Seura selvitti: Kun eläkekertymä ei riitä elämiseen, jatkavat 65-vuotiaat Maija ja Heli yhä eläkeläisinä työntekoa hoitoalalla – ”Täysin rahan takia”
Eläkeläisiä revitään palkkatöihin, mutta monille kyse on pakkovalinnasta. Hoitoalalle palannut Maija Murtoniemi ei tule toimeen eläkkeellään: ”Palkinto 50 vuoden työurasta oli pettymys.”
Maija Murtoniemen eläke jää alle pienituloisuuden rajan. © Ulla Nisonen
Kehitysvamma-alalla työuransa tehnyt Maija Murtoniemi, 65, sai kesällä 2021 käteensä eläkepäätöksen ja pettyi. Hänen eläkekertymä olisi runsaat tuhat euroa kuukaudessa ja tästä eläkkeestä vähennettäisiin verot.
”Se iski vasten kasvoja. Totesin, ettei sillä pärjää alkuunkaan. Ennakkoarvio eläkkeestäni oli ollut yläkanttiin”, kokkolalainen Maija Murtoniemi kertoo.
Viimeiset vuodet työelämässä olivat olleet kuluttavia pandemian takia. Tiukat koronarajoitukset hankaloittivat työtä kehitysvammaisten toimintakeskuksessa, ja hoitoalan työntekijöitä siirreltiin yksiköstä ja työtehtävästä toiseen.
”Raskasta ja hektistä aikaa. Tuntui, että 50 vuoden työuran jälkeen kaipasin jo lepoa.”
Eläkepäätös muutti kuitenkin Murtoniemen mielen – se ja Kelan päätös, ettei Murtoniemelle myönnetä asumistukea.
Eläkkeelle jäädessään Murtoniemi ilmoitti työnantajalleen olevansa käytettävissä, jos tarvetta on. Ensimmäinen eläkepäivä oli 1. syyskuuta 2021. Syyskuun toisena hän sai soiton työpaikaltaan.
Siitä lähtien Murtoniemi on tehnyt sijaisuuksia omalla alallaan kehitysvammaisten ohjaajana.
Eläkeläiset haluavat tehdä töitä osa-aikaisesti
Eläkeläisiä revitään nyt palkkatöihin monilla työvoimapulan vaivaamilla aloilla. Moni lähtee, koska eläkkeelle jäädään entistä paremmassa kunnossa ja lisätienestille on käyttöä.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen julkaisi helmikuussa kyselytutkimuksen, jonka mukaan joka toinen eläkeläinen kokee, ettei pelkkä eläke riitä elämiseen. 15 prosenttia kertoi lykänneensä eläköitymistään rahatilanteen takia.
Eläkeläisten arvio omasta jaksamisesta työelämässä oli heikentynyt edellisvuosista. Vastaajista 43 prosenttia tekisi töitä mieluiten 1–2 työpäivää viikossa, 35 prosenttia ei lainkaan.
Kyselyyn vastasi 1 352 Ilmarisesta eläkepäätöksen saanutta vanhuuseläkeläistä joulu-tammikuussa.
”Liian moni kokee, että eläke ei riitä, ja siksi on tärkeää varautua eläkeaikaan myös itse. Viime vuonna moni eläkeläinen joutui turvautumaan säästöihinsä kattaakseen kasvaneita menojaan”, Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen sanoo.
Työeläkkeisiin tehtiin vuodenvaihteessa tuntuva 6,8 prosentin indeksikorotus. Se ei kuitenkaan kata kokonaan inflaatiota eli hintojen nousua.
”Korotuksesta huolimatta eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen aiempaa vähemmän käteen. Se kannustaa hankkimaan lisätuloja esimerkiksi tekemällä osa-aikaisesti ansiotöitä”, Vatanen toteaa.
Maija Murtoniemi aikoo jatkaa töissä niin kauan kuin jaksaa. © Ulla Nisonen
Eläkekertymä olikin laiha palkinto työurasta
Maija Murtoniemen työeläke nousi vuodenvaihteessa 1 014 euroon, päälle tulee 205 euroa kansaneläkettä.
Hän on tehnyt töitä ”lapsesta asti”, ensin 20 vuotta maatalousyrittäjänä ja sitten elintarviketeollisuudessa, koulunkäyntiavustajana ja viimeiseksi hoiva-alalla.
”Olen aika surullinen, että tällainen on palkinto niille, jotka ovat työllään Suomen rakentaneet.”
Murtoniemi on eronnut ja elää nyt yksin vuokra-asunnossa. Taloutta rasittaa ”entisestä elämästä” jäänyt velka.
