Sisäpiiriläinen teki poliisille tutkintapyynnön HOK-Elannon ja Skanskan koplauksista

Helsingissä Hakaniemenrannassa kohoaa komea hotelli- ja kongressikeskus Paasitorni. Nettisivujen mukaan kiinteistö on ”taiten entisöity menneitä arvoja kunnioittaen”.

Menneet arvot, mitä ne ovat?

Paasitorni valmistui vuonna 1908 työväentaloksi. Kymmenen vuotta myöhemmin tornin ikkunaan sytytettiin punainen lyhty veljessodan merkiksi. Sittemmin graniittilinna on toiminut työväenliikkeen ja sosiaalidemokraattisen puolueen henkisenä kotina. Nykyään Paasitornin omistaa Helsingin Työväenyhdistys (HTY).

Solidaarisuus on tärkeä arvo työväenliikkeelle. Mutta Paasitornin entisöinti ei sujunut ainakaan solidaarisuuden hengessä.

Hanke muistutti enemmän veljessotaa.

Vuosien riita

Urakka lähti väärille raiteille jo alkumetreillä. Skanskan mukaan HTY:n remonttisuunnitelmat eivät olleet toteutuskelpoisia. Oli päiviä, jolloin Skanskan työväki ei päässyt lainkaan töihin. Työväenyhdistys jatkoi kokoustoiminnan järjestämistä tiloissa, vaikka sopimuksessa oli sovittu toisin. HTY:n toimitusjohtaja Jorma Bergholm ei vastannut yhteydenottoihin tai reklamaatioihin.

Paasitornin remontin oli määrä valmistua syksyllä 2011, mutta urakka venyi seuraavaan kesään. Työn hinta oli kohonnut viivästysten vuoksi 27 miljoonaan euroon. HTY suostui maksamaan vain 21,5 miljoonaa.

Koska raha-asioista ei päästy sopuun, Skanska vei asian käräjille ja vaati HTY:ltä kuuden miljoonan euron korvauksia. Vastaavasti HTY väitti rakennuttajan toimineen piittaamattomasti ja vaati Skanskalta viiden miljoonan korvauksia.

Kiista pitkittyi ja eteni Skanskan ylimmälle tasolle.

Joulukuussa 2014 osapuolet ilmoittivat lopulta päässeensä sopuun. Helsingin Sanomat uutisoi, että HTY maksoi Skanskalle miljoonan euron kipurahat. Vastaavasti Skanska antoi viiden miljoonan saatavat anteeksi – ja teki yhtä suuret tappiot.

Sen jälkeen on mietitty, miksi maailman suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluva Skanska suostui kärsimään miljoonatappiot nahoissaan.

Syyksi on arveltu HTY:n läheisiä suhteita Helsingin sosiaalidemokraatteihin. Kunnalla on kaavoitusasioissa monopoli. Riita olisi voinut vaikuttaa ikävällä tavalla Skanskan tuleviin rakennushankkeisiin.

Skanskan johtoportaaseen kuulunut sisäpiiriläinen vahvistaa epäilyt. Hänen mukaansa Paasitornin sotkussa oli mukana myös kolmas taho, josta ei ole puhuttu aiemmin julkisuudessa.

Skanskan entisen vastuuhenkilön mukaan S-ryhmään kuuluva kauppaketju HOK-Elanto yhtiö maksoi HTY:n puolesta Skanskalle satojentuhansien eurojen kipurahat tai ylimääräiset ”S-bonukset”.

Väite käy ilmi Keskusrikospoliisille tehdystä tutkintapyynnöstä.

Helsingin herra

Sosiaalidemokraatteja, HOK-Elantoa ja Helsingin Työväenyhdistystä yhdistää yksi mies: Jorma Bergholm.

Hän on pitkän linjan demarivaikuttaja, joka toimi jo 70-luvulla Sosiaalidemokraattisen Nuorison Keskusliiton puheenjohtajana. Sieltä hän eteni Elanto-lehden päätoimittajaksi ja Elannon viestintäjohtajaksi. Hän istui Elannon hallituksessa vuoteen 2004, jolloin Helsingin Osuuskauppa ja Elanto yhdistivät toimintansa.

