SAK:n perälauta repesi vasemmalta - Rakennusliitto näytti mallia miten palkkojen yleissitovuus alitetaan

Kommunistien vanha ay-linnake Rakennusliitto ei ole suuremmin elämöinyt saavutuksilla kylmän sodan jälkeen, mutta nyt se näytti kilpailukykysopimuksen loppurykäyksen viimeisenä mallia koko SAK:n ay-väelle, miten palkkojen yleissitovuudelta revitään perälauta auki.

Alussa liitto teatraalisesti ”irtautui” kilpailukykysopimuksesta, mutta tuli sitten vähin äänin viimeisenä mukaan. Työehtosopimukseen porattiin 6 euron tuntipalkalla reikä yleissitovuuden alle. Palkka on vain 48 euroa päivälle ja 1 104 euroa kuukaudessa. Vaikka osapuolet puhuvat ”kokeilusta”, niin nyt laillistettiin se käytännön alipalkka, millä virolaiset ovat tehneet jo pitkään halpatöitä pimeästi Suomessa.

Kova maine on enää nostalgiaa

Legendaarisen Aarno Aitamurron (kom) aikana jokavuotisen rakennuslakon alku oli varma kevään merkki. Aitamurrosta sanottiin, että hän leikkasi tukkansakin sirpillä ja vasaralla. Mutta Aitamurron aikana talonrakentajat olivat myös SAK:n keskituntiansiovertailun huipun tuntumassa, heti paperityöläisten jälkeen.

Nykyinen Rakennusliitto ei lakkoile, koska se ei pysty siihen. Järjestäytymisaste on romahtanut eikä työmailla ole luottamusmiehiä. Rakennusliiton jäsenenä on 31 500 talonrakentajaa ja 6 800 opiskelijajäsentä, kun villejä virolaisia ja muita ulkomaalaisia rakennuksilla on liiton aiemman oman ilmoituksen mukaan jo 35 000.

Rakennusliitto yritti vielä kymmenkunta vuotta sitten värvätä virolaisia jäsenikseen, mutta ulkomaalaisosasto no. 7 sai heitä jäsenikseen vain 2 000, koska suurin osa virolaisista ei halunnut liittyä kommunistiliittoon. Sittemmin peräti 40 virolaista liiton jäsentä on joutunut perimään liiton työttömyyskassalta ansiopäivärahojaan asianajajan voimin, kun kassa on ne heiltä evännyt kansalaisuuden perusteella eikä liitto myönnä oikeusapua; vaikka jäsenmaksut on maksettu Suomen liitolle, pitäisi päivärahat hakea Viron liitolta.

Niinpä vaikka liitto julistaisi neuvottelujen vauhditustoimena lakon, heiluisivat virolaiset telineillä suurimmassa osassa työmaita.

Yleissitovuus romahtanut

Suurin osa rakennusalan yrityksistä ei puolestaan kuulu Rakennusteollisuus RT:n jäsenistöön. Rakennusalan ongelmana on todistella sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle, että alalla olisivat vielä edellytykset yleissitovuuteen eli siihen, että myös järjestäytymättömien yrittäjien töissä olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten työehtosopimusta. Ainoastaan yksi yleissitovuuden kriteeri on pätenyt enää; perinne. Se tarkoittaa, että rakennusalalla työehtosopimustoimilla on perinteet, joita ei ole oikeudellisesti kiistetty. Periaatteessa yksikin villi yritys voisi kumota yleissitovuuden oikeuden päätöksellä.

Rakennusliiton lakkokassa ei myöskään riittäisi enää kuin näytösluonteiseen seisaukseen, jollainen taas ei johda mihinkään. Aitamurron aikana rakennusväki osoitti mieltään jopa kypäräpakkoa vastaan, yleissitovuutta vastaan, ansioihin suhteutettua työttömyysturvaa vastaan ja jopa euro-ohjuksia vastaan sekä keräsi ja lahjoitti betonisäkkejä valloitussotaa käyneeseen kommunistiseen Pohjois-Vietnamiin.

