Miksi pojilla on niin vaikeaa koulussa? – Tarjoaisiko paluu tyttö- ja poikakouluihin parempaa tasa-arvoa opetukseen?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Poikanorssin oppilaita Helsingissä syksyllä 1962. Tytöt ja pojat eri kouluihin jaottelevasta käytännöstä luovuttiin jo ennen peruskoulu-uudistusta, joka tehtiin 1970-luvulla. © Olavi Kaskisuo/LK
Seuran arkistosta: Suosiiko koulujärjestelmä tyttöjä poikien kustannuksella? Olisiko pojille hyötyä siitä, että palattaisiin poika- ja tyttökouluihin?

Palataan tyttö- ja poikakouluihin, ehdottaa nuorisopsykiatrian ylilääkäri Seppo Mäkinen.

Mäkinen on huolestunut tyttöjen ja poikien suurista eroista oppimistuloksissa. Mikäli koulujärjestelmä ei pysty turvaamaan poikien koulunkäyntiä, asiaa olisi syytä harkita vakavasti.

”Pojat ovat toiminnallisia. Olen työskennellyt kaksikymmentä vuotta Porvoon sairaalassa ja tavannut monia kavereita, joiden on vaikea keskittyä. Nykyisellään koulun opetus on enemmän tyttöjä suosivaa”, Mäkinen sanoo.

Murrosikäisten poikien myöhempi kypsyminen ja keskittymisvaikeudet pitäisi pystyä Mäkisen mielestä huomioimaan opetuksessa nykyistä paremmin.

”Poikien mielenkiinto pysyy opetuksessa, jos he pääsevät osallistumaan ja tekemään itse jotain konkreettista. Huonolla luennolla alkaa haukottaa jo viiden minuutin kohdalla, jos se asia ei synnytä mielekästä prosessia oppilaan mielessä.”

Olisiko koululaisten jaottelemisesta sukupuolen mukaan apua?

Ratkaisu digistä?

Erityisasiantuntija Ritva Semi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä kertoo, että paluu tyttö- ja poikakouluihin nousee keskustelussa esille silloin tällöin. Semi tyrmää ajatuksen.

”Paluuta ei ole.”

Siitä, että pojat pärjäävät koulujärjestelmässä tyttöjä huonommin, pitää toki olla huolissaan.

”Poikien erilaiseen tapaan toimia pitäisi vastata koulutuksessa. Huonompi pärjääminen alkaa jo päiväkodissa. Eräs tutkija on sanonut, että päiväkodit on suunniteltu viisivuotiaille kilteille tytöille”, Semi sanoo.

”Ongelma on se, että pojat lukevat edelleen huonommin kuin tytöt. Jos tähän ongelmaan olisi yksinkertainen ratkaisu, se olisi jo tehty.”

Entä jos opettajiin saataisiin lisää miehiä? Ymmärtäisivätkö he paremmin poikien tarpeita?

”En kannata miesopettajien kiintiöitä, sillä kyse on opetusmenetelmistä ja kouluympäristöstä. Voi olla, että uusista oppimismenetelmistä ja digitaalisista ratkaisuista löytyy joki ratkaisu”, Semi toteaa.

Reksi haluaa sekaluokkia

Eräs kokeilu, jolla pyritään estämään peruskouluikäisten poikien putoamista mustaan aukkoon, on joustavan perusopetuksen (Jopo) malli. Siinä koulunkäynti on tavanomaista toiminnallisempaa.

Vähintään 14-vuotiaille yläkoululaisille tarkoitettuun opetukseen voivat hakea oppilaat, joilla on vaarana jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta.

Yksi Jopo-opetusta antavista kouluista on helsinkiläinen Tehtaanpuiston yläaste. Koulun rehtori Pertti Tossavainen pitää kokemuksia positiivisina.

”Yksi poikaoppilaamme oli harjoittelussa puusepänverstaassa. Hän opiskeli matematiikkaa laskemalla tarvittavien materiaalien määriä. Samaa menetelmää sovellettiin englannin opiskeluun. Ideana on, että ne nuoret joilta ei syystä tai toisesta suju perinteinen akateeminen opiskelu, oppivat paremmin tekemällä.”

Jopo-opetusta ei kuitenkaan ole jaoteltu sukupuolen mukaan, eikä Tossavainen ei pidä ajatusta tyttöjen ja poikien jakamista eri ryhmiin hyvänä.

”Minulla on kokemusta poika- ja tyttöluokista, ja väitän, että nuorten kannalta on parempi, että opetusryhmissä on sekä tyttöjä että poikia. Tytöt kehittyvät henkisesti nopeammin kuin pojat, ja sille ei voi mitään. Jos kouluihin tehdään tyttö- ja poikaryhmiä, sillä tehtäisiin ylämäkeä pojille vielä suuremmaksi kuin mitä se nyt on.”

Tutkimus: ei vaikutusta

Entä mitä selviää tutkimuksista? Olisiko tyttöjen ja poikien jakamisesta eri kouluihin hyötyä?

Ei olisi, selviää tutkimuksesta, jossa vertailtiin 1,6 miljoonaa koululaista 21 eri maassa. Tyttöjen ja poikien erottaminen eri kouluihin ei paranna oppimistuloksia, mutta ei toisaalta myöskään heikennä niitä. Eroja ei havaittu myöskään siinä, miten oppilaat asennoituvat kouluun.

Tutkimuksesta voit lukea tarkemmin Tiede-lehden artikkelista.

Juttu on ilmestynyt alun perin Seura.fi:ssä 2.9.2015

FB_logo     Jaa juttu Facebookissa

Twitter_icon     Jaa juttu Twitterissä

Seura_Logo

   Tilaa Seura

X