Entinen urheilija Krista Lahtinen epäilee, että sikainfluenssarokotus aiheutti hänen jatkuvan väsymyksensä - Norja maksanut samaan tautiin sairastuneille korvauksia rokotehaitasta

Lähes 250 suomalaista sairastui Pandemrixista narkolepsiaan. Nyt kymmenet muista uupumisoireista kärsivät epäilevät, että sikainfluenssarokotus sairastutti heidätkin. THL:n mukaan rokotteen ei ole havaittu aiheuttaneen kroonista väsymysoireyhtymää.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suunnistajana menestynyt Krista Lahtinen pelkää, että Pandemrix laukaisi hänen sairauskierteensä. ”Missään nimessä en ole rokotevastainen. Hyvin tutkitut rokotteet ovat minusta ihan ok.”

Lähes 250 suomalaista sairastui Pandemrixista narkolepsiaan. Nyt kymmenet muista uupumisoireista kärsivät epäilevät, että sikainfluenssarokotus sairastutti heidätkin. THL:n mukaan rokotteen ei ole havaittu aiheuttaneen kroonista väsymysoireyhtymää.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Niinä öinä, kun kouristukset ja oksentaminen eivät valvota, Krista Lahtinen, 22, näkee aina samaa unta.

”Suunnistan SM-kisoja ja Venlojen viestejä uudestaan”, hän naurahtaa hennosti pimeässä huoneessaan.

Kirkas valo, kovat äänet, kiinteä ravinto – ne kaikki ovat liikaa entiselle huippu-urheilijalle.

Viime kuukaudet Krista on maannut sänkynsä pohjalla lapsuudenkodissaan Nurmijärvellä, suuren osan ajasta nesteytyslaitteeseen kytkettynä. Hänen päätänsä särkee, jalat eivät kanna, ravinto ei tahdo pysyä sisällä.

”Tämä on kitumista hetkestä toiseen”, hän sanoo.

Kristalle on diagnosoitu krooninen väsymysoireyhtymä, josta käytetään myös lyhenteitä CFS ja ME.

Hän on pettynyt saamaansa hoitoon ja pitää tilannettaan kohtuuttomana. Tunnetta syventää se, että hän epäilee ahdinkonsa juurisyyksi vuonna 2009 saamaansa sikainfluenssarokotusta.

Epäilys ei ole vailla perusteita. Norjassa hänen kohtalotovereilleen on maksettu korvauksia rokotehaitasta.

Väsymysoireyhtymä yleistynyt 2010-luvulla

Duodecimin Terveyskirjasto määrittelee kroonisen väsymysoireyhtymän vakavasti elämää rajoittavaksi sairaudeksi, jota psyykkiset syyt eivät selitä.

Oireyhtymän syntymekanismia ei tiedetä. Sen määrittely perustuu usein pelkästään potilaan oireisiin. Niitä ovat suorituskyvyn nopea romahdus sairauden alussa sekä vähäisenkin rasituksen aiheuttama pitkäkestoinen uupumus ja huonovointisuus.

Viime vuosina tutkijat ovat havainneet myös fysiologisia eroja CFS-potilaiden ja terveiden välillä, ja edistyneimmät lääkärit nojaavatkin diagnoosinsa osaksi neuropsykologisiin ja ortostaattisiin mittauksiin.

Koska oireyhtymä tunnetaan huonosti, siihen sairastunut saattaa saada väärän diagnoosin. Vastaavasti joillekin voidaan antaa CFS-diagnoosi aiheettomasti.

Diagnooseja asetettiin Suomessa julkisella puolella 15 kappaletta vuonna 2006, mutta kaksi vuotta myöhemmin jo 41. Niiden määrä ylitti 2013-2014 sata kappaletta vuodessa, mutta kääntyi sitten hienoiseen laskuun.

Suurin riski sairauden puhkeamiseen on 10-19-vuotiailla tytöillä ja naisilla.

