Seura selvitti: Tällainen on Kremlin sisäpiirin piilopaikka Ruokolahdella - Onko suojainen lomakylä eliitin suurin kiinteistökeskittymä Suomessa?
Ruokolahdella Saimaan rannalla oleva huvilakylä on kenties Suomen suurin vaikutusvaltaisten venäläisten keskittymä. Täällä lomailevat Kremlin sisäpiiriläiset haluavat hetken rauhaa maailman jännitteiltä. Millaisia ihmisiä lomakylässä on majaillut?
Viimeisetkin Saimaan rannalla olevista 13 huvilasta valmistuivat vuonna 2010. Omistajat ovat käyneet huviloillaan enää harvoin, koronapandemia vähensi vierailuja entisestään.
Jugendlinna ja huvilakylä Saimaan rannalla ovat vajonneet talvihorrokseen. Linna on kiinni, ja 250-neliöisissä huviloissa on hiljaista.
Tiet on kuitenkin säntillisesti aurattu, ja Jevgeniksi esittäytyvä talonmies on menossa pudottamaan lunta yhden huvilan katolta. Hän hirvittelee autioiden huviloiden ylläpitokustannuksia.
Pelkästään sähkölämmitys maksaa normaalilla pakkassäälläkin 700–800 euroa kuussa.
Ruokolahdella Etelä-Karjalassa sijaitsevan 13 huvilan omistajat eivät ole käyneet tiluksillaan aikoihin. Koronapandemia vaikeuttaa matkustamista. Viimeksi jotkut omistajat kyläilivät täällä viime kesänä.
He lienevät kotona Venäjällä tai kenties muissa vapaa-ajan kodeissaan Suomea lämpimämmissä maissa.
Historiallisen Rantalinna-jugendlinnan lähelle 2008–2010 rakennettu lomakylä saattaa olla suurin venäläisen eliitin kiinteistöomistusten keskittymä Suomessa.
Rantalinnan huvilaomistajat ovat presidentti Vladimir Putinin kurssikavereita, ökyliikemiehiä ja korkeita virkamiehiä. Useilla on yhteys valtion kiinteistöhallintoon Rosimušestvoon tai Pietarin satamaan.
Putinin läänitysjärjestelmä
Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen näkee Ruokolahden huvilakylässä samoja piirteitä kuin Karjalankannaksen Komsomolskojen (Kiimajärven) kuuluisassa Ozero-huvilaosuuskunnassa, jonka Putin rakensi ystävineen 1996.
Kimppamökki-osuuskunnan kahdeksan jäsentä ovat sittemmin olleet tärkeissä asemissa Putinin Venäjällä.
Tämä on osa presidentin järjestelmään kuuluvaa vallan ylläpitoa ja läänitystä.
”Hyville läheisille tyypeille annetaan tiluksia hieman kuin feodaaliajalla annettiin kartanoita”, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.
Kyse on myös venäläisestä tavasta pitää perhe, suku tai klaani koossa, tarvittaessa jopa naapurustona.
”Myös Ruokolahden kylässä on sisäpiirin porukka pienellä alueella”, Tynkkynen kertoo.
Satamaoligarkki perustajana
Rantalinnan huvilakylän perustaja on Pietarin satama- ja pankkibisneksissä 1990-luvulta lähtien vaikuttanut liikemies Ramis Deberdejev, joka vuonna 2009 oli jopa hetken ajan varajohtajana valtion omaisuudenhallintayhtiössä Rosimušestvossa.
Deberdejev osti linnan ja sen lähellä olevan rantatontin vuonna 2008, rakennutti huvilat ja myi ne vuonna 2009 kiinteistöyhtiöinä venäläistuttavilleen 700 000 euron kappalehintaan.
Yksi huviloista jäi Deberdejevin omistukseen, kunnes 2020 hän myi sen venäläiselle yksityishenkilölle.
Myös jugendlinnalle on Seuran tietojen mukaan etsitty pitkään uutta omistajaa. Linna on enimmäkseen ollut kiinni ja palvellut satunnaisesti hotelli-ravintolana sekä Deberdejevin yksityisten juhlien pitopaikkana.
Mafiosoepäilty kumppanina
Deberdejevillä ei nyt liene aikaa Suomelle, sillä hän rakennuttaa paikallisissa asukkaissa ja ympäristönsuojelijoissa suurta vastustusta herättänyttä hiilisatamaa Suomenlahden Primorskiin (Koivistolle).
Kumppaninaan hänellä on jo 1980-luvun Leningradissa vaikutusvaltaa saanut ja Tambovin mafian johtajaksi väitetty liikemies Ilja Traber.
Espanjassa Traberia syytettiin muun muassa rahanpesusta valtavassa korkea-arvoisten venäläisten rikosvyyhdissä. Syytteet kaatuivat 2018 näytön puutteeseen.
