Suomalaislääkärit eivät suoneet Marille lasta 50-vuotiaana - hankkiutui raskaaksi ulkomaisella klinikalla
Miten nainen voi synnyttää vielä eläkeiässä? Tuollainen mahdollisuus herättää paitsi ihmetystä myös paheksuntaa.
Suomen laki ei määrittele hedelmöityshoidoille yläikärajaa, mutta siitä vallitsee lääkärikunnan kesken selkeä konsensus.
Mari nousee koneeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja lentää erääseen Euroopan maahan.
Perillä klinikka on nykyaikainen ja tasokas. Hoitojen välissä Mari shoppailee ja katselee nähtävyyksiä.
Palatessaan muutamaa päivää myöhemmin hän kantaa kohdussaan alkiota. Se on luovutetulla spermalla hedelmöitetty luovutettu munasolu.
Kolmekymmentäneljä viikkoa myöhemmin Marista tulee äiti keisarinleikkauksella. Lääkärit ihmettelevät, miten hyvin kaikki sujuu.
Se kun ei ole itsestään selvää, sillä Mari on yli 50-vuotias.
Ehdoton takaraja
Eurooppaa kohahdutti keväällä 65-vuotiaan saksalaisen äitiys.
Annegret Raunigk synnytti neloset hankkiuduttuaan raskaaksi keinohedelmöityksellä ukrainalaisella klinikalla. Useat lääkärit kritisoivat Raunigkin tekoa ja epäilivät, ettei naisen keho kestäisi raskautta. Paheksuntaa aiheutti myös se, että Raunigkilla oli jo ennestään kolmetoista lasta.
Raunigkin tapaus on ääriesimerkki. Mutta tuleeko iäkkäiden, jo vaihdevuotensa ohittaneiden synnyttäjien joukko kasvamaan, kun hoitokeinot kehittyvät ja naiset lykkäävät lapsentekoa? Vaikka hoitoja ei esimerkiksi Suomessa anneta yli 50-vuotiaille, lakiin ikärajaa ei ole kirjattu.
Periaatteessa on jo nyt mahdollista, että jokin yksityinen klinikka alkaisi tarjota hoitoja nykyistä vanhemmille naisille. Toisaalta laki hedelmöityshoidoista sanoo, ettei hoitoa saa antaa, jos ”raskaus aiheuttaisi naisen iän tai terveydentilan vuoksi huomatta- van vaaran naisen tai lapsen terveydelle”.
Mitä vanhempi odottava äiti on, sitä suurempi on riski saada keskenmeno, korkea verenpaine tai sokeritauti. Lapsen terveyttä voi uhata esimerkiksi istukan vajaatoiminta.
”Ei hedelmöityshoidon raja voi olla ainakaan korkeampi kuin 50 vuotta”, puuskahtaa Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkari.
Vanhimmat Väestöliiton klinikoilla hedelmöityshoitoa saaneet ovat olleet 46–47-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden kohdalla jokainen tapaus harkitaan erikseen.
Suikkari tietää toki, että Suomestakin käydään ulkomaisilla klinikoilla saamassa hoitoja selkeästi ”yli-ikäisinä”.
”Ihmisethän tekevät ihan järjettömiäkin asioita, jos se vain on lääketieteellisesti ja teknisesti mahdollista.”
Häneltä ei heru ymmärrystä esimerkiksi Raunigkille. Toisaalta hän tietää, miten kipeä asia lapsettomuus on. On inhimillistä haluta lasta – jopa oman terveyden kustannuksella.
Lääkärit paheksuivat
Mari ei etukäteen osannut pelätä raskauden riskejä. Hän oli aina pitänyt kunnostaan huolta.
Tietysti Marikin mietti, oliko hän äidiksi liian vanha. Elämä oli vain mennyt niin, että lapsenteko oli aina siirtynyt; milloin ulkomaille muuton vuoksi, milloin parisuhteen kariuduttua.
”Kun tajusin, ettei se ole kohta enää mahdollista, halu saada lapsia voimistui.”
