Seura tutki: Kiinalainen kännykkäjätti on antanut miljoonia Suomen yliopistoille – Tutkimusyhteisöä on varoitettu Kiinan riskeistä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Huawei
"On naiivia kuvitella, että kiinalainen yhtiö antaa tänne rahaa vain hyvää hyvyyttään." © Anu Nieminen
Suomalaiset yliopistot ottavat riskeistä huolimatta mielellään tukea ja tutkimustilauksia Kiinan valtioon sidoksissa olevalta teknologiateollisuudelta. Suurin tekijä täällä on matkapuhelinjätti Huawei. Seura tutki, kuinka paljon pelkästään se on kylvänyt yliopistoille rahaa.

Yliopistoilla ja korkeakouluilla on ainainen kamppailu rahoituksesta. Ei siis ihme, että Suomessakin akateeminen maailma ottaa mielellään yhteistyökumppaneikseen varakkaita yrityksiä, jotka pystyvät maksamaan tutkimustoiminnan kuluja.

Ongelma tuleekin siitä, jos yhteistyöyritys on totalitaarisesta valtiosta, joka kontrolloi kaikkea yritystoimintaa omiin tarkoituksiinsa – kuten Kiina.

Ruotsissa valtio on kieltänyt kiinalaisten Huawein ja ZTE-yhtiöiden laitteiden käytön maan 5G-verkon rakentamiseen. Perusteluina Ruotsi ilmoitti turvallisuussyyt: se epäilee että Kiinan valtiolla voisi olla pääsy verkkoihin laitevalmistajiensa kautta. Britannia oli tehnyt vastaavan kiellon jo aiemmin vuonna 2020.

Huawei on kiistänyt olevansa Kiinan kommunistipuolueen määräysvallassa ja kertoi helmikuun alussa vievänsä Ruotsin takautuvasti kansainväliseen oikeuteen.

Suomessa muun muassa Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan asiantuntijat ovat lehtihaastatteluissa pitäneet Ruotsin päätöksiä lähinnä kalliina politikointina.

Lausunnot eivät todennäköisesti johdu siitä, että Huawein tiedetään rahoittaneen Aalto-yliopiston toimintaa – mutta paljonko Kiinan rahaa on tänne tullut?

Yksin Huawei on antanut Suomeen miljoonia euroja.

Suomesta saa tärkeää kehitystyötä

Huaweilla on omat tutkimusyksikkönsä Tampereella ja Helsingissä. Yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yksiköt hyötyvät kaupunkien teknillisten korkeakoulujen osaamisesta, kehittävät näiden kanssa yhteisiä projekteja ja värväävät sekä opiskelijoita että tutkijoita hankkeisiinsa.

Tuloksiakin syntyy. Huawein suomalainen kehitysyksikkö on luonut lukuisia teknisiä uudistuksia esimerkiksi valmistajan älypuhelimiin ja -kelloihin.

Nämä liittyvät 5G-yhteyksiin, konenäköön ja -oppimiseen sekä ääniteknologiaan ja puheentunnistukseen.

Osan hankkeiden vaatimista tutkimuksista ja laskelmista Huawei on ostanut ja tilannut yliopistoilta. Osan on tehnyt muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Keskus kieltäytyi kertomasta Seuralle Huaweilta saamiensa summien määrää, koska tiedot ovat sen mukaan liikesalaisuus. Sen sijaan yliopistot vastasivat kuuliaisesti Seuran tietopyyntöihin Huawei-rahoituksistaan.

Lahjoitusrahaa ja tilaustöitä

Vuosina 2015–2021 yliopistojen Huaweilta saamat rahavirrat ovat vaihdelleet suuresti.

Viime vuosikymmenen alkupuolella Huaweilta tuli opinahjoille yleensä pieniä muutaman tuhannen euron lahjoituksia, mutta 2020-lukua kohti tultaessa summat ovat nousseet merkittävästi.

Oulun yliopisto on saanut 2015–2021 Huaweilta kaikkiaan vajaa kaksi miljoonaa euroa, josta suurin osa on mennyt kiinalaisten tilaamiin tutkimushankkeisiin. Puhtaana lahjoitusrahana yliopisto sai yhteensä 356 000 euroa ja yksittäisistä keksinnöistä herui palkkioita 6 200 euroa.

Jyväskylän yliopistolta Huawei on ostanut vuosina 2018 ja 2019 tutkimuspalveluita yhteensä hieman yli 200 000 eurolla.

Itä-Suomen yliopisto sai viime vuonna Huaweilta 18 000 euroa lahjarahaa annettavaksi opiskelijoiden stipendeihin. Tilaustutkimuksia Huawei on ostanut siltä vuosina 2015–2021 runsaalla 355 000 eurolla.

