Suomalaiset opettajat tuulettavat koulua Arabiemiraateissa: Lisää välitunteja, myös miehiä opeina, sipsit ja karkit pois

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jyrki Veräjänkorva ja Safia Ecwahed opettavat yhdessä luonnontiedettä. Al Ameenin pojille on jo luonnollista, että miehet ja naiset voivat toimia yhteistyössä. © Isabel Posadas Photography
Arabiemiraateissa koulupäivät ovat pitkiä, ja oppilaat ovat suomalaislapsia lyhytjännitteisempiä.

Ali istuu pää painuksissa ja pusertaa kynää kädessään. Kolmannella luokalla on meneillään matematiikan testi, jolla mitataan oppimista viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana.

Ali ei usko oppineensa.

Luokanopettaja Leena Veräjänkorva silittää Alin hiuksia.

”Älä huolehdi. Kaikki tarvittava tieto on täällä päässäsi. Me saamme sen sieltä ulos.”

Hän auttaa pojan alkuun. Alin hätäännys laantuu.

Leena toimii opettajana Arabiemiraattien pääkaupungissa Abu Dhabissa, jossa sijaitsee Al Ameenin poikakoulu. Koulu on osa suomalaisen kouluosaamisen mittavinta vientiä. Abu Dhabin lisäksi koulutusta uudistetaan suomalaisopein noin 150 kilometrin päässä Al Raqiahin koulussa Al Ainissa.

Jyväskylän yliopiston omistaman EduCluster Finlandin ja Opetushallitusta vastaavan Abu Dhabi Education Counsilin välinen kumppanuusohjelma alkoi viisivuotisena syksyllä 2010. Suomalaiset ovat todistaneet osaamisensa. Kesäkuussa sopimusta jatkettiin.

Tulevaisuuden tekijät

Suomalaisten ja emiraattien yhteistyö alkoi, kun Abu Dhabin emiirikunnassa päätettiin uudistaa valtionkoulujen perusopetus. Hanke on osa talousvisiota. Tavoite on, että öljyvarantojen ehtyessä yhteiskuntaa kannattelevat muut tulonlähteet. Siihen pyritään ennen kaikkea nostamalla maan koulutuksen tasoa.

”Kouluista halutaan kehittää niin laadukkaita, että oppilaat kykenevät jatkamaan opintojaan paikallisissa tai kansainvälisissä yliopistoissa. Heistä tulee tulevaisuuden osaajia, eikä enää tarvita kansainvälisten asiantuntijoiden joukkoa maan ulkopuolelta”, selventää Abu Dhabin koulutusvientihankkeen projektipäällikkö Jussi Kainulainen.

Tähän saakka suurimpia esteitä emiraattinuorten korkeakouluopintojen tiellä on ollut englannin kielen heikko taito. Koulu-uudistuksen jälkeen peruskouluista tuli kaksikielisiä. Matematiikkaa, luonnontieteitä ja englantia opetetaan englanniksi, muita oppiaineita arabiaksi.

Al Ainin ja Al Raqiahin kouluissa englanninkielisestä opetuksesta vastaavat nyt suomalaiset.

”On etu, että suomalaiset toimivat myös itselleen vieraalla kielellä. He ymmärtävät, millaisia haasteita on toisen kielen opiskelussa”, Jussi Kainulainen tiivistää.

Suomalaisten tärkein rooli ei kuitenkaan ole kielen opetus.

Maailman huipulle vauhdilla

Luokan älytaululla oleva kello laskee minuutteja. Matematiikankokeen ensimmäinen vaihe testaa, kuinka monta laskua oppilaat selvittävät viidessä minuutissa.

Junnaustestiksi kutsutun kokeen malli on Suomesta.

”Peruslaskutoimituksia opetellaan lukuisten konkreettisten harjoitteiden, pelien ja materiaalien avulla sekä ulkoa opettelemalla. Tehtävien laskeminen tietyssä ajassa osoittaa, että toimitukset ovat automatisoituneet aivoissa”, Veräjänkorva selventää.

Testin lisäksi tunnilla harjoitellaan päässälaskuja. Tehtävinä 28+15 ja 63-45 ovat vaikeampia kuin samanikäisten suomalaislasten tehtävät. Ne ovat haastavia myös emiraattipojille.

Ali ja hänen luokkatoverinsa ovat kahdeksanvuotiaita.

Emiraattilapset aloittavat koulun viisivuotiaina. Koulupäivä kestää seitsemän tuntia ensimmäiselläkin luokalla. Viisi vuotta sitten koulupäivän aikana oli vain kaksi taukoa, 20 minuutin lounas aamupäivällä ja kymmenen minuutin välitunti iltapäivällä. Suomalaiset saivat lisättyä päivään toisen välitunnin.

