Poliittisesti tulenarka selvitys vireille: Voiko maahanmuutolle laskea uskottavan hintalapun?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suurin osa Suomeen muuttaneista tulee muista EU-maista.
Hallitus aikoo selvittää maahanmuuton kustannukset. Miten se on ylipäätään mahdollista?

Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme.”

Lause lukee tuoreen hallituksen ohjelmassa. Asia päätyi hallitusohjelmaan perussuomalaisten toiveesta.

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta laski vaalien alla hintalapun eri maista tuleville ihmisille. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi Irakista kotoisin olevan henkilön hyöty Suomen julkiselle taloudelle on pakkasen puolella, kun taas saksalaislähtöisen vaikutus on plusmerkkinen.

Perussuomalaisten ajatuspajan tutkimus Maahanmuutot ja julkinen talous sai huomiota, mutta toteutustapansa takia se ei juuri kerännyt tunnustusta tiedeyhteisöltä.

Niinpä muun muassa perussuomalaisten europarlamenttiedustaja Jussi Halla-Aho toivoi toukokuussa ajankohtaisohjelma A-Studiossa, että maahanmuuton kustannukset laskisi sellainen taho, jonka auktoriteetin kaikki osapuolet tunnustavat.

Nyt toive toteutuu, koska asia on kirjattu hallitusohjelmaan.

Seura lähti selvittämään, miten tällainen riippumaton selvitys voisi onnistua.

Suurin osa EU-maista

Tehdään sitä ennen kuitenkin selväksi, mistä puhumme, kun puhumme maahanmuutosta.

Ei ole olemassa mitään yhtenäistä maahanmuuttajien ryhmää. Suomeen muuttavat ihmiset ovat epäyhtenäisempi joukko kuin kantasuomalaiset. Yhdessä ääripäässä on Nokian toimitusjohtaja, toisessa maailman kurjimmista oloista paenneet.

Viime vuonna Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan 31 947 ihmistä. Heistä suurin osa tuli muista EU-maista. Samaan aikaan Suomesta muutti pois 14 412 ihmistä, joten väestö lisääntyi maahanmuuton takia 17 535 ihmisellä.

Muiden kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten osuus Suomen väestöstä on 293 540 henkilöä eli 5,4 prosenttia.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi 20 371 oleskelulupaa. Valtaosa oleskeluluvan saaneista tuli Suomeen töihin tai opiskelemaan.

Kolmannes oleskeluluvista myönnettiin perheenyhdistämisen takia. Ylivoimaisesti eniten perheenyhdistämisiä tehtiin Venäjältä tulleisiin perheisiin, seuraavaksi eniten intialaisiin perheisiin.

Kiintiöpakolaisia ja suojelun tarpeessa olevia oleskeluluvan saaneista oli yhteensä 12 prosenttia, eli 2 376 ihmistä.

Tutkimuksissa tätä kirjavaa joukkoa on jäsennelty milloin maahantulosyyn milloin syntymämaan mukaan.

Ei hintalappua

Maahanmuuton kustannuksia on Suomessa laskettu jo ennen perussuomalaisten ulostuloa. Muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi viime vuonna analyysin Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen.

VATT:in tutkimuksessa ei kuitenkaan päädytty hinnoittelemaan eri maista tulevia ihmisiä.

Miksi ei, analyysin tekoon osallistunut VATT:in tutkimusjohtaja Kari Hämäläinen? Eikö se olisi ollut selkeää?

”Me taloustieteilijät emme usko, että olisi olemassa keino laskea yksi hintalappu, joka myös pitäisi paikkansa.”

Perussuomalaiset saivat hintalaput laskettua, kun tutkimuksessa tarkasteltiin eri maissa syntyneiden maahanmuuttajien vaikutuksia julkiseen talouteen vuonna 2011.

Suomessa on ollut maahanmuuttajia nykyisessä määrin vasta niin vähän aikaa, että Hämäläisen mukaan on ennenaikaista sanoa, mikä kunkin ryhmän todellinen vaikutus talouteen tulee olemaan.

