Ihmiskauppa on piilorikollisuutta: Raksatyöt satasella, kynnet kympillä – Työntekijöiden hyväksikäytön riski kasvaa Suomessakin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Työntekijöiden hyväksikäyttö ja ihmiskauppa Suomessa
© Tommi Tuomi / Otavamedia
Liian halpa remontti tai kuitteja karttava kauppias? Näistä merkeistä voit epäillä, että todistit juuri ihmiskauppaa tai työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Ihmiskauppa on arkea ja työntekijöiden hyväksikäytön riski kasvaa kaikkialla Euroopassa koko ajan. Suomeenkin tulee tai ammattimaisesti tuodaan joka vuosi ihmisiä, jotka ovat työtä saadakseen valmiita ottamaan minkä hanttihomman tahansa, eivätkä tiedä paljonko Suomessa siitä kuuluisi saada palkkaa.

”Näiden tapausten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Työperäisiä ihmiskauppatapauksia tulee esiin muutamia kymmeniä vuosittain, mutta tunnistetut tapaukset ovat yleensä vain jäävuoren huippu”, kertoo erikoissuunnittelija Anniina Jokinen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista HEUNIsta.

Ihmiskauppa on piilorikollisuutta

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat ovat havainneet etenkin ravintola-alalla palkkauspuutteita 62 prosentissa tarkastuksen kohteista.
Siivouksessa puutteita on huomattu noin joka kolmannessa tarkastuksessa.

Rakennusalalla puutteita oli 60 prosentissa valvontakohteista. Eniten puutteita, 68 prosentissa tapauksista, oli ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa.

”Kehotan ottamaan yhteyttä viranomaiseen, jos herää epäilys ihmiskaupasta. Suurella yleisöllä on yhä mielikuva, että Suomessa ei ole ihmiskauppaa, mutta kyllä sitä on. Se on piilorikollisuutta, jossa uhri ei voi tai osaa ottaa yhteyttä viranomaisiin”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastaja Katja-Pia Jenu.

Työsuojeluviranomainen on melko voimaton asian edessä. Tarkastajilla ei ole sakotusoikeutta. Hän voi ainoastaan neuvoa työnantajaa korjaamaan palkkavilungit. Epäillyt työsyrjintärikokset ilmoitetaan poliisille.

”Työvoiman hyväksikäyttö on tällä hetkellä todella kannattavaa toimintaa, koska kiinnijäämisriski on olematon ja sanktiot eivät pure. Vasta ihmiskaupassa voi tuomioilla olla jonkin verran pelotevaikutusta”, sanoo Jenu.

Hyväksikäytön uhreina nykyajan orjat

Ainakin kahdessa tuomioon johtaneessa tapauksessa vihje ihmiskaupasta on saatu kansalaisilta. Ihmiskaupasta on kyse, kun rikoksen tekijä hyväksikäyttää uhrin riippuvuutta myös työn ulkopuolella.

Uhri on silloin täysin työnantajan vaikutusvallan alaisena.

”Häntä kontrolloidaan eri tavoin. Voidaan uhkailla tai manipuloida psykologisesti. Annetaan ymmärtää, että ei ole mahdollista lopettaa työntekoa. Tai jos valitetaan palkasta, voidaan uhata tehdä tekaistu ilmianto viranomaiselle, jolloin uhri pelkää menettävänsä työnsä ja joutuvansa poistetuksi maasta”, kuvaa Anniina Jokinen.

Uhri voi asua työnantajan majoituksessa tai jopa tämän kanssa. Hänen vapaa-aikaansa kontrolloidaan tai sitä ei ole.

Henkilöllisyystodistus ja passi voidaan ottaa pois. Palkka on mitätön tai sitä ei makseta ollenkaan.

Uhri ei usein ymmärrä asemaansa, koska hänen lähtömaassaan palkkaus ja olosuhteet voivat olla huonompia. Suomessa on kuitenkin noudatettava suomalaisia työehtoja.

”Työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa voi esiintyä millä tahansa alalla, mutta yleisempiä aloja ovat ravintolat, siivous ja rakentaminen”, kertoo Katja-Pia Jenu.