Tampereen teknillinen yliopisto sai vuosien 2015–2018 välisenä aikana Huaweilta runsaat 150 000 euroa.

Rahantulo kiihtyi tuon jälkeen, kun Tampereen nykyinen yhdistynyt yliopisto syntyi. Vuosina 2019–2021 Tampere sai Huaweilta runsaat kolme miljoonaa euroa.

Määrä ei ole tarkka, koska vuoden 2021 kirjanpito ei ollut tietopyyntöhetkellä täysin valmiina.

Osalla varoista Tampere avustaa opiskelijoitaan, osalla opettajiaan. Tampereen Teknillisen yliopiston tukisäätiöllä on muun muassa oma Huawei-rahastonsa, jolla tuetaan menestynyttä tutkimusta ja opetusta.

Pääkaupungin Aalto-yliopisto sai 2015–2021 Hua­weilta vajaat neljä miljoonaa euroa, josta hieman yli kolme miljoonaa oli tilaustutkimusta. Lahjoituksena Aalto sai 110 000 euroa ja yhteisrahoitteisesti tehtävään tutkimukseen kiinalaisyhtiö antoi hieman yli 400 000 euroa.

Helsingin yliopisto sai 2015–2021 Huaweilta kaik­kiaan hieman alle kaksi miljoonaa euroa. Osa siitä tuli yritysyhteistyön nimissä, osalla Huawei tilasi erilaisia tutkimuksia.

Kenelläkään rahansaajista ei ole ollut huomautettavaa kiinalaisten toimista. Yhteistyö on sujunut sopimusten mukaisesti, eivätkä Huawein tilaamat tutkimukset ole poikenneet muista.

Maailman mittakaavassa pieniä rahoja

Suomessa käytetyt summat eivät ole valtavia, mutta ulkomailla Huawei on hankkinut huomattavan kalliita kurkistuspaikkoja huippuyliopistoihin.

Spectator-lehti laski taannoin, että brittiläinen ­Cambridgen yliopisto on saanut Huaweilta vuodesta 2016 alkaen peräti 25,7 miljoonaa puntaa.

Rahaa riitti myös Oxfordin yliopistolle, joskin huomattavasti vähemmän.

Huawei maksoi sille summan, joka on jotain puolen miljoonan ja 2,49 miljoonan punnan väliltä. Yliopisto kieltäytyi kertomasta lehdelle tarkkoja määriä.

Mitä haittaa yhden matkapuhelin- ja verkkojättiyh­tiön suhteista tiedemaailmaan sitten on?

Samanlaistahan tekevät muutkin teknologia-alan suuryritykset.

Kiinalaisyhtiöt ovatkin selkeä poikkeus. Niiden epäillään hyödyntävän länsimaiden yliopistoissa teettämäänsä tutkimusta myös kyseenalaisiin tarkoituksiin, kotimaansa hallinnon käskystä.

Washington Post -lehti kertoo, että Huawein teknologiaa on Kiinassa käytetty uiguurimuslimien seurantaan ja tunnistamiseen Xinjiangissa, poliittisten toisinajattelijoiden tarkkailuun, työpaikkojen sisäiseen valvontaan sekä älyvankiloiden toteuttamiseen.

Huawei on kiistänyt nämä väitteet jyrkästi.

Suomen viranomaisiltakin varoitus

Kiinalaisyritysten ja korkeakoulujen yhteistyön varjopuolista alettiin Suomessa puhua vakavammin vasta jokin aika sitten.

Viime vuonna suojelupoliisi ja opetusministeriö varoittivat kumpikin julkisesti suomalaista tutkimusyhteisöä Kiinaan liittyvistä erilaisista riskeistä.

Vastaavia varoituksia ei ole tehty aikaisemmin mistään muusta maasta. Onhan takavuosina suomalaista korkeakoulututkimusta käytetty jopa yhdysvaltalaisten tiedustelupalvelujen osarahoittamiin hankkeisiin.

Muutenkin Kiinan toiminnasta keskustellaan nyt meillä suoremmin kuin ennen. Supo on varoittanut suomalaista teollisuutta kiinalaisten yritysten erityispiirteistä ja ilmaissut, että eduskunnan taannoisen tietomurron tekijöillä olisi yhteyksiä Kiinaan.

Supo ei halua suoraan kommentoida Huawein toimintaa. Supon mielestä suomalaisten pitäisi silti yleisellä tasolla ymmärtää, mihin kaikkeen kiinalaisyritysten tutkimustuloksia voidaan kotimaassaan käyttää.

”Kiinan valtio rahoittaa tyypillisesti tutkimustoimintaa, joka hyödyttää sen pitkän tähtäimen strategisia tavoitteita. Suomessa tehdään paljon sellaista huipputeknologian tutkimusta, jonka hallitsematon siirtyminen Kiinaan olisi haitallista Suomen tieteellisille ja taloudellisille eduille”, sanoo Supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen.