”Tilanne on vähän vastaava kuin jos koulutuksen kustannuksia ja hyötyjä tarkasteltaisiin vain alle 25-vuotiaiden joukossa, eli ennen kuin koulutuksen tuomat hyödyt kuten korkeampi palkkataso ja parempi työllisyys materialisoituvat, ja vedettäisiin johtopäätös, että koulutus on pelkkä kustannus”, Hämäläinen sanoo.

Yhden hetken tarkasteluun keskittyvät, niin sanotut staattiset laskelmat eivät ota huomioon maahanmuuttajien integroitumisen vaatimaa aikaa. Kustannukset ovat suurimmillaan maahanmuuton alkupäässä, hyödyt saadaan usein vasta myöhemmin.

”Järkevämpi tapa arvioida maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen on tehdä niin sanottu dynaaminen laskelma, jossa mallinnetaan maahanmuuttajan ja hänen jälkikasvunsa koko elinkaari”, Hämäläinen sanoo.

Tällaisesta laskelmasta ei tule tulokseksi yksiselitteistä hintalappua, koska tarvittavaa tietoa ei ole vielä olemassa. Valtaosa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien tuloista ja menoista syntyy tulevien vuosikymmenien kuluessa.

”Parasta, mitä voidaan tehdä, on laskea hintahaarukoita erilaisilla oletuksilla.”

Leveä haarukka

VATT hahmotteli tutkimuksessaan tällaisen hintahaarukan eli kolme erilaista vaihtoehtoista maahanmuuttajan elinkaarta. Vaihtoehtojen tuottamia kustannusvaikutuksia voi tarkastella sen mukaan, minkä ikäisenä henkilö tulee maahan.

Maahanmuuttajat ovat tyypillisesti parhaassa työiässä olevia ihmisiä, yli puolet 20–34-vuotiaita, joten tarkastellaan 25-vuotiaana Suomeen tulevaa tapausta.

Parhaan vaihtoehdon mukaan tämä maahanmuuttaja ja hänen tulevat lapsensa integroituvat työmarkkinoille kuten suomalaiset. Tällaisen henkilön vaikutus Suomen julkiseen talouteen olisi koko elinkaaren aikana 175 000 euroa plussan puolella.

Huonoimmassa skenaariossa maahanmuuttaja ja hänen tulevat lapsensa integroituisivat yhtä huonosti kuin 90-luvun alussa, ensimmäisessä isommassa pakolaisaallossa tulleet maahanmuuttajat integroituivat. Tällöin vaikutus talouteen koko elinkaaren aikana jäisi pakkasen puolelle 100 000 euroa.

Kolmas vaihtoehto kulkee tässä välissä ja rakentuu siten, että 25-vuotiaana maahan tullut henkilö integroituu itse huonosti, mutta hänen lapsensa paremmin. Silloin koko elinkaaren vaikutukset ovat 30 000 euroa miinuksella.

25-vuotiaana tulleen tapauksessa maahanmuuton hintahaarukalla on siis leveyttä 275 000 euroa. 30-vuotiaana maahan tulleen haarukka on vielä leveämpi: siinä liikkuma-ala on 300 000 euroa. Onko tulokas loppujen lopuksi kulu vai tulonlähde riippuu siitä, miten hyvin hän pääsee kiinni toimeentulon syrjään.

Laskelmasta voi vetää muun muassa sellaisen johtopäätöksen, että maahanmuuttajien ensimmäisten vuosien kieliopintoihin ja muuhun kotouttamiseen kannattaa satsata.

”Kotoutus on yksi asia, jonka merkityksestä meillä on tilastonäyttöä”, Hämäläinen sanoo.

Vaikea kysymys

Seura kysyi taloudellisilta tutkimuslaitoksilta, miten riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista pitäisi tehdä.

Kysymys lähti VATT:lle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle (Etla), Palkansaajien tutkimuslaitokselle (PT), Pellervon taloustutkimukselle, Suomen Pankille, valtionvarainministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä neljään ajatuspajaan: e2:een, Elinkeinoelämän valtuuskuntaan (EVA) ja Liberaan ja Demokseen.