Luulotaudistakin vihjaillaan

Monen lääkärin mielestä oireyhtymään sairastuneet, tai ainakin osa heistä, ovat ennen kaikkea mielenterveyspotilaita. Luulotaudistakin vihjaillaan.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian ylilääkäri Risto Vataja arvioi 2018 Ylelle, että oireyhtymä voi tarttua ihmisestä toiseen median välityksellä.

Se oli karmeaa kuultavaa etenkin niille CFS-potilaille, jotka riutuivat sänkyjensä pohjalla.

”Ehkä Hyksille on tullut vastaan masennuspotilaita, joille on annettu oireiden samankaltaisuuden vuoksi aiheettomasti CFS-diagnooseja”, arvelee professori Markku Partinen, joka on hoitanut oireyhtymään sairastuneita 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Partisen mukaan isompi ongelma on se, että moni krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut ei ole saanut ajoissa tai ollenkaan oikeaa diagnoosia. Asianmukainen hoito on jäänyt antamatta tai alkanut liian myöhään.

Rokotehaitan epäilijöissä myös lääkäreitä

Krista haluaisi päästä sairaalaan, mutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hoitaa häntä kotioloissa. Käytännössä hän ei pärjäisi ilman äitiään Sari Lahtista, joka hoivaa tytärtään ympärivuorokautisesti.

”Pärjäämme päivä kerrallaan”, Krista sanoo.

Kun tilanne äityy pahaksi, ambulanssi vie hänet sairaalaan. Kristan mukaan siellä kohtelu heikkenee sen jälkeen, kun lääkäri on lukenut diagnoosin.

Kela maksaa Kristalle kuntoutustukea, mutta sen saamisessa on ollut katkoksia.

Krista on julkaissut verkossa videon, jossa hän laulaa voimakappaleensa ”Warriorin”. ”Taistelubiisit sopivat minulle, koska elämäni on yhtä taistelua.”

Useiden krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneiden kokemukset ovat saman suuntaisia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan diagnoosin saaminen on voinut viedä vuosia, oireita epäillään mielen sairauden aiheuttamiksi ja etuuksien saaminen on työlästä.

Tänä vuonna Kela on hylännyt noin puolet diagnoosin saaneiden sairauspäivärahakemuksista.

Osalla potilaista, monet heistä tyttöjä tai nuoria naisia, on vielä yksi huoli lisää. He epäilevät, että sikainfluenssarokotus on sairastumisen syynä. Kuitenkin vain harva puhuu asiasta julkisesti, sillä he pelkäävät leimautuvansa lopullisesti luulotautisiksi.

On myös lääkäreitä, jotka epäilevät hiljaisesti samaa.

Seura on tutustunut kolmen suomalaisen sairauskertomuksiin, joissa kaksi eri lääkäriä arvioi, että sikainfluenssarokotus aiheutti heille CSF:n. Yhdelle näistä potilaista kaksi muuta lääkäriä antoi ensin reumadiagnoosin, jonka senkin arvioitiin johtuvan sikainfluenssarokotteesta.

Yksi näistä lääkäreistä työskentelee nykyään lääketurvallisuutta valvovassa Fimeassa. Seura pyysi häneltä lausuntoa.

”En ole oikea henkilö kommentoimaan asiaa”, kuului vastaus.

Toukokuussa 2019 Krista rikkoi hiljaisuuden blogissaan.

”Jos olen sairastunut rokotteesta loppuelämäkseni tähän helvettiin, haluan, että se on virallista,” hän perusteli ulostuloaan.

BMJ: Lääkejätti salasi varhaiset haittatiedot

Huhtikuussa 2009 ihmisistä löydettiin uusi ärhäkkä virus, jonka pelättiin leviävän kaikille mantereille ja tappavan joukoittain ihmisiä. Koska viruksen perimässä oli aineksia sian influenssaviruksesta, tautia alettiin kutsua sikainfluenssaksi.

Hätätilanteessa Euroopan lääkevirasto myönsi myyntiluvan brittiläisen lääkejätin Glaxo Smith Klinen (GSK) Pandemrix-rokotteelle kiireaikataululla.

Suomessa sikainfluenssarokotteen hankintapäätöksen teki THL.

