Supon esitutkintatiedot yllättävät – Miksi Suojelupoliisi ei vienyt 2010-luvulla yhtään tutkimaansa tapausta syyteharkintaan?
Suojelupoliisin esitutkinnat eivät ole viime vuosina johtaneet kertaakaan syyteharkintaan. Supo selittää käyttäneensä terrorismin ja vakoojien vastaisessa työssään muita, tehokkaampia keinoja.
Suojelupoliisi on aloittanut esitutkintoja vuosien 2010 ja 2019 välisenä aikana vain harvakseltaan, ja vielä harvemmin ne ovat edenneet oikeuteen asti.
Seura pyysi Suojelupoliisilta tilastot syyteharkintaan siirretyistä sekä päättyneistä ja keskeytetyistä esitutkinnoista vuosien 2010–2019 välisenä aikana.
Näistä ilmenee, että ainuttakaan esitutkintaa ei tänä aikana siirretty syyteharkintaan.
Vuoden 2019 aikana Supo keskeytti kolme esitutkintaa. Viime vuosina se on myös siirtänyt Keskusrikospoliisille kaksi esitutkintaa, toisen vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015. Muut viranomaiset ovat voineet jatkaa näiden tapausten penkomista tahoillaan.
Kesäkuussa 2019 voimaan tulleet tiedustelulait muuttivat viranomaisten käytettävissä olevia menetelmiä, eikä vastedes Suojelupoliisi tee esitutkintoja ollenkaan. Se on nyt enemmän länsimaisen mallin mukainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, ei enää poliisi.
Päätetyt tutkinnat koskivat terroristiksi värväämistä
Kuluvalla vuosikymmenellä Suojelupoliisi on katsonut loppuun asti ja sitten päättänyt kaksi esitutkintaa, toisen vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015. Kummankin tapauksen rikosnimikkeenä oli värväys terrorismirikoksen tekemiseen, eikä niissä lopulta ollut Supon mukaan syytä epäillä rikosta.
Ensimmäisessä tapauksessa huolestunut ihminen oli vienyt löytämänsä tietokoneen kovalevyn Suojelupoliisille vuoden 2014 elokuussa. Hän epäili sen sisältävän terrorismiin ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävään värväykseen liittyvää materiaalia. Tietokone oli löytynyt saman vuoden alkukesällä.
Tutkinnassa kovalevyltä ei kuitenkaan löydetty minkäänlaista tietoa, joka olisi terrorismin torjunnan tai Suomen turvallisuuden kannalta merkittävää. Sen sisältö koostui vierailtujen verkkosivujen historiasta ja sekä monista arkisista askareista, kuten musiikin kuuntelusta, sosiaalisen median käytöstä ja pelien tilaamisesta.
Kovalevyn tunnistamattomaksi jäänyt omistaja oli vieraillut esimerkiksi australialaisten shiia-muslimeiden tilannetta sekä paikallisten viranomaisten yhteistyötä käsittelevällä sivustolla. Sivustoilla ei kuitenkaan havaittu merkkejä radikalismista tai värväykseen käytettävästä materiaalista, joten tutkinta päättyi.
Toinen tutkittu tapaus sijoittui vuosien 2014 ja 2015 välille, jolloin nuoren henkilön epäiltiin joutuneen terroristisen värväyksen kohteeksi. Hänen puhelimensa takavarikoitiin ja tutkittiin. Teknisen tutkinnan jälkeen Supo totesi, ettei rikosepäilyyn ole syytä.
Esitutkintojen määrät laskivat nopeasti tällä vuosituhannella
Aiemman tiedon valossa ei yllätä, että esitutkintojen määrät ovat varsin vähäisiä. Nelosen uutiset sai vuonna 2010 haltuunsa tiedot silloisista tutkinnoista. Tuohon mennessä Supo oli aloittanut esitutkintoja yhteensä 31 kappaletta. Niistä syyteharkintaan asti päätyi neljä tapausta, joista kaksi johti syytteeseen ja tuomioon.
Esitutkintojen alhainen määrä 2010-luvulla selittyy viestintäasiantuntija Minna Passin mukaan sillä, ettei esitutkinta ole ensisijainen eikä tehokkain keino vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan estämisessä.
”Toimintamme painottuu ennalta estävään työhön. Tilanteisiin pyritään puuttumaan ennen kuin rikoksia ehtii tapahtua.”
Viranomaisten sopiman työnjaon mukaan keskusrikospoliisi hoitaa terrorismiepäilyjen rikostutkinnat, ja Supon rooli oli jo ennen tiedustelulakien tuloa nimenomaan tiedustelussa.
1990-luvulla esitutkintoja aloitettiin paljon useammin. Passin mukaan taustalla vaikuttivat tuolloin muun muassa Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen liittyvät ilmiöt. Fyysistä teollisuusvakoiluakin oli runsaasti. Nyt toiminta on mennyt enemmän tietoverkkoihin, ja suoranaisia tietoverkkorikoksia tutkivat muut viranomaiset.
Esitutkintojen määrän vähenemiseen vaikutti Passin mukaan myös se, että rikoslaki muuttui maanpetosrikosten osalta vuonna 1995. Keskusrikospoliisi on nyttemmin tutkinut niin maanpetosrikosepäilyt kuin valtaosan terrorismirikosepäilyistäkin.
Juttua muokattu 27.12. klo 11:11, lisätty lause keskusrikospoliisin roolista.