Bergholm on istunut alusta asti HOK-Elannon huippupaikoilla. Hän on yhtiön hallintoneuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja, joka nostaa tehtävästään yli 30 000 euron vuotuiset palkkiot.

Pesti on vaikutusvaltainen. Hallintoneuvosto valitsee S-ryhmän suurimman osuuskaupan hallituksen ja nimittää yhtiön toimitusjohtajan.

Bergholm on edelleen myös aktiivinen politiikan toimija. Kuluvalla vaalikaudella hän on Helsingin sosiaalidemokraattien varavaltuutettu, mutta sitä ennen hän istui kymmenen vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja toimi myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtajana Bergholm on toiminut vuodesta 2001. Yhdistyksellä ei ole henkilöjäseniä vaan noin 50 jäsenjärjestöä, joiden joukossa on ammattiosastoja ja sosiaalidemokraattisia puolueosastoja. HTY ylläpitää Paasitornin kiinteistöä ja tilittää toiminnasta saamiaan tuloja jäsenilleen. Tarkkaa tietoa rahavirroista on tosin vaikea saada, sillä yhdistyksen ei tarvitse avata tilejään julkisesti.

Jorma Bergholm tunnetaan myös tiukkana teatterimiehenä. Hän on heiluttanut 30 vuotta nuijaa Helsingin kaupunginteatteria hallinnoivan teatterisäätiön puheenjohtajana. Säätiö on tunnettu niukasta tiedotuslinjastaan.

Röyhkeä ryntäys

”On perusteltua epäillä, että HOK on maksanut satojatuhansia euroja Skanskalle ilman liiketaloudellista perustetta. …maksut liittyvät Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) ja Skanskan välisen riidan ratkaisemiseen”, Keskusrikospoliisille jätetyssä tutkintapyynnössä lukee.

Viime maaliskuussa päivätyn paperin on allekirjoittanut Skanska Talonrakennus Oy:n tulosyksikön ex-johtaja Pauli Karjalainen.

Samaan aikaan kun HTY ja Skanska riitelivät Paasitornin remonttirahoista, Skanska rakensi HOK-Elannolle jo seuraavaa jättiprojektia.

Helsingin Kannelmäkeen kohonnut kauppakeskus Kaari oli HOK-Elannon historian mittavin hanke ja Suomen yhdeksänneksi suurin kauppakeskus. Se avattiin yleisölle lokakuussa 2013.

Pauli Karjalainen vastasi Skanskalla molempien hankkeiden edistymisestä.

Kesäkuussa 2013 Kaaren rakennusprojekti alkoi olla loppusuoralla. Johtoryhmä piti kokouksen, johon osallistuivat Pauli Karjalainen, HOK:n kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen (ei sukua) sekä projektijohtajana toiminut ulkopuolinen konsultti Mikael Kaukoranta.

Kokouksessa käsiteltiin Skanskan vaatimaa lisämaksuerää nimeltä ”ryntäyskustannukset”. Rakennusalalla termi viittaa kuluihin, jotka syntyvät, kun aikataulua joudutaan kuromaan kiinni ylitöitä tekemällä tai lisäresursseja hankkimalla.

Skanska vaati HOK:lta satojatuhansia euroja ryntäyskustannuksia. Kaukorannan mielestä vaatimus oli perusteeton eikä hän hyväksynyt laskun maksamista. HOK:n Jyrki Karjalainen puolestaan vaati, että lasku on maksettava.

Pauli Karjalaiselle jäi mieleen Jyrki Karjalaisen puheenvuoro siinä samassa yhteydessä.

”Hän sanoi minulle, että Skanskan ei kannattaisi haastaa Helsingin Työväenyhdistystä Hotelli Paasitornin urakkaan liittyvässä tapauksessa ’koska yleensä rakennusliike häviää oikeudessa tuollaiset riidat’”, Pauli Karjalainen kirjoittaa tutkintapyynnössään.