Marin vaihdevuodet eivät olleet vielä viisikymppisenä alkaneet. Hän tiedusteli hedelmöityshoidon mahdollisuutta suomalaisilta klinikoilta, mutta vastaus oli yksiselitteinen ei.
Alkionsiirto ulkomaisella klinikalla oli lopulta helppo prosessi. Ensiviikkojen jälkeen Maria hoidettiin normaaliin tapaan Suomessa. Neuvola- ja hoitohenkilökunta suhtautui iäkkääseen odottajaan asiallisesti paria poikkeusta lukuun ottamatta.
”Pari lääkäriä selvästi paheksui ja antoi ymmärtää, etteivät he hyväksyneet tilannetta.”
Iäkäs tarvitsee lahjasolun
Jokainen tyttö syntyy miljoona munasolua kehossaan. Ne ovat kaikki koko elämää varten valmiina – elimistö ei tuota niitä lisää. Elämänsä aikana nainen ovuloi niistä nelisensataa, loput kuolevat pikkuhiljaa. Kun munasoluja on jäljellä enää noin tuhat, kuukautiset loppuvat. Tämä tapahtuu kymmenisen vuotta ennen vaihdevuosia.
Hedelmällisyys on kuitenkin yksilöllistä eikä sitä voi mitata millintarkasti. Esimerkiksi ultraäänellä voidaan mitata munarakkuloiden määrä, mutta munasolujen laadusta tutkimus ei kerro mitään.
Joku voi tulla raskaaksi luonnollisin keinoin vielä lähellä viidenkympin rajapyykkiä. Usein kuitenkin jo nelikymppiset naiset tarvitsevat hedelmöityshoitoa avuksi.
Yli 50-vuotiaan raskaus on äärimmäisiä poikkeuksia lukuunottamatta mahdollista vain luovutetuilla sukusoluilla, ellei nainen ole nuorempana pakastanut omia munasolujaan. Lisäksi tarvitaan aina estrogeenihormonihoitoa, jotta kohdun limakalvot eivät rapistu ja kohtu pikkuhiljaa kutistu. Säännöllisellä hormonihoidolla kohtu voi periaatteessa toimia vielä 70-vuotiaalla tai sitä vanhemmallakin.
Maailman tiettävästi vanhin synnyttäjä oli intialainen Rajo Devi, joka sai esikoisensa lahjoitetulla munasolulla 70-vuotiaana vuonna 2008.
”Kyllähän se meilläkin pystyttäisiin teknisesti tekemään tuosta vaan, mutta onko siinä järkeä”, kysyy Dextran erikoislääkäri Eero Varila.
Kun iäkkään naisen kohtuun on istutettu alkio, nainen tarvitsee hormonihoitoa ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan, kunnes istukan oma toiminta on riittävää.
Erikoislääkäri Tuija Foudila Mehiläisestä muistuttaa, että jokainen luovutetulla munasolulla alulle laitettu raskaus on riskiraskaus, koska luovutettu solu on vastaanottajalle vierasta kudosta.
”Niissä raskauksissa on aina enemmän komplikaatioita. Siksi noin puolet synnytyksistä tapahtuu keisarinleikkauksella.”
”Ei mitään väärää”
Myös Mari synnytti leikkauksella, mutta siihen päädyttiin muista syistä kuin äidin iän tai raskauskomplikaatioiden vuoksi. Leikkaus oli nopea toimitus, ja mukana olleet lääkärit ihmettelivät, miten hyvin kaikki lopulta meni.
”Huomasin lääkäreistä, että he odottivat katastrofia. Heidän mielestään tilanne oli hyvin vaarallinen. Ymmärrän, että siinä oli tietysti riskinsä.”
Synnytyksen jälkeen Mari yritti imettää, mutta maitoa ei juuri tullut. Tosin leikkaus jouduttiin tekemään ennenaikaisesti.
Lääkäreiden asenteista huolimatta Mari ei koe tehneensä mitään väärää. Hän jättää aktiivisesti huomiotta sellaiset kommentit, joissa iäkkäitä synnyttäjiä pidetään esimerkiksi itsekkäinä.