”Paikallisten opettajien oli ensin vaikea ymmärtää, ettei lasta voi istuttaa kahta–kolmea tuntia yhtä päätä”, Veräjänkorva kertoo.

Varsinkaan lapsia, jotka ovat erittäin vilkkaita.

”Aloittaessani ihmettelin, miten ikinä saan heidät pysymään edes luokassa. Poikien oppimisinto on huikea, mutta niin on vaihtelunhalukin”, Veräjänkorva sanoo.

Kun tavoitteet asetetaan korkealle, päästään korkealle. Näin koulu-uudistusta aloitettaessa uskottiin.

”Täällä halutaan nopeasti maailman huipulle”, Kainulainen toteaa.

Todellisuus on toisenlainen. Opetussuunnitelmaan asetetut tavoitteet ovat niin korkealla, että niitä on mahdotonta saavuttaa. Suomalaisia se ei lannista. Heidän valmennuksessa paikallisetkin ovat oppineet huo-mioimaan lasten iät ja leikin tarpeen.

”Splash”, Veräjänkorva huutaa.

Poikalauma ryntää koulun sisäpihan poikki. Veräjänkorva ja kaksi oppilasta seisovat keskellä pihaa ja yrittävät ottaa juoksijoita kiinni. Hippaleikki purkaa kokeen jälkeen ylimääräistä toimeliaisuutta ennen seuraavaa tuntia.

Yli 40 asteen helle ei estä vaaleansinisiin kauluspaitoihin ja tummansinisiin housuihin pukeutuneita poikia pinkomasta pehmustetun pihan poikki tosissaan. Vielä runsas vuosi sitten poikien kouluasuna oli valkoinen, nilkkapituinen ja pitkähihainen kaapu, miniversio miesten perinteisestä vaatteesta, dishdashasta.

Hyvä katse

Aavikoiden ympäröimä, Buraimin keitaalla sijaitseva Al Ain on hyvin perinteinen arabikaupunki.

Kainulainen pitää tarkoituksella meteliä ja puhuu kovalla äänellä saapuessaan Al Raqiahin koululle Al Ainiin. Hän koputtaa oveen ja odottaa, että sisällä olevat naiset ehtivät kietoa mahdollisesti riisumansa huivin takaisin päähänsä.

Islaminuskoiset emiraattiopettajat pukeutuvat abayaan, pitkään mustaan kaapuun, ja peittävät päänsä huivilla. Erityisesti Al Raqiahin opettajista moni verhoaa kasvonsakin vain silmät näkyviin jättävällä niqabilla.

Aiemmin tyttökouluna toimineen opinahjon ovet avattiin pojille kaksi vuotta sitten. Siitä huolimatta opettajiksi otetaan vain naisia.

Kun suomalaisten ja emiraattien yhteistyö alkoi, oli osapuolten ensin opeteltava ymmärtämään toistensa kulttuureja.

Arabiemiraateissa opettaminen on perinteisesti naisten tehtävä. Suomalaisista opettajatulokkaista osa oli miehiä. Sen vuoksi muutama paikallinen opettaja joutui siirtymään toiseen kouluun tai lopettamaan työnsä.

”Monelle ammatin on valinnut isä tai puoliso, koska opettajan työtä he voivat tehdä toisten naisten kanssa”, Kainulainen selventää.

Sopeutuminen tapahtui silti yllättävän nopeasti. Kulttuurien välisenä tulkkina toimiva egyptiläissyntyinen, 20 vuotta Suomessa asunut opettaja Yousri Youssef muistaa ratkaisevan lauseen:

”Eräs emiraattiopettaja totesi, että suomalaisilla miehillä on hyvä katse. Se tarkoittaa, etteivät he katso naista objektina, kohteena, vaan kollegana.”

Uskonto ja kulttuuri ovat vahvasti läsnä oppitunneillakin.

Opettaja Eine Liinanki lukee oppilaille klassikkosatua. Lapset jännittävät, miten Lumikin käy lasisessa arkussaan. Satu ei pääty suudelmaan, sillä tässä kulttuurissa prinsessaa ei suudella.

Sellaisenaan suomalaista koulujärjestelmääkään ei voi sovittaa eri kulttuuriin. Opetuskäytäntöjen yhdistämisessä merkittävänä apuna on yhteisopettajuus.

