Taksijätti Kajonin uusimmat oudot bisnessotkut: Konkursseja, palkkarästejä, poliisitutkinta…
Kajon-konserni uhosi 2017 valtaavansa Suomen maakuntien taksimarkkinat. Tuloksena oli pieleen menneitä vammaiskyytejä, poliisitutkinta, konkursseja ja palkkarästejä.
Seura kertoi vuonna 2019 Kajonin erikoisista toimintatavoista. Yhtiö oli eri mieltä jutuissa haastateltujen ihmisten näkemyksistä, mutta kerrotuista asioista ei löytynyt virheitä.
Espoolaisen liikemiehen Jorma Palomäen Kajon- ja Kuntalogistiikka-yhtiöiden vuonna 2017 suurella uholla alkanut rynnistys taksimarkkinoille näyttää päättyvän mahalaskuun, tai päin penkkaa.
Vuonna 2017 Kajon ilmoitti valtaavansa 30 prosenttia Suomen taksi- ja ajovälitysmarkkinoista ja levittäytyvänsä myös ulkomaille. Konsernin liikevaihdon piti nousta vuoden 2017 noin 11 miljoonasta 300 miljoonaan euroon.
Yhtiön taksien määrän piti kymmenkertaistua parissa kolmessa vuodessa 180:stä noin 1 500–2 000:een, ja henkilöstön piti kasvaa 250:stä peräti 4 000:een. Jossain vaiheessa Palomäki lupasi kouluttaa jopa kokonaisen vastaanottokeskuksellisen turvapaikanhakijoita taksinkuljettajiksi.
Mahtipontisten suunnitelmien taustalla oli kesällä 2018 avautunut taksialan kilpailu, jonka ansiosta taksien hinta- ja lupasääntely poistuivat lähes täysin. Kajon aikoi hyödyntää taksiuudistuksen helpotukset täysimääräisesti.
Konsernin liikevaihto kuitenkin korkeintaan polkee paikallaan, Kajonin osakepääoma on menetetty, ex-työntekijät odottavat turhaan palkkojaan ja konserniyhtiöitä on ajettu konkurssiin.
Konsernissa on lisäksi tehty järjestelyjä, joilla Jorma Palomäen nimi on häivytetty keskeisten yhtiöiden vastuuhenkilöiden joukosta. Palomäki on myös pyrkinyt esittämään Kajonin ja Kuntalogistiikan toisistaan täysin riippumattomina yhtiöinä, vaikka hän itse suoraan tai yhtiöidensä kautta omistaa Kajonin kokonaan ja Kuntalogistiikan noin 80-prosenttisesti.
Veronmaksajien piikkiin
Kuntalogistiikka pyrki pääsemään kiinni verovaroin kustannettavien taksikyytien välitysbisnekseen.
Sitä varten Kajon-konserni oli kehittänyt oman Munlog-ajovälitysjärjestelmän, jolla yhtiö osallistui useiden sosiaali- ja terveyspiirien vammaispalvelulain perusteella hankittavien vammais- ja potilaskuljetusten ajovälityskilpailutuksiin.
Ainoa, missä Kuntalogistiikka pääsi tositoimiin ajovälityksessä, oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Eksote kilpailutti syksyllä 2016 vammaispalvelulain mukaiset taksikuljetukset, ja samalla se kilpailutti niiden välityskeskuspalvelun.
Eksoten kilpailutusosaaminen ja motiivit herättivät taksiyrittäjissä epäluuloa. Yritykset kokivat kilpailutuksen niin sekavaksi ja kohtuuttomaksi, että Taksiliitto teki siitä erittäin kriittisen muistion syksyllä 2018. ”Kyseessä on poikkeuksellisen vaikeaksi muodostunut hankinta”, todettiin muistiossa.
Eksote muun muassa edellytti tarjoavilta kuljetusyrittäjiltä mittavia riskialttiita investointeja, ja taksipalvelun myöhästymisestä Eksote olisi perinyt yrittäjältä kymmenien tuhansien eurojen sakon.
Eksote myös edellytti kuljettajien tarkistavan, että asiakkaan lääkkeet tai saunavarusteet ovat mukana ja varmistamaan, ettei asiakas jätä sähkölaitteita päälle kotonaan.
Ylimääräisistä töistä ei kuitenkaan olisi saanut laskuttaa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kilpailutti alan yrittäjiä, ja päätyi käyttämään runsaasti Kajon-konsernin palveluita. Tulokset muun muassa palveluiden laadusta olivat vaihtelevia. Ritva Siltalahti / Lehtikuva
Pukki Eksote-kaalimaalla
Eksote saikin välityskeskuskilpailutukseen vain kaksi tarjousta, Kuntalogistiikan ja paikallisen Taksi-Saimaan.
Lopullisessa tarjouspyynnössä Eksote määritteli palvelun enimmäishinnaksi 10 000 euroa kuussa, mikä Taksi-Saimaan mukaan ei kattanut edes välittömiä palkka- ja muita kuluja.