Juuri sitä ennen THL oli saanut GSK:lta yhdeksän miljoonan euroa tutkimushankkeeseensa.

Osa EU-valtioista toimi toisin. Esimerkiksi Puola jätti Pandemrixin hankkimatta turvallisuussyistä.

Rokotteen nopea valmistaminen sisälsi riskejä. GSK onnistui poikkeuksellisesti sopimaan, että vahingoista vastaavat rokotuksia jakavat valtiot.

Rokotukset alkoivat lokakuussa 2009. Joulukuun alkuun mennessä GSK oli vastaanottanut jo yli tuhat ilmoitusta vakavasta rokotehaitasta. Rokotusten määrään suhteutettuna vakavia haittailmoituksia oli tullut lähes kymmenkertaisesti verrattuna yhtiön muihin sikainfluenssarokotteisiin.

Tämä tieto on peräisin arvostetusta tiedejulkaisusta British Medical Journalista (BMJ), jonka mukaan GSK toimitti huolestuttavat haittatilastot välittömästi ainakin Irlannille. Sekä lääkeyhtiö että viranomaiset pitivät asian kuitenkin omana tietonaan, ja rokotukset jatkuivat yli puolen vuoden ajan.

Tieto näistä varhaisista varoitusmerkeistä ja niiden salailusta tuli julkisuuteen vasta yli kahdeksan vuotta myöhemmin, kun BMJ uutisoi asiasta.

Suomen rokotehankinnassa avainroolissa oli THL:n silloinen ylilääkäri Terhi Kilpi. Seura kysyi häneltä, toimittiko GSK rokotteiden haittailmoitusvertailun THL:lle.

”Emme ole sellaista saaneet, en ainakaan mistään löydä”, Terhi Kilpi sanoi.

Yli 200 suomalaista sairastui narkolepsiaan

Rokotukset keskeytettiin syksyllä 2010, kun oli ilmennyt, että epätavallisen moni rokotetuista sairastui tahattomia nukahtamiskohtauksia aiheuttavaan narkolepsiaan. Ilmiö havaittiin seitsemässä Euroopan maassa.

Suomessa ensimmäiset narkolepsiahavainnot teki Markku Partinen. Hän osallistui myös työryhmään, joka selvitti tapahtunutta.

Tutkimuksen mukaan sairastumiset narkolepsiaan johtuivat perinnöllisen alttiuden ja rokotteen yhteisvaikutuksesta. Lisäksi norjalaistutkijat arvioivat 2017, että narkolepsiaan sairastumisen riskiä lisäsi entisestään se, jos rokotettu oli jo sairastanut sikainfluenssan.

Yhteensä 236 suomalaiselle on maksettu korvauksia narkolepsiasta, johon Pandemrix on myötävaikuttanut.

Suomessa narkolepsia iski poikkeuksellisen ankarasti 4-19-vuotiaisin rokotettuihin. Heidän sairastumisriskinsä nousi lähes 13-kertaiseksi.

Sittemmin THL:ltä riisuttiin valta tehdä rokotehankintoja.

THL:lle Pandemrix on edelleen kiusallinen aihe. Moni nykyisistä työntekijöistä työskenteli talossa jo silloin, kun THL hankki sikainfluenssarokotteen.

Oma lukunsa on THL:n rokoteohjelmayksikön johtaja Taneli Puumalainen, joka toimi vuosina 2007-2012 Glaxo Smith Klinen asiantuntijalääkärinä.

Selittääkö ”monen iskun teoria” uupumisia?

Yksi THL:n tehtävistä on tutkia rokotekampanjoiden vaikutuksia. Pandemrixin kohdalla se tutkii siis oman hankintansa seurauksia.

Vuonna 2011 THL julkaisi Pandemrixin epäillyistä haittavaikutuksista loppuraportin. Sen mukaan rokotekampanjan haitat olivat, narkolepsia pois lukien, ”tavanomaisia”.

Haittatilastoista kuitenkin puuttuu osa tapauksista, muun muassa siksi, etteivät lääkärit aina osaa yhdistää sairautta rokotukseen. Tämä koskee erityisesti krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneita, joilla diagnoosin saaminen on voinut kestää vuosia oireiden alkamisesta.