On työnteossa eläkkeellä muutakin hyvää kuin palkka. Työssä tapaa ihmisiä ja oppii uutta. Asennoitumiseen vaikuttaa se, että työvuoroja voi ottaa hoidettavakseen oman jaksamisen mukaan.
”Moni jää eläkkeelle ja menettää kiinnostuksensa kaikkeen, mitä ympärillä tapahtuu. Jäädään sohvalle katsomaan vanhoja Suomi-filmejä. Minä en kykene sellaiseen, vaan harrastan kulttuuria ja seuraan yhteiskunnallisia asioita.”
Murtoniemi kokee olevansa fyysisesti hyvässä kunnossa. Hän sanoo jatkavansa työntekoa niin kauan kuin pystyy. Tällä hetkellä hän tekee 50-prosenttista työaikaa.
”Lopetan, kun näen sen itse järkeväksi. Eläkettähän kertyy 68-vuotiaaksi asti.”
Kohonneet asumiskulut eläkeläisen riesana
Sähkön hinnan nousu kurittaa etenkin omakotitalossa asuvia eläkeläisiä.
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämässä selvityksessä arvioitiin elokuussa 2022, että öljy- tai sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan eläkeläisen asumismenot kasvavat noin 10 prosenttia vuosina 2022–2024.
Kajaanilaiselle Heli Kieleväiselle, 65, omakotitalon kustannukset olivat suurin syy jatkaa työntekoa eläkkeellä. Hän työskentelee lähihoitajana Attendon tehostetun palveluasumisen yksiköissä Kajaanissa. Hoidettavat ovat enimmäkseen muistisairaita vanhuksia.
”Täysin rahan takia. Eläke ei riitä yksineläjänä omakotitalon kuluihin”, Heli Kieleväinen kertoo kiertelemättä työnteon motiiveista.
Heli Kieleväinen yrittää myydä omakotitalonsa, jotta hänen ei tarvitsisi jatkaa töissä. © Miska Puumala
Sähkö- ja puulämmitteinen 150-neliöinen talo jäi Kieleväiselle avioerossa. Viime aikoina sähkön ja sähkönsiirron laskut ovat olleet suurimmillaan lähes 500 euroa kuukaudessa. Kieleväisen eläke on noin 1 400 euroa ennen veroja.
Kieleväinen jäi eläkkeelle lähihoitajan työstä viime kesänä. Hänkään ei ehtinyt viettää eläkepäiviä kuin muutaman viikon, kun työt taas kutsuivat.
Hän tekee työvuoroja tarvittaessa – ja tarvetta on jatkuvasti, 2–3 päivää viikossa. Kieleväinen kertoo työskentelevänsä kahdessa Attendon yksikössä, ja kolmanteenkin on kysytty.
”Onneksi töissä on mukava porukka, ja saan yleensä tehdä iltavuoroja, mikä sopii minulle paremmin. Ehtii lämmittää taloa ennen töihin lähtöä.”
Hän suunnittelee jatkavansa työntekoa siihen asti, että saa talonsa kaupaksi.
”Sitten muutan kotiseudulleni Pohjanmaalle, siellä asuu poika ja muita sukulaisia. Ja nautin siitä, ettei tarvitse tehdä enää lumitöitä.”
Lähde: Eläketurvakeskus
© Lähde: Eläketurvakeskus
”Eläkeläiset ovat merkittävä mutta vielä selvästi alikäytetty työvoimareservi”
Mitä hoitajaliitossa ajatellaan siitä, että jotkut eläkeläiset jatkavat työntekoa ikään kuin pakon sanelemana?
”Onhan se aikamoinen juttu. Ihminen on voinut ollut koko elämänsä töissä, ja eläkekertymä on alle köyhyysrajan”, lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Köyhyys- tai pienituloisuusrajana pidetään yleensä 60 prosenttia kotitalouksien mediaanitulosta. Näin tarkasteltuna 13,6 prosenttia eläkeläisistä oli Eläketurvakeskuksen mukaan pienituloisia vuonna 2020. Tuolloin pienituloisuuden raja oli yhden hengen kotitaloudelle 1 277 euroa kuukaudessa.
Ammattiliitolle kysymys on kimurantti – eihän liiton tehtävänä ole patistella eläkeläisiä töihin vaan ensisijaisesti ajaa työtä tekeville jäsenilleen sellaiset työehdot, että työstä voi jäädä aikanaan hyvillä mielin viettämään eläkepäiviä.