Taksi-Saimaa vetäytyi kisasta. Jäljelle jäänyt Kuntalogistiikka palkkasi kymmenkunta ihmistä Lappeenrannan-välityskeskukseensa ja aloitti ajovälityksen kesällä 2018.
Eksote ei kilpailutuksessaan ollut piitannut siitä, että Kajonin ja Kuntalogistiikan takana oli sama omistaja ja samat vastuuhenkilöt.
Seurauksena oli pukki kaalimaan vartijana -tilanne, johon Kilpailu- ja kuluttajavirasto tammikuussa 2020 kiinnitti huomiota taksialan ongelmia ruotiessaan: Kuntalogistiikan intressissä oli välittää Eksoten ajoja ”omille” eli Kajonin takseille ohi kyytikilpailutuksessa paremmin pärjänneiden yritysten.
Suosittiinko Kajonia?
Seura kertoi marraskuussa 2018, kuinka Eksoten ajoväiltyksen Kuntalogistiikan aloitettua kesäkuussa 2018, vammais- ja potilaskuljetukset ajautuivat välittömästi kaaokseen. Ajoja jäi ajamatta, ihmisiä vietiin vääriin paikkoihin ja väärällä kalustolla.
Kuntalogistiikan työntekijöilläkään ei ollut helppoa.
”Alku Kuntalogistiikalla oli yhtä kaaosta. Opettelimme asiat itse, sillä kunnollista opastusta ei ollut, ja Munlog-välitysohjelma oli karvalakkimalli. Silloinen toimitusjohtaja tuntui olevan ulkona työstä. Teimme kuitenkin sydämellä töitä, koska ajattelimme asiakkaita. Olimme hölmöjä, emmekä edes pitäneet ruokatunteja ja teimme ylitöitä, joita ei koskaan maksettu”, sanoo yhtiön entinen työntekijä Seuralle.
Hänen mukaansa Kuntalogistiikan työntekijöiden palkat maksoi Kajon.
Kajonilla ja Kuntalogistiikalla oli Etelä-Karjalassa muitakin kytköksiä. Kajonin aluepäällikön puoliso työskenteli Kuntalogistiikalla, ja hänen epäiltiin suosivan Kajonin takseja kyytivälityksessä.
Todisteena tästä olivat muun muassa yhtiöiden sisältä vuodetut Whatsapp-viestit, joissa lappeenrantalainen Kuntalogistiikan työntekijä kertoi sivutöinään ajavansa Kajonin taksikyytejä.
Kajonin taksikuljettajilla on yhtiöstä erilaisia kokemuksia.
Jotkut ovat joutuneet hakemaan saataviaan palkkaturvan kautta, toiset ovat erittäin tyytyväisiä työhönsä. Tommi Tuomi / Otavamedia
Laskusotkuja, tutkintaa
Eksote irtisanoi Kuntalogistiikan epäonnisen sopimuksen jo syksyllä 2018. Uuden ajovälityskeskuskilpailutuksen voitti Taksi-Helsinki, joka aloitti – sekin kangerrellen – ajovälityksen kesäkuussa 2019.
Kuntalogistiikan Lappeenrannan-työntekijät jäivät työttömiksi. Kajon maksoi lopputilit vasta syyskuussa 2019, mutta ei kokonaan. Seitsemän työntekijää hakee edelleen saamatta jääneitä palkkojaan yhteiskunnalta eli palkkaturvan kautta.
Alkuvuonna 2019 paljastui, että Eksoten taksiajoissa oli laskutusepäselvyyksiä. Medioille vuodettujen kuittien perusteella taksiyhtiöt, myös Kajon, olivat muun muassa tuplalaskuttaneet Eksotelta erilaisia lisiä.
Epäselvien laskujen kokonaismäärän uskottiin olevan kymmeniä tuhansia euroja. Eksoten selvitysten mukaan osa sotkuista johtui inhimillisistä virheistä, eikä Eksote tehnyt asiasta rikosilmoitusta tai edes vaatinut rahoja takaisin.
”Varmuudella väärin laskutettuja lisiä oli noin 550 euron edestä. Ne jakautuivat 13 palveluntuottajalle. Eksote ei perinyt lisiä takaisin”, sanoo Eksoten logistiikkapäällikkö Juha Halonen.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella on kuitenkin edelleen tutkinnassa taksiyrittäjien tekemä tutkintapyyntö siitä, suosiko Kuntalogistiikka taksivälityksessään Kajonin takseja ohi kilpailutuksessa paremmin menestyneiden taksiyrittäjien.
Höveli Lappeenranta
Etelä-Karjalan Kajon-ongelmat eivät jääneet tähän. Lappeenrannan kaupunki joutui käräjöimään Kajonin kanssa sekä kutsutaksikyydeistä Vainikkalan juna-asemalle että koulukyydeistä.