Heikoiten Aitamurron perilliset ovat pärjänneet palkkarintamalla. Heidän johdollaan rakennusalan suhteelliset palkat ovat pudonneet SAK:n pahnakasan pohjimmaisiksi. Talonrakennusalan työt tehdään joko urakkapalkalla, aikapalkalla tai palkkiopalkalla. Palkkaryhmä määräytyy työntekijän ammattitaidon perusteella ja sen kehittyessä on mahdollisuus päästä ylimpään palkkaluokkaan. Palkkaryhmän päälle pitäisi sopia henkilökohtainen palkanosa ja yleensä myös työkohtainen lisä, mutta tämä taito liukumien lypsämiseen on jäänyt Aitamurron mukana historiaan.

Palkkanormi vuotaa

Rakennusalan perustuntipalkat ovat aloittelevalle työntekijälle 9,93 euroa tunnille, vähän kokemusta omaavalle työntekijälle 11,28 euroa tunnille, aloittelevalle ammattilaiselle 12,44 euroa tunnille, ammattilaiselle 13,78 euroa tunnille, kokeneelle ammattilaiselle 15,06 euroa tunnille sekä erittäin kokeneelle ammattilaiselle 16,17 euroa tunnille. Jokaiselle työntekijälle on palkkaryhmään perustuvan tuntipalkan lisäksi aina maksettava henkilökohtaista palkanosaa, vaikka sitten 10 senttiä.

Palkkatilaston mukaan rakennusalan keskimääräinen käytännön tuntipalkka on lisineen 16,50 euroa tunnille, palkkiopalkka 20,00 euroa tunnille ja urakkatyöpalkka 23,50 euroa tunnille. Talonrakennusalan työehtosopimusta sovelletaan kirvesmiehiin, rakennusmiehiin, muurareihin, rappareihin, laatoittajiin, torninosturinkuljettajiin, sementtimiehiin, elementtiasentajiin, telineasentajiin ja perinteisiin rakennus- eli sekatyömiehiin.

Rakennusalan työmarkkinaosapuolten johtajat tekivät 19. elokuuta alkaneen yhteisen syysretken. Pietariin ja Nevajoen sumuisessa yössä sovittiin palkkanormin alituksesta tapauksissa, joissa työntekijällä ei ole ammattitutkintoa ja ammattikokemusta, vaikka tällainen rivi alan työehtosopimuksessa jo oli.

Muodollisesti kyseessä on työkokeilun salliminen, mutta siitä tuli uusia sopimuksen mukainen alin palkkaluokka ja siihen sovelletaan kaikkia muita työehtosopimuksen ehtoja. Osapuolten hallitukset hyväksyivät sopimuksen 25. elokuuta. Samassa paketissa hyväksyttiin, että muitakaan palkkoja ei koroteta, vaan mennään 0-linjalla. Työajan pidennystä rakennuksille ei sorvattu, koska siellä tehdään jo muutenkin pitkää päivää. Näin paranneltu työehtosopimus on voimassa helmikuun loppuun 2018.

Kokeilusopimus rinnastetaan työsopimukseen, johon liittyvät normaalit velvoitteet kuten työnantajan vastuu työsuojelusta sekä eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Sairastuessa tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessa pienipalkkaisen työntekijän tappiot kertautuvat ja jäävät pysyviksi. Palkka on 6 euroa tunnille, mikä on vähän vaikka siihen lisättäisiin kaikki työehtosopimuksen mukaiset lisät, kuten talonrakennuksessa vuosilomakorvaus 18,5 % ja erillinen palkanosa 7,7 %. Rakennusliiton neuvottelijat selittävät, että palkka sovittiin näin pieneksi, jotta yritykset ottaisivat kokeilijoita palkkalistoilleen.

Kyseessä pelkkä kokeilu

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kiistää tiedot alansa palkka-alesta. Hän muistuttaa, että kuuden euron tuntipalkasta on sovittu työnantajan kanssa vain työkokeilusta ja työntekijän kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta.

”Muistutan myös, ettei Rakennusliitto – päinvastoin kuin useimmat muut ay-liitot – mennyt mukaan kiky-sopimukseen palkkoja alentamaan ja työaikaa pidentämään. En ole saanut jäsenkentältämme ensimmäistäkään viestiä, jossa oltaisiin asiasta eri mieltä”, Rakennusliiton Suokas sanoo.