Lääkärit ovat ilmoittaneet Fimean haittavaikutusrekisteriin kaksi epäiltyä Pandemrixin aiheuttamaa väsymysoireyhtymää. Lisäksi Fimeaan on saapunut yksi terveydenhoitajan ja kymmenen kuluttajien tekemää haittailmoitusta. Yksi ilmoituksista jätettiin vuonna 2010, loput 2014-2018.

Pelkistä haittatilastoista ei voi kuitenkaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä Pandemrixin ja eri sairauksien välisistä mahdollisista yhteyksistä. Asia vaatisi perusteellisempaa tutkimista.

”Tarvitaan kunnollinen väestötutkimus, jossa vertaillaan rokotettuja ja rokottamattomia”, sanoo Markku Partinen.

THL lupasikin vuoden 2011 haittaraportissaan selvittää vielä rekisteritutkimuksin, onko muun muassa neurologisten ja autoimmuunisairauksien esiintymisellä yhteyttä rokotuksiin.

Tällaista tutkimusta ei ole vieläkään julkaistu.

Professori Partinen ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että sikainfluenssarokotus on heikentänyt perimältään krooniselle väsymysoireyhtymälle alttiiden potilaiden vastustuskykyä niin, että myöhempi sairastuminen, vaikkapa streptokokki, on lopulta laukaissut oireyhtymän.

”Tällainen monen iskun teoria tunnetaan esimerkiksi diabeteksesta”, hän muistuttaa.

Krista Lahtisen tapauksen näkökulmasta kiinnostava on myös 2015 julkaistun norjalaistutkimuksen havainto, että sairastettu sikainfluenssa kaksinkertaisti riskin sairastua krooniseen väsymysoireyhtymään.

Sikainfluenssarokotus influenssan perään

Marraskuisena lauantaina 2009 Nurmijärven terveyskeskukseen saapui kaksitoistavuotias Krista Lahtinen. Tyttö oli nuhainen, yskäinen ja 39 asteen kuumeessa.

Lääkäri arvioi, että oireet sopivat H1N1:een eli sikainfluenssaan, ja määräsi lääkettä siihen.

Reilu viikko myöhemmin Krista palasi kouluun.

”Juuri sinä päivänä siellä annettiin Pandemrix-rokotuksia. Sanoin, että olen juuri sairastanut influenssan, mutta minulle sanottiin, että sikainfluenssarokotus kannattaa ottaa, sillä tauti tulee varmasti uudestaan.”

Krista otti rokotuksen.

”Illalla olin taas kuumeessa ja käsi oli turvonnut.”

Tammikuussa 2012 Kristan terveydentilassa tapahtui olennainen käänne.

Keuhkoperäinen tulehdus laukaisi sairastelukierteen: poskiontelotulehdukset seurasivat toinen toistaan, voimat ehtyivät, epäilty astma paheni.

Vaivoistaan huolimatta Krista pystyi suunnistamaan ja saavutti 16-vuotiaiden SM-pronssin. Mutta kohta hän joutui vaihtamaan päälajikseen pyöräsuunnistuksen.

”Ajattelin, että satulassa jaksaisi paremmin.”

Sitten hänen terveytensä romahti.

Alkuvuonna 2015 hän sairasti munuaistulehduksen. Kesäkuussa hän alkoi ripuloida ja oksentaa kesken Portugalin EM-kisojen.

Syyksi paljastuivat ameeba ja kampylobakteeri. Niiden yhteisisku käynnisti luisun, joka johti ensin pyörätuoliin, ja myöhemmin vuodepotilaaksi.

Vuonna 2016 hänelle diagnosoitiin epänormaalista syketiheydestä kertova POTS-oireyhtymä, ja 2017 krooninen väsymysoireyhtymä.

Kristaa hoidetaan kotioloissa. Tommi Tuomi

Huolestuneet vanhemmat tekivät itse kyselyn

Tällä vuosikymmenellä selvästi entistä useampi lapsi ja nuori on alkanut kärsiä vaikeasti selitettävästä vakavasta uupumuksesta ja muista vaivoista. Pelkästään kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosin saaneita 10-19-vuotiaita suomalaisia on lähes kaksisataa.