Muutama taho ei halunnut vastata kysymykseen. Valtiovarainministeriö sanoi, ettei spekuloi asialla ennen kuin on saanut mahdollisen toimeksiannon. Pellervon taloustutkimus kieltäytyi, koska ei ole tehnyt maahanmuuton kustannuksiin ja hyötyihin liittyvää tutkimusta. Suomen Pankki vetäytyi vetoamalla siihen, että aihe ei kuulu sen ydinosaamiseen ja toimivaltaan. EVA:sta lähetettiin sen viimeaikaiset julkaisut Kuka Suomessa tekee työt ja Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, mutta kehotettiin kääntymään lisäkysymyksissä heidän yhteistyökumppaninsa Etlan puoleen.

Ne jotka vastasivat, pitivät kysymystä haasteellisena.

Ensimmäinen ongelma on se, minkälainen maahanmuutto tulisi ottaa selvityksessä huomioon. Vastaajat päättivät lähteä siitä, että mukaan otetaan kaikki maahanmuutto.

”Näin pitää tehdä, jotta laskelmat tuottaisivat validia tietoa päätöksentekoon. Aiheeseen liittyy aika värittynyttä keskustelua, jossa mittakaava helposti unohtuu”, sanoo ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila.

Entä pitäisikö selvityksen sisällä jaottelut tehdä syntymämaan vai maahantulon syyn mukaan?

”Yleensä lähdetään maahanmuuton syyn mukaan eli erotellaan työperäinen maahanmuutto ja pakolaiset. Tämä on järkevää, jotta nähdään miten eri ryhmien vaikutukset eroavat tosistaan. Mitä johtopäätöksiä vaikutuksista vedetään, on sitten eri asia”, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sanoo.

Asfalttia ja Horneteja

Aloitetaan helpoista asioista.

Kaikki ovat sitä mieltä, että maahanmuuton vaikutukset olisi arvioitava muuttajan koko elinkaaren ajalta, dynaamisilla laskelmilla.

”Maahanmuuton nettovaikutukset julkiseen talouteen muuttuvat maahanmuuttajan elinkaaren mittaan”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen vs. tutkimusjohtaja Merja Kauhanen sanoo.

Myös se on ristiriidatonta, että tulonsiirrot ja muut maahanmuuton suorat kustannukset kirjataan menoiksi.

”Maahanmuuton hallinto, kieli- ja kotoutusopinnot, sosiaalinen asuntotuotanto”, Demoksen tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen luettelee.

Koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaiset julkiset palvelut lasketaan myös menoiksi.

Tilanne menee kimurantimmaksi, kun pohtii, pitäisikö kollektiivisesti kulutetut julkishyödykkeet laskea mukaan. Niillä tarkoitetaan tieverkoston, maanpuolustuksen, ympäristönsuojelun ja uimahallien kaltaisia palveluja.

Ne tuotetaan maahanmuutosta riippumatta eikä maahanmuutto lisää tarvetta asfaltoida teitä tai hankkia Horneteja. Voi ajatella, että nämä kulut pitää jättää laskemien ulkopuolelle.

Toisaalta voi ajatella, että koska kaikki Suomessa asuvat nauttivat julkishyödykkeistä, niiden kustannukset tulee jakaa tasan kaikkien maassa asuvien kesken. Näin päädyttäisiin 3 100 euroon vuodessa asukasta kohden.

Perussuomalaisten tutkimuksessa lähdettiin siitä, että jokainen maahanmuuttaja lisää julkishyödykkeiden kustannuksia tämän verran. Näin maahanmuuton hinnaksi saatiin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Ilman tätä erää summa olisi ollut 100 miljoonaa vuodessa.

Taloustieteilijän mielestä laskutavassa käsitettiin väärin oleellinen asia.

”Kysymys ei ole siitä, ketkä julkishyödykkeistä hyötyvät vaan siitä, nousevatko niiden kustannukset väkiluvun kasvaessa. Perussuomalaisten raportissa oletetaan, että ne nousevat yksi yhteen. Tämä on erikoinen oletus ja olisi ollut paikallaan kunnolla perustella miten siihen on päädytty”, VATT:in erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.

Mitä lasketaan mukaan, on siis asia, jolla voi tehdä politiikkaa. Se toki on puolueen ajatuspajan tehtävä, mutta riippumattomassa tutkimuksessa on oltava tarkempi.

