää Planin ilmoituksessa huomionsa sanoihin ”… ja muista varoista”. Ne tarkoittavat suomalaisilta veronmaksajilta ja EU:lta peräisin olevia rahoja.

Planin ilmoittama suhdeluku ei siis kerro siitä, kuinka iso osa yksittäisen ihmisen lahjoituksesta menee perille.

Edelleen kannattaa huomata, että lauseessa puhutaan vain ”lapsista” eikä tarkemmin ”kehitysmaiden lapsista”.

Osa Planin toimintaa on nimittäin suomalaisten koululaisten valistaminen lasten oikeuksista ja maapallon ongelmista. Tämä toiminta rahoitetaan verovaroin.

Koska Seuran selvityksen kohteena oli yksityisten antamat rahat, rajasimme Planin kotimaan työn rahavirrat kokonaan tarkastelumme ulkopuolelle.

Planin kehitysyhteistyön kohdalla taas jätimme laskelman ulkopuolelle Plan Suomen valtiolta ja EU:lta saamat yhteensä 5,7 miljoonan euron avustukset, joiden järjestäminen ei aiheuta läheskään yhtä suuria kustannuksia kuin rahan hankkiminen yksityisiltä.

Jos julkiset avustukset kuitenkin otettaisiin mukaan tarkasteluun, Planin kaikista kehitysyhteistyön tuotoista 63 prosenttia ohjautui itse asiaan 2016 päättyneellä tilikaudella. Sekin on selvästi vähemmän kuin Planin jo vuosia ilmoittama kolme neljäsosaa.

Tilanne ei juuri muuttunut seuraavallakaan, 2017 päättyneellä tilikaudella. Silloin kehitysmaiden lapsille päätyi yksityisten rahoista 55 prosenttia ja kaikista Planin saamista kehitysyhteistyön tuotoista – joissa siis on huomioitu myös julkinen raha – 66 prosenttia.

Plan: Feissaus maksaa – ja paljon

Tärkein syy Planin varainhankinnan matalaan nettotuottoon oli se, että yhdistys investoi pari vuotta sitten voimakkaasti uusien kuukausilahjoittajien hankkimiseen, kertoo Planin pääsihteeri Ossi Heinänen.

Järjestö käytti paljon rahaa etenkin feissaukseen, ihmisten houkuttelemiseen lahjoittajiksi kaduilla ja toreilla.

”Feissauksen kulut realisoituvat heti, mutta tuotot näkyvät pitkällä aikajänteellä”, hän kiteyttää.

Heinäsen mukaan kahdella edellisellä tilikaudella kulujen osuus tuotoista on ollut investointien ja muutamien muiden syiden vuoksi poikkeuksellisen korkea, mutta nyt tilanne on parempi.

”Jo tänä vuonna pääsemme siihen, että kehitysyhteistyön kaikista tuotoista jopa 75 prosenttia ohjautuu itse asiaan.”

Jos Heinäsen lupaus pitää kutinsa, niin yksityishenkilön lahjoituksesta Planille menee tällä hetkellä siis karkeasti arvoiden noin 65 prosenttia kehitysmaiden lasten hyväksi – olettaen, että järjestön saama julkinen tuki on pysynyt ennallaan.

X