Paavola ei esimerkiksi kannustaisi eläkeläisiä töihin uusilla veronkevennyksillä, koska ne olisivat epäoikeudenmukaisia työikäisiä palkansaajia kohtaan.
Toisaalta jostain työvoimaa on saatava.
Paavolan mukaan on tosiasia, että hoitoala ei tällä hetkellä pärjäisi ilman eläkeläisten työpanosta.
”Moni työpaikka tarvitsee eläkeläisiä, se on tilanne monella paikkakunnalla. Ongelma ei ole se, että eläkeläiset tekevät työtä, vaan hoitajapula.”
Julkisen sektorin työnantajapuolelle eläkeläishoitajien työpanos on tällä hetkellä enemmän kuin tervetullut.
”Eläkeläiset ovat merkittävä mutta vielä selvästi alikäytetty työvoimareservi niin kuntasektorilla kuin yleisestikin”, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti kommentoi.
Suomessa pyritään pidentämään työuria niin alku-, keski- kuin loppupäästäkin. Siksi ei ole Knuutin mukaan tarkoituksenmukaista luoda järjestelmää, joka kannustaa ensin eläkkeelle ja takaisin töihin.
”On kuitenkin myönnettävä, että nykyisessä työvoimapulassa olisi erittäin tärkeää saada houkuteltua nykyisiä eläkeläisiä takaisin työelämään.”
Julkisella sektorilla eläkeläisiä työskentelee eniten hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa. Eläkevakuuttaja Kevan mukaan 26 prosenttia hoitoalan eläkeläisistä teki töitä vuonna 2020, varhaiskasvatuksessa 17 prosenttia.
Lue myös: Suomeen on syntynyt työtä tekevien köyhien luokka, tutkijat sanovat
Työtä eläkkeellä tehdään myös oman kiinnostuksen vuoksi
Valtaosalle eläkeläisistä työ ei ole pakkopullaa. Näin päätellään siitä, että työssä käyvät vanhuuseläkeläiset saavat keskimääräistä korkeampaa työeläkettä: vuonna 2021 noin 2 000 euroa kuukaudessa, kun työeläke oli keskimäärin noin 1 700 euroa.
”Se merkinnee, että työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi, vaan paremminkin oman kiinnostuksen ja motivaation perusteella. Bonuksena tulot nousevat, mikä toki myös kannustaa”, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Seura haastatteli kahta eläkeläistyöntekijää, jotka sanovat jatkavansa töissä muista syistä kuin rahan takia – vaikka työskentelevätkin matalapalkka-aloilla.
Nonna Järvenpää, 64, vaihtoi ravintola-alalta lähihoitajaksi vuosikymmen sitten. Kun eläkepäivät koittivat 2022, Järvenpää jatkoi mielellään tuttua työtä kotihoidossa Loimaalla.
”Palkka ei ollut ensimmäisenä mielessä. En ole ehtinyt leipääntyä, ja töitä saa tehdä joustavasti kivassa työyhteisössä”, hän summaa.
Mailis Hietamäki, 65, työskentelee osa-aikaisena hotellisiivoojana ja keittiöapulaisena Seinäjoella SOL Palvelujen palkkalistoilla. Hän jäi eläkkeelle samasta työpaikasta vuoden 2021 lopussa.
Hietamäki arvelee, että tekisi töitä, vaikka eläke olisi isompikin.
”Työn sosiaalinen puoli on niin tärkeä. Tulin taloon vuonna 1994, ja monista työkavereista on tullut läheisiä ystäviä.”
Palkka mahdollistaa esimerkiksi kulttuuriharrastukset. Hietamäki on innokas konsertti- ja festivaalikävijä. Musiikkimaku on ”Tauskista Rammsteiniin”.
”Liput ja hotellit ovat kalliita. Tuntuuhan se mukavalta, kun ei tarvitse joka kerta miettiä, onko niihin varaa.”
Eläkeläisten työnteko näyttää olevan kaksipiippuinen juttu. Monille eläkepaperit tarjoavat tilaisuuden lisätienesteihin joustavilla työehdoilla. Toisille eläkeläisille työpaikka on tarjous, josta ei ole varaa kieltäytyä.
Varmaa on se, että kysyntää työmarkkinoilla riittää. Kun Suomi harmaantuu, palvelukseen halutaan kaikki kynnelle kykenevät ikään katsomatta.
Mailis Hietamäelle työyhteisö on kuin perhe. Hän ei tee töitä vain rahan takia.© Juha Harju
Kaipaatko taloudellista tukea arkeesi? Eläkeläinen voi hakea moni tukia. © Tommi Tuomi