Oireiden syntymekanismia ei tiedetä, mutta niiden arvioidaan liittyvään neurologiaan ja elimistön vastustuskyvyn heikkenemiseen. Osa lääkäreistä, kuten Partinen, puhuu dysautonomiasta eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriötiloista.

Tunnetuimpia diagnooseja ovat CFS ja POTS, mutta saman kaltaisia oireyhtymiä on muitakin. Yhteistä niille on selkeiden kriteerien ja aukottomien diagnoosien puuttuminen.

Toiset lääkärit kummastelevat koko ilmiötä. Esimerkiksi vuonna 2017 THL:n Taneli Puumalainen totesi verkkojulkaisu Long Playlle, että dysautonomiatapauksia ei ole, vaan ainoastaan oireita, joita jotkut lääkärit kutsuvat eri nimityksillä.

”Ne eivät ole saaneet yleistä kliinikoiden hyväksyntää eikä niitä pidetä itsenäisinä sairauksina”, hän sanoi.

Monimuotoisista oireista kärsivien diagnoosit ovatkin vaihdelleet, ja niiden saaminen on kestänyt.

Lastensa hoitoon tyytymättömät vanhemmat ovat perustaneet toistensa tueksi verkoston.

Koska aihepiiristä on tehty niukasti virallisia selvityksiä, verkosto teki toissa vuonna keskuudessaan kyselyn lastensa oireista. Vastauksia tuli 48 kappaletta.

Yksi kysymyksistä oli se, milloin sairauden ensimmäiset oireet ilmenivät. Selväksi piikkivuodeksi osoittautui 2010, jolloin sairastui kymmenen tyttöä ja viisi poikaa. Heistä jokainen oli saanut Pandemrix-rokotuksen.

Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, ja on hyvä huomata, että noin 85 prosenttia suomalaislapsista rokotettiin sikainfluenssaa vastaan. Heitä on paljon kaikkiin tauteihin sairastuneiden joukossa.

Mutta sadan prosentin tulos pistää kysymään, olisiko asiaa syytä tutkia lisää.

Suomalaiset dysautonomiapotilaat eivät ole juuri hakeneet korvauksia Pandemrixin aiheuttamasta lääkevahingosta. Asiaan lienee vaikuttanut se, että monilla on ollut vaikeuksia saada edes diagnoosia.

Lääkevahinkovakuutuspooli on maksanut korvauksia Pandemrixin aiheuttamista muista sairauksista kuin narkolepsiasta 19 henkilölle. Heillä on ollut lähinnä ohimeneviä neurologisia ongelmia.

Yksikään krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunut ei ole saanut korvausta Pandemrixista.

Toisin kuin Norjassa.

”Kun tulin kotiin, tunsin metallin maun”

Entinen ruokakaupan myyjä Tone Pedersen avaa kotinsa oven Råholtin taajamassa, Oslon seudulla. Sitten hän köpöttelee sohvalleen, asettuu makuulle ja kertoo tarinansa.

Hän otti Pandemrix-rokotuksen, koska ei halunnut jäädä influenssan takia pois töistä. Se tapahtui maanantai-iltapäivänä 9. marraskuuta 2009.

”Kun tulin kotiin, tunsin metallin maun suussani.”

Uupumus valtasi Pedersenin. Ensin hän nukkui kaksi päivää. Sen jälkeen hän sinnitteli väsyneenä muutaman viikon kaupassa, kunnes luovutti.

Joulukuussa 2009 hän jäi pois töistä. Pysyvästi.

Siitä lähtien hänen elämänsä on ollut hissuttelua kotona. Vähäisiä kotiaskareita, kukkien kasvattamista, tv-sarjojen katselua olohuoneeseen kannetulta vuoteelta.

Ennen sairastumistaan Pedersen käveli säännöllisesti pitkiä lenkkejä. Nykyään hän ei juuri poistu tontiltaan.