Hän sanoo yllättyneensä kommentista, sillä HTY:n ja Skanskan välinen riita ei ollut vielä julkisesti vireillä.

Kokouksen jälkeen HOK-Elanto maksoi ylimääräisen laskun.

Pauli Karjalainen pitää selvänä, että järjestelyistä oli sovittu yhtiöiden johtotasolla. Kaaresta maksetut ryntäyskustannukset olivat kipuraha, jonka HOK-Elanto maksoi Skanskalle Helsingin Työväenyhdistyksen puolesta.

”On yleisesti tiedossa, että Bergholmin kaksoisrooli on vaikuttanut Skanskan halukkuuteen sopia riita ilman oikeudenkäyntiä”, Pauli Karjalainen kirjoittaa.

”Pyydän poliisia tutkimaan, onko HOK mahdollisesti maksanut HTY:n puolesta rahaa Skanskalle osapuolten välisen riidan sovinnolliseksi ratkaisemiseksi ja syyllistynyt asiassa rikokseen.”

Tyhjä tila

Paasitornin tapaus ei ole ainoa, jossa HOK-Elannon ja HTY:n läheiset välit nousevat julkisuuteen. Vuonna 2013 uutisoitiin tapaus, jossa HOK-Elanto oli maksanut tyhjästä liiketilasta yli 300 000 euroa vuokraa.

Kyseessä oli HTY:n omistama kiinteistö Helsingissä Sturenkadulla, jossa toimi Alepa-myymälä. Kauppapaikan lisäksi HOK-Elanto oli vuokrannut samasta talosta 500 neliön liiketilan, joka oli vuosikausia tyhjillään.

Jorma Bergholm oli ollut allekirjoittamassa vuokrasopimusta. Vuokrarahat kilisivät kuukausittain työväenyhdistyksen tilille.

Helsingin Sanomat kysyi HOK-Elannon varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimataiselta, oliko Bergholmin kaksoisroolilla vaikutusta tilan vuokraamiseen. Liimatainen ei halunnut ottaa kantaa oman esimiehensä toimintaan. Päätös tilan vuokraamisesta oli kuulemma tehty ”normaalein liiketaloudellisin perustein.”

Jorma Bergholm kertoi jäävänneensä itsensä vuokraneuvotteluista.

Toimittaja kysyi, oliko tyhjän tilan vuokraamisessa itse asiassa kyse HOK-Elannon maksamasta välillisestä puoluetuesta.

”Mistään tämän kaltaisesta ei ole kysymys, se on kaikkien mahdollisuuksien ulkopuolella. Työväenyhdistys ei ole poliittinen organisaatio”, Bergholm vastasi.

Yhdistysrekisterissä HTY:n toimialaksi on kuitenkin merkitty poliittinen järjestö.

Entä ne normaalit liiketaloudelliset perusteet?

Seuran tietojen mukaan Alepan ketjujohtaja suivaantui HOK-Elannon toiminnasta niin, että lähetti SOK:n hallintoon sähköpostin laajalla jakelulla. Alepa-pomon mukaan oli ollut alusta asti selvää, ettei Sturenkadun kortteli-Alepa maksa ylimääräisen tilan vuokraa.

”En tiedä mihin summa kuopataan tai miten jaetaan, mutta Sture 27 ei sitä pysty kantamaan.”

Liiketaloudelliset perusteet toimivat lopulta niin, että 300 000 euron kulu kuopattiin HOK-Elannon taseeseen. Käytännössä Alepan ja muiden S-Ryhmän kauppojen asiakkaat joutuivat tyhjän tilan vuokran maksumiehiksi.

Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö, mutta esitutkintaa ei koskaan käynnistetty.

Lahjonnan uhrit

Viime vuosina HOK-Elannon rakennushankkeiden ympärillä on ollut monenlaista sotkua.

Vuosi sitten Helsingin hallinto-oikeus päätti, että Espoon suurimpiin kaupallisiin hankkeisiin kuuluva Lommilan kauppakeskuksen asemakaava on avattava ja käsiteltävä uudelleen. Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markku Sistonen (sd) oli osallistunut kaavahankkeen käsittelyyn, vaikka hän oli saanut Keskolta ja HOK-Elannolta merkittävät vaalituet.

