Putin käy suomensukuisten kimppuun Venäjällä: Lahden maailmankongressikin vaarassa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hanti-Mansialaisia nukkeja Hanti-Mantian keskustassa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa. © Jussi Nukari/LK
Suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa heikennetään Venäjällä. Samalla voi peruuntua Lahteen suunniteltu maailmankongressi.

Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten ja muiden vähemmistökansojen asema on heikentynyt dramaattisesti.

Vähemmistökansojen asiat on presidentti Vladimir Putinin päätöksellä laskettu maan aluekehitysministeriön osastosta kansallisuusasioiden viraston tasolle. Muutos virallistettiin 31. maaliskuuta 2015.

Takavuosina suomalais-ugrilaisten asioita hoidettiin kansallisuusasiain ministeriössä.

Osana uusia järjestelyitä Putinin pääministeri Dmitri Medvedev on nimittänyt viraston johtajaksi FSB:n everstiluutnantin Igor Barinovin. Putinin lailla häntä kuvaillaan puhdasveriseksi FSB:n mieheksi ja sotilaaksi, joka on osallistunut muun muassa Tšetšenian sotaan.

Barinovia luonnehditaan myös Putinin nyrkiksi ja Venäjän Ramboksi. Venäjän parlamentissa duumassa hän edustaa Putinin Yhtenäinen Venäjä -puoluetta.

Samalla ovat kiihtyneet spekulaatiot siitä, kieltääkö Venäjä suomensukuisilta kansoiltaan osallistumisen Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka on tarkoitus järjestää ensi vuonna Lahdessa.

Maailmankongressi on järjestetty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen neljän vuoden välein.

Esimerkiksi arvovaltaisessa M.A. Castrénin seurassa, joka pitää yllä Suomen kansalaisjärjestöjen suhteita Venäjän suomalais-ugrilaisiin, ennusmerkkejä pidetään huolestuttavina.

”Selvää takapakkia”

Castrénin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen:

”Jo tänä keväänä Venäjä peruutti osallistumisensa kongressin valmistelukokoukseen Virossa. Se oli outoa ja yllättävää, selvää takapakkia. On hyvä kysymys, miten käy Lahden maailmankongressin ensi vuonna.”

Barinovin nimitystä kansallisuusasioiden viraston – tai agentuurin, kuten Venäjällä sanotaan – johtoon Lappalainen pitää merkkinä vallitsevasta ja viime aikoina vahvistuneesta Putinin hengestä.

”Putin on voimistanut ´yksi kansa, yksi kieli´ -ajatteluaan. Venäjän vähemmistökansallisuuksien status on laskenut. Käsittelyportaan muuttaminen virastoksi on huono signaali eikä lupaa parannusta ainakaan lähiaikoina.”

Keitä saapuu Ouluun?

Lappalainen odottaa tulevaisuutta huolestuneena, mutta myös uteliaana. Ensi kesäkuun alussa maailmankongressia käsittelevän valmistelukokouksen jälkeen tiedetään toivottavasti enemmän.

”Lahden maailmankongressia ajatellen on myös mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu ensi elokuussa Oulussa, jossa Oulun yliopisto järjestää Suomalais-ugrilaisen fennougristikongressin. Saa nähdä, osallistuuko kongressiin Venäjältä muitakin kuin kansallisuudeltaan vain venäläisiä, vai tuleeko osanottajia lainkaan.”

Lappalainen muistuttaa, että Lahden maailmankongressin pääjärjestäjä on Suomi-Venäjä-Seura. Kultakautta kongresseissa elettiin presidentti Boris Jeltsinin Venäjällä ennen Putinin valtaannousua. Ilmassa oli optimismia pienten kansansirpaleiden säilymisestä.

”Jos Venäjä nyt kieltäisi sukulaiskansojemme matkat Lahteen, koko maailmankongressin järjestäminen on vaakalaudalla.”

”Suhteet Venäjään huonontuneet”

Alan maailmankongressit tunnetaan värikkäistä tapahtumistaan. Kutsuvieraina ovat olleet muun muassa presidentit Tarja Halonen, Putin ja Medvedev sekä Toomas Hendrik Ilves Virosta.

Vuoden 2008 Siperian Hanti-Mansiskin kongressin uutiskuvista muistetaan, miten Ilves marssi ulos kokouksesta, kun Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja oli moittinut häntä puheenvuorossaan.

Suomi-Venäjä-Seuran pääsihteeri Merja Hannus ei ole kuullut, että Lahteen suunniteltu kongressi olisi vaakalaudalla. Hän on päinvastoin täysin yllättynyt.

Hannus kuitenkin myöntää, etteivät Suomen ja Venäjän suhteet ole niin hyvät kuin pitäisi, erityisesti Ukrainan tapahtumien seurauksena.

”Odotamme Lahden Sibeliustaloon 600 osanottajaa suomalaisugrilaisista kansoista. Paikalle tulevat tietojeni mukaan myös Venäjän suomalaisugrilaisten kansojen edustajat. Toivomme Lahteen valtiollistenkin tahojen huippunimiä”, Hannus sanoo.

Hannus myöntää, että uusia keskusteluita kongressin teemoista käydään kaiken aikaa vilkkaasti. Syynä ovat juuri kansainväliset suhteet ja Venäjän uusi kehitys.

”Täyttä propagandaa”

Venäjällä myös suomensukuisia kansoja on viime aikoina luonnehdittu epäluotettaviksi ja toisinaan lännen agenteiksikin.

”Se nyt on täyttä propagandaa. Erilaiset äänenpainot ovat kuitenkin myös Venäjällä voimistuneet”, Hannus sanoo.

Hannus kieltää, että Barinovin nimityksellä olisi vaikutusta kärjekkäiden leimojen lyömiseen.

”Mutta kieltämättä Barinovin ceevee on kovaa luokkaa”, Hannus sanoo Barinovin sotilas- ja FSB-taustaan viitaten.

Myös Hannus tuntee huolta suomalais-ugrilaisten kansojen asemasta Venäjällä.

”Monen kansan hengissä säilyminen on Venäjällä enää pienestä kiinni, aivan äärirajoilla. Toisaalta niinhän on myös monessa muussa maassa.”

Suomalais-ugrilaisia kansoja Venäjällä ovat muun muassa karjalaiset, vepsäläiset, vatjalaiset, marit, komit, hantit, mansit ja selkupit.

Esimerkiksi vatjalaisten lukumääräksi arvioidaan enää muutama kymmenen.

 

X