”Jokainen saa ajatella, miten haluaa. Itse tiesin olevani terve. Toiset ihmiset vanhenevat hitaammin.”
Mari sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, ettei hoitoja anneta Suomessa yli 50-vuotiaille. Raja on vedettävä johonkin, eikä lääkäreitä voi vastuuttaa riskialttiisiin toimenpiteisiin.
Mutta siinä hän ei näe mitään ongelmaa, että hän aloitti vaipparuljanssin vasta siinä vaiheessa, kun moni tulee jo isoäidiksi. Hän sai elää vain itselleen niin pitkään, että siihen ehti jo kyllästyä. Nyt hän ei tunne jäävänsä enää mistään paitsi. Valvominenkaan ei ole tuntunut missään.
”Olen ollut tosi motivoitunut äiti. Olen kypsä ja elämää nähnyt. Vanhemmaksi on aina kuitenkin opeteltava, ei se riipu iästä.”
Toki Marikin on ajatellut omaa kuolevaisuuttaan. Hän ehtii eläkeikään, ennen kuin hänen jälkikasvunsa pääsee rippikouluun. Toisaalta hän on edelleen terve ja hyväkuntoinen.
”Jos ei mitään ihmeellistä tapahdu, voin nähdä vielä lapsenlapsenikin.”
Marin nimi on muutettu.
Tehotonta hoitoa ei saa myydä
Suomessa julkinen terveydenhuolto ei anna mitään hedelmöityshoitoja 40 vuotta täyttäneille. Sitä vanhempia hoidetaan yksityisillä klinikoilla, joista Väestöliiton lapsettomuusklinikka on yhdistyksen omistama.
Alkionsiirtoja luovutetuilla sukusoluilla tehdään Suomessa vain yksityisellä puolella. Käytäntö on erilainen jo pelkästään Pohjoismaissa: Ruotsissa alkionsiirtoja saa tehdä vain julkinen terveydenhuolto, Norjassa ja Tanskassa ne ovat kiellettyjä.
”Tästä syystä muista Pohjoismaista tullaan muun muassa Suomeen saamaan hoitoa”, kertoo lapsettomuushoitojen konkari Eero Varila Dextra Lapsettomuusklinikalta.
Varilan mielestä luovutettujen sukusolujen käyttö ei sinänsä ole mitenkään kyseenalaista, mutta hän on Väestöliiton Anne-Maria Suikkarin kanssa samaa mieltä siitä, ettei niitä pidä missään nimessä tehdä yli 50-vuotiaille.
”Kyllä koko ammattikunta on sitä mieltä, että luonteva raja kulkee siinä, missä luonnollisen hedelmällisyyden rajakin kulkee. Eli kun tulee vaihdevuodet, se vain on ohi.”
Mehiläisen Felicitas-klinikalla hedelmöityshoitoa annetaan yli 45-vuotiaille käytännössä vain siinä tapauksessa, että aiemmin onnistuneesti hoitoa saanut nainen haluaa vielä toisen lapsen omien, pakastettujen alkioiden avulla.
”Muunlainen käytäntö ei ole ollut edes harkinnassa”, kertoo Felicitaksen erikoislääkäri Tuija Foudila.
Lapsettomuusklinikoiden valvonnasta vastaavan Valviran lakimies Tuula Stark muistuttaa, että vaikka alkionsiirtojen tekeminen nykyistä iäkkäämmille naisille olisi lainsäädännöllisesti mahdollista, siihen olisi mahdollista puuttua ainakin kahdella eri perusteella. Paitsi että hoitoa antava lääkäri saattaisi vaarantaa äidin ja lapsen terveyden, hoidon täytyy myös olla riittävän vaikuttavaa – tehotonta hoitoa ei saa myydä.
”Suositus on, että lääkäreiden on mietittävä hoidon vaikuttavuutta jo silloin, kun äidin ikä on yli 40 vuotta.”