Työntekijöiden hyväksikäyttö ja ihmiskauppa Suomessa

Tommi Tuomi / Otavamedia

Viitosen pizzoja

Eniten tuomioita ihmiskaupasta on Suomessa annettu ravintola-alalla.
Tavallisesti kyse on pizzerioista, kebab-ravintoloista ja etnisistä ravintoloista.
Viiden euron pizzoihin osataan jo kiinnittää huomiota. Halpa hinta voi kertoa harmaasta taloudesta, mutta myös hyväksikäytöstä, koska yleensä säästetään työvoimakustannuksissa.

Epäilykset voivat herätä myös muusta kuin hinnoista.

”Kalliolaisen ravintolan kanta-asiakas pääsi puheväleihin työntekijän kanssa, joka kertoi nukkuvansa ravintolassa. Hän oli aika väsynyt tai suorastaan lopussa. Asiakas vinkkasi työsuojelulle, joka kertoi edelleen poliisille. Poliisi alkoi seurata tilannetta, aloitti tutkinnan ja tapaus johti tuomioon työperäisestä ihmiskaupasta”, kertoo Anniina Jokinen.

Helsingin Sanomat nosti maaliskuussa esiin nepalilaisten ravintoloiden työolojen ongelmat. Työsuojelutarkastajat ovat käyneet nyt tulkin kanssa kertomassa työntekijöille suomalaisista työajoista, palkoista ja vuosilomista. Heille on jaettu myös yhteystietoja avun ja neuvojen kysymistä varten.

Yhden ryhmän leimaaminen on aina ongelmallista, myöntää Anniina Jokinen.

Hyväksikäytettyjen työntekijöiden tilanne voi huonontua, jos asiakkaat alkavat karttaa tiettyjä ravintoloita.

”Toisaalta tapaus osoittaa median vallan. Yksi juttu herätti huomion asiaan, josta me olemme yrittäneet puhua vuosia. Mutta samantapaisia ongelmia on havaittu myös kiinalaisissa ja vietnamilaisissa ravintoloissa”, sanoo Jokinen.

Katja-Pia Jenun mukaan paperiasiat saattavat olla ravintoloissa kunnossa. Tarkastajille esitetään asianmukaiset palkkalaskelmat, vääristelty työaikakirjanpito ja työsopimukset.

”Asiat saadaan paperilla näyttämään hyviltä, mutta käytännössä toimitaankin toisin. Esimerkiksi pankkitili voikin olla työnantajan hallussa. Työsuojelutarkastaja ei pääse tämän syvemmälle, koska pankkitiedusteluun vaaditaan poliisin tutkintakeinoja”, kertoo Jenu.

Ihmiskaupan käsitteitä

Ihmiskaupassa toiminnan keinot, tekotapa ja tarkoitus kertovat työvoiman hyväksikäytöstä. Ihmiskauppa kriminalisoitiin Suomessa 15 vuotta sitten.

Kiskonnantapainen työsyrjintä on lievempi rikos, jossa työnantaja käyttää hyväksi työntekijän taloudellista ahdinkoa.

Työvoiman hyväksikäytön yleisimpiä tapoja ovat alipalkkaus ja palkattomat ylityöt.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos sinänsä, mutta se voi olla myös ihmiskauppaa.

Harmaassa taloudessa yrittäjä jättää veroja ja eläkkeitä maksamatta. Myös se voi olla merkki työvoiman hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta.

Marjayrittäjiä

Hovioikeus käsittelee parhaillaan 26:n thaimaalaisen marjanpoimijan tapausta. Käräjäoikeus antoi siitä jo ihmiskauppatuomion.

”Villimarjan poiminnan ongelmat havaittiin kymmenen vuotta sitten. Silloin huomattiin, että ulkomaalaisia otetaan poimimaan marjoja niin sanottuina yrittäjinä, mutta heitä kohdellaan kuin he olisivat työsuhteessa olevia työntekijöitä”, sanoo Anniina Jokinen.

On nähty tapauksia, jossa poimija tekee ylipitkää päivää huonoissa olosuhteissa seitsemän päivää viikossa sekä maksaa ylihintaa majoituksesta, työvälineistä, ruoasta ja kuljetuksista.