Putinkin on julkisesti kertonut olevansa Traberin tuttava.
Deberdejev ei vastannut Seuran lähettämiin kysymyksiin huvilakylän asioista.
Jotkut omistajista ovat tiettävästi halunneet myydä huvilansa. Ostohinta oli 700 000 euroa, mutta realistinen nykyarvo lienee puolet siitä. © Mikko Nikkinen
Kurssikaveri ja judo-opettaja
Rantalinnan huvilakylän muista omistajista Putinin pitkäaikaisimpiin tuttaviin kuulunee Nikolai Jegorov, presidentin kurssikaveri Leningradin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Jegorov on oikeustieteen professori sekä Pietarissa ja Kyproksella toimivan suuren asianajotoimiston johtaja. Hän osti Ruokolahden-huvilansa omiin nimiinsä, mutta 2016 kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi vaihdettiin Jegorovin Kyproksen-yhtiön johtajana oleva brittimies.
Yhdellä mökkiläisellä, pietarilaisella Igor Livšitsillä on yhteys Putiniin tämän judoharrastuksen kaut- ta. 50-vuotiaalla Livšitsillä oli takavuosina yhteinen Gidrosfera-yhtiö vuonna 2013 kuolleen Venäjän ju- dofederaation varapresidentin Anatoli Rahlinin kanssa.
Rahlin oli 13-vuotiaana judon aloittaneen Putinin ensimmäinen judo-opettaja.
Livšitsin isä Isaak nimitettiin 2007 Pietarin alueen Rosimušestvon johtajaksi, valtion omaisuuden hallinnoijaksi hänkin.
Alueen päärakennus, Rantalinnan jugendlinna, on palvellut satunnaisesti hotelli-ravintolana. Nyt se on kiinni. © Mikko Nikkinen
Nuorisovaikuttajat hyvin edustettuina
Venäjän 1990-luvun eliitin pojista ja tyttäristä on nyttemmin Putinin presidenttikausien aikana tullut ministereitä, johtajia ja veroparatiisiyhtiöiden hallinnoijia. Heitäkin lomailee Ruokolahden lomakylässä.
Yhden Rantalinnan huviloista omistaa Vjatšeslav Kalašnikov, jonka isä Vladimir oli siperialaisen Tjumenin varakuvernööri 2000-luvun alussa. Alueen kuvernöörinä oli Sergei Sobjanin, joka siirtyi sittemmin Moskovan kuvernööriksi.
Kalašnikov nuorempi pestattiin samalla Sobjaninin neuvonantajaksi, ja hän perusti pomonsa tyttären Anna Sobjaninan kanssa yhteisen firmankin, sisustussuunnittelua tekevän Forus-Gruppin.
Venäläiset lehdet paljastivat aikoinaan, kuinka tyhjästä putkahtanut Forus-Grupp onnistui saamaan kalliita sisustussuunnittelu-urakoita esimerkiksi Venäjän puolustusministeriön ja Gazprom-energiajätin tiloihin.
Huvilakylän toisen polven juniorieliittiin kuuluu myös taloustiedettä Pietarissa opiskellut Kirill Korelin, 31. Hän osti 700 000 euron Saimaan-huvilansa vain 19-vuotiaana.
Korelinin isä Vladimir aloitti 2000-luvun alussa Leningradin alueen Rosimušestvon johtajana, mutta siirtyi muihin tehtäviin virastossa paljastuneen korruptioskandaalin vuoksi.
Huvilanomistajista toisen polven vaikuttaja oli myös 1990 syntynyt Vasili Petrov, jonka isä Juri on Putinin ikätoveri ja samaa opinahjoa käynyt oikeustieteilijä.
Juri Petrov on ollut Rosneft-öljy-yhtiön hallituksessa ja federaation omaisuushallinnon Rosimušestvon pääjohtaja. Nykyisin hän istuu Putinin Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueen edustajana duumassa.
Poika Vasili kuoli venäläismedian mukaan vuonna 2012 pienkoneen maahansyöksyssä. Silti Suomen kaupparekisterin mukaan hän olisi yhä huvilayhtiön hallituksessa.
Varaministeri ja korruptioepäily
Rantalinnan loma-asukkaisiin kuuluva Jevgeni Andrejev on nykyisin Leningradin alueen taloushallintokomitean puheenjohtaja. Monissa korruptiojupakoissa ryvettynyt laivanrakennusinsinööri on aina kohujen jälkeen palannut uusiin huippuvirkoihin.
Yhden huviloista omistaa moskovalaisnainen, joka paljastuu Venäjän varaenergiaministerinä 2019–2020 olleen Anatoli Tihonovin avopuolisoksi. Sekä Tihonov että hänen avopuolisonsa ovat olleet vangittuina rahanpesuepäilyjen vuoksi.