Hallinto-oikeuden mukaan Sistosen olisi pitänyt jäävätä itsensä.

Espoon poliisi tutkii nyt, liittyykö tapaukseen rikosta.

Keskusrikospoliisin syyteharkinnassa on puolestaan laaja lahjusvyyhti, jossa HOK-Elannon entistä johtoryhmän jäsentä, kiinteistöjohtaja Jari Leivoa epäillään miljoonan euron lahjusten vastaanottamisesta. Lahjoman antamisesta epäillään 18 henkilöä, joiden joukossa on joukko Skanskan entisiä johtohenkilöitä.

Yksi tutkinnan haara liittyy Vantaalle suunnitteilla olevaan Kivistön kauppakeskukseen, jossa ovat mukana sekä HOK-Elanto että Skanska. Samaan juttuun liittyy myös Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (sd), jolle syyttäjä vaatii vankeutta törkeästä lahjusrikoksesta.

Leivo ja Peltomäki ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

HOK-Elantoa ei syytetä rikoksesta. Yhtiö on ollut poliisin kuultavana mahdollisen rikoksen uhrin asemassa. Toimitusjohtaja Matti Niemi on kommentoinut asiaa antamassaan tiedotteessa: ”Oikeudettoman edun vastaanottaminen HOK-Elannon yhteistyökumppaneilta on vastoin osuuskaupan eettisiä ohjeita. Kenelläkään HOK-Elannon työntekijällä ei ole oikeutta sekoittaa omaa ja osuuskaupan etua keskenään.”

Ei moitittavaa

Helsinkiläisen kauppakeskus Kaaren tapaus on siitä kiinnostava, että sitä koskeva tutkintapyyntö kohdistuu nimenomaan HOK-Elannon ylimpään johtoon, Jorma Bergholmiin ja Matti Niemeen.

Keskusrikospoliisi ei kuitenkaan ottanut tutkintapyyntöä käsiteltäväkseen, vaan siirsi sen Helsingin poliisille.

Tutkintapyynnön tehnyttä Pauli Karjalaista tai Skanskan edustajia poliisi ei kuullut lainkaan. Sen sijaan poliisi pyysi Niemeltä ja Bergholmilta selvityksen tapahtumien kulusta. Kumpikin kiisti syyllistyneensä vilpilliseen toimintaan.

Huolellisesti laaditussa vastineessa kerrotaan, että Skanskalla ja HOK-Elannolla oli ollut erimielisyyksiä Kaaren rakennusprojektin viivästymisestä. Kaaren avajaiset uhkasivat myöhästyä joulusesongista. Siitä olisi koitunut HOK-Elannolle mittavat tappiot. Lisäresursseja oli pakko ottaa käyttöön.

Skanskalle maksettujen ryntäyskustannusten peruste oli ”puhtaasti liiketaloudellinen”. Tutkintakynnys ei ylittynyt. Esitutkintaa ei aloitettu.

Poliisi totesi päätöksessään, että tutkintapyynnössä mainittu rikosnimike, luottamusaseman väärinkäyttö, on asianomistajarikos.

Käytännössä poliisi tutkii tällaisia rikoksia vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.

HOK-Elanto kiisti olevansa uhri, joten asian tutkimiselle ei ollut edellytyksiä.

Seuran tietojen mukaan kukaan S-ryhmän yli 500 000 asiakasomistajasta ei ole tehnyt asiasta tutkintapyyntöä uhrin ominaisuudessa.

Jorma Bergholmin mukaan HOK-Elannon hallintoneuvosto on onnistunut erinomaisesti yhtiön ohjauksessa.

”Mitään moitittavaa ei ole ollut. Ensimmäistäkään tutkinnan käynnistystä ei ole ollut. Poliisi on päättänyt, ettei ole mitään syytä epäillä rikosta.”

Pauli Karjalainen ei halunnut kommentoida poliisille tekemäänsä tutkintapyyntöä julkisuudessa.