Miljoonien eurojen petos? Yksityisen lääkäriaseman lääkärit ovat maksattaneet eläkkeensä muilla

Miksi PlusTerveyden järjestelyt eivät tunnu kiinnostavan eläkeyhtiötä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miksi PlusTerveyden järjestelyt eivät tunnu kiinnostavan eläkeyhtiötä?
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Seura kirjoitti marraskuussa PlusTerveys Oy:stä, jonka lääkärit rahastavat eläkeyhtiötä laittomalla osa-aikaeläkejärjestelyllä. Rahastuksen kohteeksi on joutunut Suomen suurin työeläkevakuutusyhtiö Varma.

PlusTerveys Oy on Suomen suurin yksityinen hammaslääkäriketju, jonka palveluksessa on 1 100 työntekijää, myös lääkäreitä. Seuran saamien tietojen mukaan eläkekikkailu alkoi vuonna 2011, kun PlusTerveydestä tuli Varman asiakas.

Viidessä vuodessa maksettujen perusteettomien eläkkeiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta PlusTerveyden hallinnossa työskennelleen nimettömän lähteen mukaan kyse on miljoonista euroista.

Käytännössä Varman muut asiakkaat ovat joutuneet PlusTerveyden lääkäreiden perusteettomien osa-aikaeläkkeiden maksumiehiksi.

Näin kuvio toimii

Rahastus on perustunut väärin ilmoitettuun työaikaan. Kuvio on toiminut näin:

1. PlusTerveyden lääkäri tekee 40-tuntista työviikkoa. Palkkatuloa kertyy 200 000 euroa vuodessa. 61-vuotiaana lääkäri päättää jäädä osa-aikaeläkkeelle. Hän ilmoittaa eläkeyhtiö Varmalle tekevänsä 20-tuntista työviikkoa. Varma korvaa puolet menetetystä työtulosta, eli 50 000 euroa, osa-aikaeläkkeenä.

2. Jos lääkäri toimisi lain puitteissa, hänen yhteenlasketut tulonsa olisivat nyt 150 000 euroa. Todellisuudessa lääkäri tekee edelleen 40-tuntista työviikkoa. Puolet palkastaan (100 000 €) hän siirtää PlusTerveyden osakejärjestelmään ja nostaa sen myöhemmin pääomatulona. Pääomatulo ei vaikuta osa-aikaeläkkeen määrään.

3. Eläkeyhtiö ei tarkista lääkärin todellista työaikaa. Osa-aikaeläkeläisen bruttoansiot ovat 250 000 euroa.

Kuvaillun kaltainen järjestely on laiton, sillä eläkelaki velvoittaa osa-aikaeläkkeen saajan ilmoittamaan eläkelaitokselle työaika- ja ansiotulomuutoksista.

Työntekijöitä kannustettu

Seuran tietojen mukaan PlusTerveys Oy:ssä on jopa kannustettu työntekijöitä ilmoittamaan työaikansa virheellisesti.

Kuvaillun kaltainen järjestely on periaatteessa mahdollinen vain yhtiön työntekijäomistajille – siis henkilöille, jotka omistavat PlusTerveyden osakkeita. Toimitusjohtaja Eila Annalan mukaan heitä on noin 300. Yhtiöstä ei kerrota, kuinka monta osa-aikaeläkeläistä sen palkkalistoilla on.

Varman viestintäpäällikkö Leena Rantasalo vahvistaa, että osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset selvitetään eläkettä myönnettäessä. Sen jälkeen työaikaa ei erikseen valvota.

”Valvonta perustuu palkkatulon muutokseen.”

Varmasta ei suostuta kommentoimaan lainkaan tapaus PlusTerveyttä.

Kun asiakas antaa vakuutusyhtiölle tahallaan vääriä tietoa, lähestytään vakuutuspetoksen määritelmää. Mikä nimike sopisi kuvaillun kaltaiseen miljoonien eurojen järjestelyyn?

Tähän kysymykseen Varmasta ei osata antaa vastausta, ei edes periaatteellisella tasolla.

Yhtiöstä ei myöskään kerrota, aiotaanko asia tutkia tai aiotaanko väärin perustein maksetut eläkkeet periä takautuvasti takaisin. Eläkeyhtiöllä olisi siihen lain mukaan oikeus.

Puoli miljardia kadonnut

Miksi PlusTerveyden osa-aikaeläkejärjestelyt eivät tunnu kiinnostavan Varmaa?

Ehkä syy löytyy menneisyydestä.

2000-luvulla moni suomalainen yhtiö purki yksityisen eläkesäätiönsä isoon työeläkeyhtiöön. Kauppa oli kannattavaa, sillä eläkeyhtiöön piti siirtää vain osa eläkesäätiön toimintapääomasta. Jäljelle jäävä osuus jäi yhtiölle huomenlahjaksi siitä, että ne siirtyivät ison eläkeyhtiön asiakkaaksi.

Tällaisten järjestelyiden kautta suomalaisesta eläkevakuutusjärjestelmästä on kadonnut valtava omaisuus, ainakin puoli miljardia euroa. Raha on päätynyt yhtiöiden taseisiin.

Neste Oil hyötyi eläkesäätiönsä purkamisesta 50 miljoonaa euroa, Finnair 20, VR kymmenen miljoonaa.

Vuonna 2010 PlusTerveys Oy purki oman eläkesäätiönsä Varmalle. Kaupan yhteydessä Varmalle siirtyi PlusTerveyden noin 40 miljoonan euron suuruinen eläkevastuu.

Sen lisäksi PlusTerveys siirsi Varmalle toimintapääomana viisi miljoonaa euroa eli  vaaditut 12,6 prosenttia eläkevastuusta.

PlusTerveyden eläkesäätiöllä oli ollut toimintapääomaa yhteensä 10,8 miljoonan euron edestä. Yhtiö sai pitää jäljelle jääneet 5,8 miljoonaa euroa. Seuran tietojen mukaan tämä niin kutsuttu purkuvoitto siirtyi PlusTerveydelle 31.12.2010.

Kauppojen jälkeen PlusTerveyden ja Varman välit ovat olleet lämpimät. Viime vuodet PlusTerveyden toimitusjohtaja Eila Annala on istunut Eläke Varman ja työnantajien neuvottelukunnassa, jonka tehtävä on seurata eläkelakiin liittyviä asioita. Neuvottelukunta antaa lausuntoja ja suosituksia yritysten eläkevakuutuksia koskevissa asioissa ja niiden kehittämisessä.

Ennen PlusTerveyteen siirtymistään Annala työskenteli muun muassa 11 vuotta Varman palveluksessa.

 

Lisäys 22.12.2015
Täsmennys toimitusjohtaja Eila Annalan työhistoriaan:

Annala on työskennellyt Eläke-Varman palveluksessa vuosina 1987–1998. Eläke-Varma ja Eläke-Sampo yhdistyivät ja jakautuivat vuonna 1998, jolloin Eläke-Varmasta muodostui Eläke-Fennia ja Eläke-Sammosta Varma. Tämän Varman palveluksessa Annala ei ole ollut.

Varman työnantajien neuvottelukunnan jäseneksi Varma nimitti hänet vuonna 2011.

X