Kajonin vuodeksi saama sopimus Allegro- ja Tolstoi-junien kutsutaksiajoista päättyi kesäkuussa 2019, eikä kaupunki uudessa kilpailutuksessaan ottanut Kajonin tarjousta lainkaan huomioon aiempien kehnojen kokemusten vuoksi. Tuohtunut Kajon vei asian markkinaoikeuteen, joka kuitenkin jätti Kajonin myöhässä tulleen valituksen huomiotta.
Maaliskuussa 2019 kaupunki irtisanoi yhden Kajonin ajamista puolesta tusinasta koulukuljetusreitistä, koska Kajon ei hoitanut kyytejä sovitusti. Kajon vei irtisanomisen käräjille.
Kaupunki katsoi toimineensa täysin sopimusten mukaisesti, mutta maksoi silti Kajonille 9500 euron korvauksen keskeyttääkseen käräjöinnin.
Lappeenrannan Kajonille maksama korvaus herätti jonkin verran närää muiden taksiyrittäjien keskuudessa, jotka pitivät sitä perusteettomana yhden yhtiön suosimisena.
Palomäki lupasi kouluttaa jopa kokonaisen vastaanottokeskuksellisen turvapaikanhakijoita taksinkuljettajiksi. Tommi Tuomi / Otavamedia
900 000 euron lahja
Myös Espoossa kaupungin myötämielisyys Kajonia kohtaan on saanut taksiyrittäjiä takajaloilleen.
Syksyllä 2019 Espoon kaupunki antoi kaikessa hiljaisuudessa Kajonille anteeksi lähes miljoonan euron edestä vahingonkorvauksia, jotka kaupunki olisi sopimuksen perusteella voinut vaatia Kajonilta. Kyse oli syksyn 2017 koulukuljetuksista Espoossa, missä Kajonin reiteillä oli suuria laiminlyöntejä.
Kaupunki teki kahdestatoista tapauksesta tutkintapyynnön poliisille, joka kuitenkin lopetti esitutkinnan viemättä tapauksia syyttäjälle. Sen sijaan espoolaisten vanhempien tekemä rikosilmoitus Kajonin kuljettajan räikeästä laiminlyönnistä autistilapsen kotiinkuljetuksessa johti tuomioon heitteillejätöstä toukokuussa 2019.
Espoon kaupunki irtisanoi Kajonin sopimuksen neljän koulun osalta jo syksyllä 2017, mutta Kajon jatkaa edelleen muiden koulureittien ajamista.
Espoolla olisi ollut mahdollisuus periä Kajonilta 1,2 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia irtisanotuista sopimuksista, mutta syksyllä 2019 neuvottelujen jälkeen kaupunki päätti tyytyä 300 000 euroon.
Espoon kaupungin logistiikkajohtaja Kari Sirviö perustelee huomattavaa vastaantuloa sillä, että kuljetettavien lasten määrä oli kasvanut kilpailutusvaiheessa ilmoitetusta 431:stä noin 700:ään. Koska kaupunki siten oli osasyyllinen kuljetusongelmiin, Espoon veronmaksajat lahjoittivat Kajonille 900 000 euroa.
Kajon sai nopeasti ison markkinaosuuden muun muassa maakuntien koulukyydeistä. Emmi Korhonen / Lehtikuva
Yllätyskonkursseja
Kajon–Kuntalogistiikka-yhtiöissä näyttää parhaillaan olevan menossa iso myllerrys.
Marraskuussa 2019 Kajonin henkilöstölle ilmoitettiin, että konsernin yhtiömäärä laskee noin 50:stä 5–6:een, ja samoihin aikoihin henkilöstöyhtiöt Pirssarit, Kuljetuspalvelu Kiireinen ja kaksi muuta konserniyhtiötä ajettiin selvitystilan kautta konkurssiin.
Pirssarit ja Kiireinen olivat vielä 2018 tehneet voitollisen tuloksen, ja Pirssarit lisäksi antoi vuonna 2018 yli 400 000 euron konserniavustuksen Kajonille.
Kajon oy:n toimitusjohtaja Tapani Eronen oli myös Pirssareiden ja Kiireisen toimitusjohtaja syksystä 2018 konkursseihin asti, mutta hän sanoo olevansa täysin tietämätön konkurssien syistä.
”Asianajotoimisto on sen selvitystilan kautta hoitanut, eikä minulla ole siinä ollut oikeastaan mitään roolia. Toiminta vain loppui”, hän sanoo.
Sattumaa tai ei, Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli tarkastuksessaan syksyllä 2019 havainnut Pirssareissa, Kiireisessä ja kahdessa muussa Kajonin henkilöstöyhtiössä lepoaika- ja muita rikkomuksia.
Kuljettajilla muun muassa oli lainvastaisesti käytössään useita ajopiirtureita, piirtureita oli jätetty kokonaan käyttämättä ja työaikaseuranta ja ylitöiden valvonta ontui.
Havaittujen rikkeiden ja seuraamusten selvittäminen on kesken.