”Jos mieheni ajaa minut ostoskeskukseen, jaksan kulkea siellä omin jaloin ehkä sata metriä.”

Kymmenen vuotta sitten hän oli vielä ahtaammalla. Tyttäret asuivat kotona, yrittäjämies teki pitkää päivää, kotitöitä piisasi.

”Tarvitsin apua, mutta en halunnut rasittaa muita.”

Nykyään Pedersen on 58-vuotias. Hän näyttää sormiaan ja käsivarsiaan.

”Katsokaa, kuinka ne ovat turvonneet”.

Iloa hänen elämäänsä tuo 6-vuotias tyttärentytär.

”Jaksan vain tehdä hänen kanssaan aika vähän. Pelaan hetken korttia tai askartelen hieman. Onneksi hän on helppo lapsi ja ymmärtää.”

Tone Pedersenin ainoa varsinainen harrastus on harvinaisten kukkalajien kasvattaminen. © Tommi Tuomi

”Korvaus oli valtava helpotus”

Tone Pedersen sanoo, että sairastuminen oli kova isku.

”Mutta en ole masentunut kertaakaan. Olen jykevä ihminen.”

Jykevyydestä kertoo sekin, että Pedersen on yksi seitsemästä norjalaisesta, joille valtio on maksanut vahingonkorvauksen Pandemrixin aiheuttamasta kroonisesta väsymysoireyhtymästä (Norjassa ME). Kielteisen päätöksen on saanut lähes kaksisataa hakijaa.

Kun rokotusta seurannut uupumus oli kestänyt kuukausia, Pedersen havaitsi oireidensa täsmäävän ME:hen.

”Oslon yliopistollisessa sairaalassa minulle sanottiin, ettei sellaista sairautta ole.”

Pedersen hakeutui Bergeniin, Haugelandin yliopistolliseen sairaalaan. Siellä hänelle diagnosoitiin ME heinäkuussa 2010.

Norjan potilasvahinkokeskus kuitenkin katsoi, että Pedersenin väsymysoireyhtymä johtui todennäköisesti muista syistä kuin rokotuksesta. Keskus huomautti, että väestötutkimuksissa ei ole havaittu merkitsevää yhteyttä Pandemrixin ja ME:n välillä.

Myös valituselin eväsi korvaushakemuksen, joten Pedersen haastoi valtion Oslon käräjäoikeuteen. Hän painotti, että työkyvyn vieneet oireet olivat alkaneet heti rokotuksen jälkeen.

Oikeuden nimeämä asiantuntija lausui, että Pedersenin allergisuus ja heikko vastustuskyky olivat tehneet hänestä haavoittuvan rokotteelle, jota ilman hänelle ei olisi todennäköisesti kehittynyt väsymysoireyhtymää.

Joulukuussa 2018 Norjan valtio luovutti ja tarjoutui maksamaan korvauksen ennen oikeudenkäyntiä.

Pedersen sai noin 250 000 euroa.

”Korvaus oli valtava helpotus.”

”Toivon, että tapauksestani on apua myös muille rokotuksesta sairastuneille”, Tone Pedersen perustelee haastattelun antamista Seuralle. © Tommi Tuomi

Kattava tutkimus lähes pysähdyksissä

Palataan vielä THL:n vuonna 2011 lupaamaan rekisteritutkimukseen, jolla piti selvittää, onko Pandemrixilla yhteyttä neurologisten ja autoimmuunisairauksien esiintymiseen.

Ruotsissa on tehty vastaava rekisteritutkimus, jossa Pandemrixin ja tutkitun yli 40 sairauden välillä ei löytynyt yhteyttä. Tämän tutkimuksen ulkopuolelle oli kuitenkin jätetty krooninen väsymysoireyhtymä ja POTS.

Omaa kansallista tutkimusta puoltaisi sekin, että Pandemrixin vaikutukset voivat olla erilaisia eri valtioissa. Ainakin narkolepsian ilmaantuvuus vaihteli voimakkaasti maittain.