Polvilleen

Veräjänkorva suunnittelee englannin, matematiikan ja luonnontieteiden tunnit yhdessä Fatima Mousan, Reem Salemin ja Laura Ritolan kanssa. Oppitunteja he pitävät pareittain, Veräjänkorva Mousan ja Ritola Salemin kanssa. Toisinaan he työskentelevät myös neljän opettajan voimin yhdistämällä luokat.

Mousa ja Salemi ovat luokassa nimenomaan opettajana, eivät tulkkeina.

Yhteisopettajuuteen tottuminen ei ollut helppoa

”Alussa työtä koskevat ajatuksemme ja tapamme toimia olivat täysin erilaiset. Luokassa meidän piti kuitenkin olla sopusoinnussa ja saada oppilaat tuntemaan kuin heitä opettaisi vain yksi”, Mousa kertoo.

Yhteinen linja on hioutunut. Mousan ja Salemin kulttuuritausta on tärkeä myös oppimateriaalien valinnoissa.

”Ei ole sopivaa näyttää esimerkiksi kuvaa lapsesta ilman vaatteita tai vain lyhyet sortsit jalassa, vaikka opeteltavana olisivatkin kehon osat”, Mousa mainitsee esimerkkinä.

Yhteisopettajuudella voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia:

”Pojat näkevät kahden eri kulttuurista tulevan naisen tekevän työtä yhdessä ja oppivat pitämään sitä luonnollisena”, Veräjänkorva sanoo.

Kun suomalaiset opettajat lähtivät vuosia sitten Abu Dhabiin, EduClusterin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen opasti heitä seuraavasti:

”En voi luvata kuin sen, että ammatillisesti menette rähmällenne. Kun sieltä nousette ja saatte koottua itsenne sirpaleista, olette entistä ehompia.”

Niin siinä on käynyt.

Yksi syksyllä 2010 Abu Dhabiin saapuneista opettajista on Tommi Markkanen. Hän kuvitteli 20 vuoden työkokemuksella hallitsevansa ammattinsa vieraassakin kulttuurissa.

”Minut laitettiin polvilleen ihan perusasioiden kanssa. Pojat eivät kuunnelleet enkä saanut pidettyä luokassa kuria. Tuntui, etten osaa opettaa heitä edes lukemaan. Oli löydettävä opettajan identiteetti uudelleen.”

Se palkittiin.

”Aallonpohjan jälkeen alkoi tulla pieniä onnistumisen elämyksiä. Opin taas arvostamaan työtäni. Ei ole sama, mitä teen. Opettajan työ haastaa, mutta myös palkitsee.”

Yhteistyön yksi osa on opettajakoulutus. Emiraattiopettajat suorittavat noin 60 opintopistettä vastaavat pedagogiset opinnot. Sen jälkeen heillä on mahdollisuus jatkaa opiskelua Jyväskylän yliopistossa kansainvälisessä maisteriohjelmassa.

Huhtikuussa maisteriksi valmistui kuusi emiraattinaista.

Lapsen paras

Meteli raastaa korvia.

Veräjänkorva ja Mousa komentavat pojat järjestämään luokkahuoneen pöydät uudelleen seuraavaa oppituntia varten.

Siirrot hoituvat ripeästi, mutta kolme poikaa kiistelee istumapaikoista. He yrittävät voittaa väittelyn ääntään korottamalla.

Tuokion kuluttua pojista äänekkäin nappaa penaalinsa ja siirtyy haluamaltaan paikalta toisaalle. Kiista on ohi.

Mohammed, Ghanem ja Omran, ansaitsette erityiskiitokset. Olitte eri mieltä, mutta ette alkaneet tapella. Ratkaisitte kiistan omin avuin”, Veräjänkorva kiittää.

Se on paljon kulttuurissa, jossa lyöminen on sallitumpaa kuin sanallinen loukkaaminen.

Väittelyn ajan hiljaa paikallaan istui vain Ali. Leena on huolissaan hänen tulevaisuudestaan.

”Hän on hidas oppija ja menee koetilanteissa lukkoon. Hänellä kuitenkin olisi mahdollisuus oppia.”

Suomalaisten vahvuus on erityisopetus, jota Abu Dhabissa vasta opetellaan.

”Olen oivaltanut, kuinka tärkeää on tuntea oppilaat, heidän heikkoutensa ja vahvuutensa, sekä tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. Vain siten voin huomioida oppilaiden erityistarpeet”, Mousa miettii.

Hän kiittää oppineensa suomalaisilta lapsilähtöisen ajattelutavan.

”Ennen pidin oppitunnin ja lähdin pois. Näin oppilaissa aivot, joiden kanssa tein töitä. Nyt katson heitä kuin omia lapsiani. Tulen luokkaan tuntien rakkautta.”

 

X