Kiinassa yliopistotkin ovat työkaluja

Riskejä on myös akateemisen maailman sisällä: suomalaisten tutkijoiden usein toivomat yhteistyöhankkeet kiinalaisten huippuyliopistojen kanssa eivät sisällä ”ilmaisia lounaita”.

”Monet kiinalaiset yliopistot toimivat joko Kiinan asevoimien tai puolustusteollisuuden valtionyhtiöiden alaisuudessa. Tai ovat muuten kytköksissä niihin”, Supon Anni Lehtonen sanoo.

Suomalaiset yliopistoihmiset eivät välttämättä tajua, millaista toimintaa Kiinan kaltainen totalitaarinen valtio pitää jopa korkeakoulujen kesken normaalina.

”Riskit voivat liittyä esimerkiksi tutkimuseettisiin kysymyksiin, akateemiseen vapauteen, korkeakoulujen taloudellisiin kytköksiin tai sensuuriin. Siksi on tärkeää, että suomalaisilla toimijoilla on kattava näkemys siitä, mihin tutkimusyhteistyön tuloksia voidaan käyttää Kiinassa.”

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi 31.tammikuuta, että suomalaisissa yliopistoissa työskentelee myös tänne vaihdossa tulleita kiinalaistutkijoita, joilla on vahvat kytkennät kotimaansa sotilasteknologiapiireihin.

Supon Lehtosen mukaan monet kiinalaiset yritykset tuottavat palveluita tai tekniikkaa valvontayhteiskunnan tarpeisiin. Osalla on toimintaa ja tuotantoa sellaisilla Kiinan alueilla, joissa poljetaan ihmisoikeuksia.

Supo ei kerro, tietääkö se onko suomalaisten korkeakoulujen Huaweille kehittämää teknologiaa jo käytetty Kiinassa sortotoimiin.

Vasta Seuran jutun julkaisun jälkeen Huawei suostui kommentoimaan

Seura tiedusteli Huawein Euroopan-yksiköltä tammikuun lopulla, antaako yhtiö Suomessa kehitettyä tekno­logiaansa Kiinan viranomaisten käyttöön. Halusimme myös keskustella yhteistyöhankkeiden yksityiskohdista.

Huawein mediakeskus Brysselissä lupasi palata asiaan pian. Lehden painoon mennessä vastauksia ei tullut, ja ylläoleva juttu ilmestyi Seuran paperilehdessä 10. helmikuuta.

Seuran printtinumeron ilmestyttyä Huawei Suomi otti yhteyttä toimitukseen.

Senior Communications Managerin Niklas Mannfolkin nimissä lähetetyssä sähköpostissa yhtiö kertoo näkemyksensä:

Huawei ei kehitä eikä myy järjestelmiä, jotka targetoivat tiettyjä ihmisryhmiä. Vaadimme Huaweilla yhteistyökumppaneitamme noudattamaan kaikkia sovellettavia lakeja, määräyksiä ja eettisen liiketoiminnan periaatteita.

Mannfolkin mukaan Huawein Suomen-yksikkö ei tee minkäänlaista teknologista yhteistyötä Kiinan hallinnon alaisten toimijoiden kanssa, eikä myy yliopistojen kanssa kehitettyä tekniikkaa valtiolliseen vakoilu- tai valvontakäyttöön:

Huawei ei kehitä eikä myy järjestelmiä, jotka targetoivat tiettyjä ihmisryhmiä.

Huawein Suomen tutkimus- ja kehitysyksikkö on alusta asti keskittynyt kuluttajatuotteisiin, sillä täällä on nimenomaan tähän paljon insinööriosaamista.

Yksityisyydensuoja on meille ensisijaisen tärkeä, ja vaadimme, että kaikki liiketoimintamme osat noudattavat kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä kaikissa maissa ja alueilla, joilla toimimme, sähköpostissa kerrotaan.

 

 

 

 

Pääkaupungin Aalto-yliopisto sai vuosina 2015–2021 Huaweilta vajaat neljä miljoonaa euroa. © Anu Nieminen

Pääkaupungin Aalto-yliopisto sai vuosina 2015–2021 Huaweilta vajaat neljä miljoonaa euroa. © Anu Nieminen

Lue myös: Kiinan vastustajat yrittivät infovaikuttaa suomalaisiin Facebookin kautta – ja nyt jakamalla lehtisiä postilaatikkoihin

 

Lisäys: Juttua muokattu 21.2. klo 10:19. Lisätty ilmaisu ”Huawein mediakeskus Brysselissä”.
Lisäys: Juttua muokattu 21.2. klo 10:52. Lisätty ilmaisu ”Huawei Suomi”.

X