Seuran tietojen mukaan kattavan suomalaistutkimuksen teko on ollut pitkään lähes pysähdyksissä. Tästä kertoo myös THL:n verkkosivulla edelleen esiintyvä teksti, jonka mukaan tulokset on tarkoitus julkaista ”arviolta vuoden 2017 aikana”.

Seura pyysi viime elokuussa nähtäväkseen tutkimusta varten kootut tilastot. Vastaus tuli syyskuussa. THL kieltäytyi luovuttamasta tietoja sillä perusteella, että ”tutkimustulosten asianmukaiselle arvioinnille aiheutuisi haittaa, mikäli keskeneräisen tutkimuksen perusaineistoa luovutettaisiin”.

Marraskuun puolivälissä THL kuitenkin toimitti Seuralle äskettäin ajamansa tilastot yhden sairauden osalta.

Rokotteiden yhteisvaikutusta selvitetään

Kyse oli Pandemrixista ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Suomalaiset oli jaettu tarkastelussa neljään eri ikäryhmään, eikä niistä yhdenkään kohdalla havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä rokotteen ja sairauden välillä.

Asian perusteellinen selvittäminen edellyttäisi kuitenkin sitä, että vertailtaisiin myös muutamien muiden sairausdiagnoosien ilmaantuvuutta rokotettujen ja rokottamattomien keskuudessa. Näin siksi, että krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneille on asiantuntijoiden arvioiden mukaan voitu antaa useita eri diagnooseja.

Pandemrixin vaikutusten tutkiminen kuitenkin jatkuu parhaillaan, kohdistuen niin pieneen joukkoon tyttöjä, että näiden sairastavuuden muutokset eivät välttämättä näy isojen väestöryhmien luvuissa. Tämä tapahtuu osana tutkimushanketta, jossa selvitetään vuodesta 2013 annettujen HPV-rokotteiden yhteyttä autoimmuunisairauksiin.

HPV-tutkimuksen ensimmäisten, viime vuonna julkaistujen tulosten mukaan rokotteen ei havaittu kohottaneen sairastumisriskiä. Nyt meneillään ovat jatkoselvitykset.

”Kun esittelimme HPV-tutkimusta maailmalla, saimme kritiikkiä siitä, että kun tutkittavien joukossa on myös Pandemrixin saaneita tyttöjä, niin emme olleet katsoneet sitä, onko se mahdollisesti vaikuttanut sairastavuuteen”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Lisävalaistusta Pandemrix- ja HPV-rokotteiden mahdollisesta yhteisvaikutuksesta saataneen ensi vuonna, kun tutkimuksen tulokset julkistetaan.

Tulossa on myös raportti Pandemrixista ja kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Se perustuu tilastoajoon, jonka THL teki Seuran pyynnöstä.

Pandemrixiin keskittyvän laajamittaisen rekisteritutkimuksen valmistumisesta sen sijaan ei ole tietoa.

Tilastonäytön puute ei sulje pois yksittäistapauksia

On aivan mahdollista, että sikainfluenssarokotteen ja muiden sairauksien kuin narkolepsian välisestä yhteydestä ei lopulta löydy tilastollista näyttöä. Joko siksi, että tällaista yhteyttä ei ole, tai siksi, että rokotteen aiheuttamia oireyhtymiä diagnosoidaan virheellisesti esimerkiksi masennuksiksi – jolloin ne hukkuvat suureen massaan.

Tilastonäytön puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita esimerkiksi sitä, että varmuudella yksikään suomalainen ei ole sairastunut Pandemrixista väsymysoireyhtymään.

Norjassa on maksettu oireyhtymän saaneille korvauksia siitä huolimatta, että norjalaistutkimuksen mukaan Pandemrix ei kohottanut väestötasolla riskiä sairastua ME:hen.

Myönteisiä korvauspäätöksiä on perusteltu Norjassa sillä, että yksittäiset henkilöt ovat silti voineet sairastua rokotteesta. Korvauksia saaneita yhdistää se, että heidän oireensa ovat alkaneet heti rokotuksen jälkeen.

”Elämme kuin autiosaarella”

Norjalainen sairaanhoitaja suihkauttaa käsiimme desinfiointiainetta heti eteisessä. Sitten hän pyytää, että puhuisimme hiljaisella äänellä.