Huonona satokautena yrittäjänriski voi johtaa voiton sijasta velkaantumiseen.

”Toimeksiantajan pitäisi ottaa vastuu asiasta. Selvitysmies Markku Wallin ehdotti, että marjanpoimijat otettaisiin työsuhteisiin, koska nykyisin muut rahastavat heitä, mutta he kantavat kaiken riskin”, sanoo Jokinen.

Ruotsissa mustikan- ja puolukanpoimijoita ei saa nimetä yrittäjiksi. Sen sijaan Iso-Britanniassa yrittäjän asema on yleinen tapa välttää työnantajamaksuja.

Työntekijöiden hyväksikäyttö ja ihmiskauppa Suomessa

Tommi Tuomi / Otavamedia

Yrittäjyys estää myös työsuojelutarkastukset, koska tarkastajilla ei ole oikeutta valvoa kuin työntekijöiden oloja.

Puutarhamarjojen poimijat ovat työsuhteessa olevia työntekijöitä, mutta myös heidän asioissaan on epäselvyyksiä.

Työvoiman välittäjät perivät välitysmaksuja työntekijöiltä, asumisolot voivat olla maatiloilla huonoja, eikä ylityöstä makseta korvausta. Myös urakkapalkkaus on herättänyt kysymyksiä.

”Urakkapalkan pitäisi olla parempi kuin tuntipalkan. Mutta kun marjoja ei ole kertynyt tarpeeksi, vedotaan työntekijän hitauteen ja palkka jää matalaksi”, sanoo Katja-Pia Jenu.

Myös kasvihuoneilla on käytetty maahanmuuttajia epäselvissä oloissa.

”Pohjanmaalla on tunnistettu työperäisiä hyväksikäyttötapauksia myös kasvihuoneissa. Pohjanmaan poliisi on tehnyt hyvää työtä tässä”, kiittelee Jokinen.

Lue myös: Ihmiskaupan uhrien määrä on moninkertaistunut- eikä poliisilla ole resursseja tutkintaan: ”Bisnestä johdetaan usein ulkomailta, josta hyväksikäytetttävä henkilöt lähetetään”

Halparaksaväkeä

Rakennusalan keikkatyöt liikuttelevat suurimpia ihmisjoukkoja. Isoissa rakennusprojekteissa voi olla tuhansia työntekijöitä, jotka viettävät määräajan Suomessa, tienaavat muutaman satasen ja palaavat taas kotimaahan.

Tyypilliset lähtö- ja vastaanottajamaat ovat myös alkaneet sekoittua. Aikaisemmin raksaväki tuli esimerkiksi Virosta, Latviasta ja Puolasta. Nyt näissä maissa ahertavat muun muassa ukrainalaiset ja vietnamilaiset.

”Osin kyse on siitä, että Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan lähteneiden tilalle tuotetaan työvoimaa muualta”, arvelee Jokinen.

Tilanteet myös vaihtelevat nopeasti. Nyt Suomeenkin on tullut ukrainalaisia työntekijöitä, joiden palkat ovat millä tahansa mittarilla todella matalia. Tyypillisesti heitä käytetään purkutöissä, joissa ei tarvita suurta ammattitaitoa.

”Vuosikausia on keskusteltu siitä, että ainakin työluvan hakijoiden pitäisi saada siinä yhteydessä tietoa oikeuksistaan”, sanoo Jokinen.

Tulijoille on helppo syöttää vääriä käsityksiä Suomen oloista.

Verottaja on kuullut väitteitä, että Kela maksaa Suomessa puolet palkasta ja kolme ensimmäistä kuukautta tehdään työtä palkatta.

EU-kansalaisten pitäisi saada tietoa ainakin oman maansa kansalaisilta viidakkorummun kautta. Helsingissä virolaisten parissa toimii myös virolaissyntyinen ulkomaalaistarkastaja, jonka yhteystietoja on pyritty levittämään.