Tihonovin epäillään kavaltaneen seitsemisen miljoonaa euroa valtion varoja, joita hän on käyttänyt muun muassa kiinteistöjen ostoon ulkomailta.
Venäjän viranomaistutkinnassa Tihonovilta löytyi lehtitietojen mukaan kiinteistö myös Suomesta.
1912 valmistuneen Rantalinnan rakennutti viipurilainen varatuomari Fritz Wiik, joka tiettävästi 1915 myi linnan Romanovien perheeseen kuuluneelle prinssi Aleksander Oldenburgille. © Mikko Nikkinen
Korona vaati uhrinsa
Venäjällä lähes hallitsemattomasti riehunut koronapandemia on niittänyt satoa myös Rantalinnan venäläisten parissa.
Tammikuussa 2021 korona vei Aleksandr Vorobjevin, Pietarin hevosurheiluliiton puheenjohtajan ja ylellisen hevosklubin omistajan.
Hevosurheilu on Venäjän eliitin suosima harrastus, ja Venäjän hevosurheiluliittoa pyörittää Kremlin lähipiiri.
Vorobjevilla oli myös tullausbisnestä Luoteis-Venäjällä. 2013 duuma päätti siirtää tulliterminaalit valtiolta yksityisomistukseen, mistä seurasi terminaalibisneksen päätyminen tullijohtajien ja heidän lähipiirinsä käsiin.
Vorobjevin Tamariks-yhtiö jäi 2016 kiinni kiinalaisiksi rakennustarvikkeiksi ilmoitettujen luksusvaatteiden salakuljetuksesta Ust-Lugan sataman kautta Venäjälle.
Toinen huvilakylän koronauhri oli kesäkuussa 2021 kuollut moskovalainen Igor Myšletsov. Hän oli johtajana muun muassa Venäjän ydinenergiaministeriössä ja Pyhäjoelle kiistanalaista ydinvoimalaa rakentavassa Rosatom-valtionyhtiössä.
Suomi kiristi valvontaa
Venäläisten kiinteistöhankkeet ovat Suomessa usein olleet riitaisia. Kiistoja on syntynyt esimerkiksi rakennusurakkasopimuksista tai työntekijöiden palkoista.
Kohteiden rakentajat ja työntekijät ovat usein olleet venäläisiä tai muualta ulkomailta tulleita, ja Suomen lait ja käytännöt ovat olleet heille vieraita.
Hankkeisiin on myös liittynyt huolta rahanpesusta ja strategisena pidettyjen kohteiden päätymisestä venäläisomistukseen.
Esimerkiksi vuonna 2012 vireillä oli Taipalsaaren Sarviniemen lomakyläalueen myyminen kaasujätti Gazpromille. Se olisi maksanut 10,5 miljoonaa euroa Saimaan rannalla olevasta 80 hehtaarin alueesta.
Puolustusministeriö puuttui asiaan, koska lomakylän lähellä on puolustusvoimien harjoitusalue. Lopulta 2015 suomalaiset omistajat myivät alueen vapaaehtoisella kaupalla Metsähallitukselle, joka luovutti alueen puolustusvoimien käyttöön.
Tynkkysen mukaan 2020 voimaan tullut laki, joka edellyttää Suomen puolustusministeriön hyväksyntää Eta-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökaupoille, oli tervetullut.
”Oikeusvaltiona Suomi on puuttunut asiaan. Se kertoo, että rima on korkealla”
Myötätuntoa mökkinaapureille
Rantalinnan läheltä rivitaloasunnon kesämökiksi ostanut pietarilainen Svetlana Vainštein on ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen Suomessa lomailemassa. Hän kertoo vuosien varrella tutustuneensa viereisen eliittikylän väkeen.
”Deberdejev on erittäin asiallinen ja kunnollinen liikemies ja uskovainen ihminen, joka esimerkiksi remontoi kirkkoja hyvää hyvyyttään. Myšletsov taas oli erinomainen tutkija”, Vainštein kertoo.
Hänen mielestään on turha pohtia eliitin ylätason suhteita, arveluttavia liiketoimia tai rahan lähteitä.
”Bisnes on kaikkialla samanlaista”, Vainštein kuittaa.
Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Ruokolahden huvilakylä kertoo venäläisten Suomi-suhteesta.
”On jonkinlainen luottamuksen osoitus, että korkea-arvoisetkin venäläiset uskaltavat lomailla Suomessa. Se on tavallaan positiivinen juttu.”
Suvi Vihavainen (vas.) ja Kaija Antila ovat eliittikylän naapureita. Heidän mukaansa Rantalinnan asukkaat ovat kohteliaita ja tervehtivät paikallisia. © Mikko Nikkinen