Tarkkaan ottaen hän on entinen sairaanhoitaja.

Hän kertoo elämästään aurinkolasit silmillään olohuoneessaan, istuen selin ikkunaan, josta aukeaa näkymä Drammenin kaupungin yli vuonolle.

Avara maisema on yksi hoitajan harvoista iloista – silloin kun hänen silmänsä kestävät valoa. © Tommi Tuomi

Marraskuussa 2009 hoitaja otti Pandemrix-rokotuksen, vaikka oli kuullut sen riskeistä.

”Tehtäväni oli huolehtia muista ihmisistä. En voinut vaarantaa potilaiden henkeä.”

Puolitoista vuorokautta pistoksen jälkeen hän sai rokotusreaktion. Siitä alkoi jyrkkä alamäki.

Helmikuuhun mennessä aktiivijuoksijasta ja kunnianhimoisesta työntekijästä oli tullut voimaton vuodepotilas.

”Muistan päivän, kun päätin kääntää kylkeäni. Kesti kaksi tuntia, että jaksoin tehdä sen.”

Kesällä 2010 oireet helpottivat hetkeksi, mutta sen jälkeen hoitaja on pysytellyt kotonaan, lukuun ottamatta harvoja piipahduksia lääkäriin ja puiston penkille.

Krooninen väsymysoireyhtymä diagnosoitiin hänelle elokuussa 2010.

Nykyäänkin hän joutuu viettämään muutaman päivän viikossa pimeässä huoneessa sängyssä maaten. Hyvänä päivänä hän jaksaa kävellä huoneistossa.

”Useimmat entiset ystävämme elävät omaa elämäänsä, ilman meitä. Vain hyvin harvat ovat pysyneet. Elämme kuin autiosaarella.”

Kyynel vierähtää hänen poskelleen.

”Niitä, jotka sairastuvat, pitäisi kohdella reilusti”

”Pahinta on kuitenkin tunne siitä, että on tehnyt väärin lastansa kohtaan”, hoitaja sanoo.

Hän vei rokotettavaksi myös 9-vuotiaan tyttärensä. Tälle puhkesi sama sairaus.

Myös tytär on viettänyt pitkiä kausia vuoteen pohjalla. Nykyään hän jaksaa käydä koulussa vain yhden aineen tunneilla, muuta opetusta hän seuraa kotoa tabletilta.

”Hänen elämänsä on tuhoutunut.”

Perhe on taistellut oikeuksistaan pian vuosikymmenen. Tyttärelle maksettiin vahingonkorvaus rokotehaitasta viime kesänä, mutta äiti joutui viemään oman tapauksensa Oslon käräjäoikeuteen asti. Kesäkuussa 2019 oikeus ratkaisi asian äidin eduksi, mutta Norjan valtio valitti ratkaisusta.

Koska prosessi on kesken, sairaanhoitaja ei esiinny tässä jutussa nimellään.

Koettelemus on horjuttanut viisihenkistä perhettä. Neljä vuotta sitten hoitajan stressaantunut puoliso sai sydänkohtauksen.

”Tyttäreni takia minun pitää olla niin vahva kuin mahdollista. Jos minä annan periksi, koko perhe murtuu”, hoitaja sanoo.

Juuri ennen lähtöämme hän vaatii sanoa vielä yhden asian.

”En missään nimessä vastusta rokotteita, sillä niistä on suunnaton apu ihmiskunnalle. Mutta juuri siksi niitä, jotka sairastuvat rokotteista, pitäisi kohdella reilusti.”

Juttua korjattu 25.11.2019 klo 13.45. Lääkärit ovat tehneet Pandemrixin aiheuttamasta epäillystä rokotehaitasta kaksi ilmoitusta 12 ilmoituksen asemasta. Valtaosa haittailmoituksista on kuluttajien tekemiä. 

Lue myös: Narkolepsia ja MS-tauti eivät hidastaneet Paula Himasta – Hän opiskeli kaksi ammattia, tuli äidiksi, hyppäsi laskuvarjolla ja rakensi talon

X