”Ammattiliittojen pitäisi tehdä tässä enemmän työtä. Esimerkiksi Rakennusliitto ja PAM ovat sitä ainakin jonkin verran yrittäneetkin. Ongelma on, että tulijat eivät ole useinkaan järjestäytyneitä”, sanoo Jokinen.

Pohjanmaalta on myös puualan tapaus, jossa 26:tta kirgisialaista käytettiin hyväksi.

Kirgisialaistaustainen väliportaan esimies sai tuomion ihmiskaupasta käräjä- ja hovioikeudessa, mutta hovioikeudessa suomalaiset yrittäjät saivat vapauttavan tuomion kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Turvapaikkasiivousta

Siivoaminen on tyypillinen läpikulkuala, mihin satunnaisia Suomeen-tulijoita otetaan pätkätöihin.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yli neljäsosa kaikista siivoojista oli kotoisin ulkomailta.

Pienet, järjestäytymättömät siivousyritykset ovat aiheuttaneet ongelmia, valtakunnallisilla siivousjäteillä on puhtaammat paperit. Tosin pieniä palkkoja niissäkin tapaa.

Oikeuden tuomio on tullut muun muassa srilankalaisten turvapaikanhakijoiden hyväksikäytöstä öisinä bussien siivoajina.

”Siivousalalta tulee paljon yhteydenottoja siitä, että todellinen työaika on paljon merkittyä pidempi. Ylityöstä ei tyypillisesti makseta siivoamisessa”, sanoo Katja-Pia Jenu.

Töitä tehdään yleensä yksin, jolloin tilanteita on vaikea todistaa.

”Viime vuosina näkynyt ilmiö on myös valeyrittäjyys. Tehdään täysin normaalia siivoustyötä, mutta ulkomaalaisista tehdäänkin yrittäjiä. He eivät aina itse edes ymmärrä, mikä on ero, mutta työnantajat tai toimeksiantajayritykset ottavat hyvät voitot, koska kaikki työnantajakulut vältetään”, sanoo Jenu.

Myös kausityössä voi tulla kiusaus oikaista. Esimerkiksi Lapissa käytetään paljon kausityövoimaa ja poliisi on kaukana. Näistäkin on tapauksia, esimerkiksi hotellisiivouksessa.

”Siivousalalla on esiintynyt myös harjoittelua, joka ei perustu mihinkään lakiin, vaan voidaan luvata, että työpaikka järjestyy, jos ensin harjoittelet ilmaiseksi. Tämä koskee varsinkin turvapaikanhakijoita, jotka etsivät epätoivoisesti töitä”, sanoo Jokinen.

Työntekijöiden hyväksikäyttö ja ihmiskauppa Suomessa

Tommi Tuomi / Otavamedia

Kynsistudio ja seksitöitä

Suomen ensimmäinen työperäinen ihmiskauppatuomio annettiin kynsistudiolle. Tämä ei yllätä, sillä pimeistä alle kympin kynsienhoidoista ja muusta kauneuspalveluista on oikeustapauksia myös ulkomailta.

Viime aikoina huomiota ovat herättäneet poikkeuksellisen edulliset pikaparturipalvelut.

”On toki eri asia, jos oikeasti ajetaan hiukset 15 minuutissa koneella, mutta naisten hiusten leikkuu tapaa viedä enemmän aikaa. Ainakin Helsingin vuokratasolla pitäisi tienata tunnissa aika paljon, että toiminta kannattaisi”, pohtii Anniina Jokinen.

Hierontapalveluihin yhdistyy usein seksin myynti.

”Hieroja ei saa välttämättä mitään korvausta itse hieronnasta. Vasta jos nainen tarjoaa seksipalvelua, se maksetaan hänelle itselleen. Tästä asiasta ei ole vielä tuomiota, vain joitakin epäilyjä”, sanoo Jokinen.

Ihmiskauppaa tutkivat haluavat kumota sen yleisen käsityksen, että ihmiskauppa olisi vain prostituutiota Helsingin hämärillä kaduilla.

Esimerkkejä epäselvistä tilanteista on koko Suomesta: kuljetusalalta, autopesuloista, renkaiden vaihtamisesta, lumenpudotuksesta ja ruokaläheteistä.

X