Parempia laskelmia

Voiko maahanmuutosta ylipäätään tehdä aidosti riippumatonta selvitystä?

”On aika laaja kysymys, voiko tutkimus koskaan olla täysin riippumatonta ja arvovapaata”, Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen sanoo.

”On kuitenkin olemassa huomattavan hyviä ja vain vähän poliittisesti värittyneitä laskemia. On myös huonoja ja poliittisia laskelmia”, hän jatkaa.

Ajatuspaja e2:n Jutila pitää tärkeänä, että jo käsitteiden määrittelyssä ja kysymyksenasettelussa ollaan tarkkoja.

”Maahanmuutossa on suurelta osin kyse inhimillisestä toiminnasta, jossa läheskään kaikki asiat eivät ole selkeästi mitattavia suureita.”

Vaikeasti mitattavia asioita on VATT:in Hämäläisen mukaan monella tasolla. Mikä hintalappu laitetaan maahanmuuttajan terveydelle? Entä niille vaikutuksille, joita maahanmuutto aiheuttaa kantaväestön keskuudessa? Miten mitataan maahanmuuton vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen?

Demoksen Aleksi Neuvosen mielestä on kuitenkin väistämätöntä ottaa laajempi yhteiskunnallinen ja kulttuurinen puoli mukaan selvitykseen, vaikka ne taipuvatkin vaikeasti numeroiksi.

”Muuten päädymme katsomaan asiaa liian kapeasti. Emme ole enää staattisessa yhden maan kansallisessa markkinassa, jossa on selkeät kulut ja hyödyt. Nykymaailmassa kaikki on kompleksisempaa.”

Ongelmat esiin

Jos maahanmuuton kustannusten ja vaikutusten kunnollinen tutkiminen on näin hankalaa, kannattaako vaiva?

”Niin no. Varmaan se on tärkeää, kun se on hallitusohjelmaan laitettu”, e2:n Jutila sanoo.

”Jos poliittisesti sitoutunut taho tekee laskelmia, on tärkeää, että vakavasti otettavat tahot tekevät omia ja parempia laskelmia”, sanoo Liberan Pursiainen.

Tällaisia on itse asiassa jo tehtykin, esimerkiksi juuri VATT:issa. VATT:in tutkimusjohtaja Hämäläinen ihmettelee uuden selvityksen tarvetta.

”Olemme jo tehneet tuollaisen laskelman niin hyvin kuin sellaisen voi tehdä. Se ei nähtävästi vastaa siihen, mitä nyt halutaan.”

Etlan Antti Kauhasen mielestä selvitys voisi auttaa suunnittelemaan maahanmuuttopolitiikkaa.

”Päätökset ovat parempia, jos ne perustuvat mahdollisimman laadukkaaseen tietoon. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi sitä, että kuka hyötyisi kotouttamisesta.”

Myös Demoksen Neuvosen mukaan hyvät selvitykset auttavat satsaamaan oikeisiin asioihin.

”Huonoin ratkaisu on ottaa ihmisiä maahan eikä sitten satsata heihin. Silloin on iso riski, että he lähtevät maasta juuri kun alkaisivat olla oikeasti tuottavia – tai että he jäävät pysyvästi yhteiskunnaan ulkopuolelle.”

”Selvityksessä tulisi varmasti esille myös se, minkälaisia ongelmia maahanmuuttajilla on työmarkkinoille pääsyssä”, Etlan Kauhanen sanoo.

Hän kertoo esimerkin Saksasta. Maan huutava insinööripula poistuisi sillä, että ulkomailla suoritetut insinööritutkinnot hyväksyttäisiin. Nyt Saksan takseja ajavat diplomi-insinöörin koulutuksen saaneet maahanmuuttajat.

Hankalaa tai ei, selvitystyö alkaa syksyllä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on määrätty hankkeen vetovastuuseen.

”Tämä on monisyinen kokonaisuus. Valmistelu käynnistyy syksyllä”, TEM:in maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sanoo.

Valmista pitäisi tulla viimeistään 2017. Silloin hallitus on taipaleensa puolivälissä ja ehtii vielä tehdä jotain selvityksen paljastamille puutteille.

Jos niin haluaa.

X