Paperittomille sairaille sairaanhoitoa vai passitus ulos maasta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lääkäri Pekka Tuomola (oik.)on yksi Helsingin Global Clinicin perustajista. Ben Zyskowicz on istunut eduskunnassa kokoomuksen kansan- edustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1979. © Anni Koponen/Otavamedia
Uusi lakiesitys velvoittaa kunnat tarjoamaan Suomessa ilman oleskelulupaa oleville ulkomaalaisille lisää terveydenhuoltoa. Kansanedustaja Ben Zyskowiczista (kok) laki johtaisi terveysturismiin. Lääkäri Pekka Tuomolasta hoitoon pääsy on ihmisoikeuskysymys.

Lääkäri Pekka Tuomola koki maailmankuvaansa järkyttäneen oivalluksen lukiessaan ammattikunnan lehdestä ruotsalaiskollegoiden hyväntekeväisyysprojektista. Länsinaapurissa lääkärit olivat organisoineet vapaaehtoisvoimin klinikoita, joilla hoidettiin yhteiskunnan kaikkien vähäosaisimpia: niin sanottuja paperittomia.

Paperiton tarkoittaa ihmistä, joka elää maassa ilman oleskelulupaa eikä hänellä siksi ole oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

”Vasta silloin ymmärsin, että Suomessakin on ihmisryhmä, joka jää terveydenhuollon ulkopuolelle”, Tuomola sanoo.

Tuomola keräsi ympärilleen joukon samanhenkisiä lääkäreitä ja hoitajia. Niin Suomen ensimmäinen Global Clinic sai alkunsa Helsingissä neljä vuotta sitten. Se on osa kasainvälistä klinikkaverkostoa, joka on myöhemmin laajentunut myös Turkuun ja Ouluun.

Jos hallituksen tuore lakiesitys menee läpi, Tuomola ja kumppanit eivät ole enää ainoita, jotka tarjoavat paperittomille hoitoa. Eduskunnassa lakialoite kuumentaa tunteita: tammikuisessa lähetekeskustelussa sitä ovat kritisoineet paitsi useat perussuomalaiset, myös lakia laatimassa olleen kokoomuksen kansanedustajat, äänekkäimpänä Ben Zyskowicz.

5 000–20 000 paperitonta

”Hallituspuolueen kansanedustajilta ei toki ole kielletty omaa ajattelua. Mielestäni ainoa järkevä lähtökohta on se, että jos henkilö on laittomasti Suomessa, niin hän poistuu Suomesta. On ristiriitaista, että samaan aikaan toisella kädellä pyritään laajentamaan heidän terveyspalvelujaan”, Zyskowicz sanoo Seuralle eduskunnan kokoushuoneessa.

Lain vastustajan keskustelukumppaniksi kutsuttu Pekka Tuomola kuuntelee vieressä ja odottaa päästäkseen sanomaan vastaan.

”Lääkärin ammattietiikkani ei taivu siihen, että ihmisiä jätettäisiin hoitamatta heidän statuksensa perusteella. Lääkärin tulee hoitaa aina kaikki, jotka hänen potilaikseen tulevat. On äärimmäinen loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan, kun joiltakin ihmisiltä riistetään oikeus terveydenhuoltoon”, Tuomola sanoo.

Arviot Suomessa olevien paperittomien määrästä vaihtelevat lähteestä riippuen viidestä tuhannesta jopa yli kahteenkymmeneen tuhanteen. Nykyisin heillä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon.

Lakiesitys toisi paperittomille oikeuden myös välttämättömiin lyhytkestoisiin terveyspalveluihin, esimerkiksi raskauden tai synnytyksen hoitoon, ja jossain tapauksissa myös pitkäaikaissairauksien hoitoon. Alaikäisille taattaisiin samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muutosten olisi määrä asia voimaan vuoden 2016 alusta.

Lakiesitys ei koske ihmisiä, joilla on turvapaikka tai sen hakuprosessi kesken. He ovat laillisesti maassa ja heitä koskevat terveydenhuollossa jo valmiiksi samat oikeudet kuin suomalaisiakin.

Zyskowicz ymmärtää lääkärin ammattietiikan sanelemaa vakaumusta auttaa kaikkia sairaita. Kansanedustajan näkökulma avuntarpeeseen on kuitenkin toisenlainen.

”Poliitikkona joutuu miettimään näitä asioita yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Ihmisoikeudet ovat nykyään sellainen argumentti, että mitä tahansa hyvää tai vähemmän hyvää asiaa ajettaessa aina vedotaan ihmisoikeuksiin.”

”Tavallisia vaivoja”

Global Clinicillä työskentely on perehdyttänyt Tuomolan paperittomien terveystilanteeseen. Hänen mukaansa tunnelma klinikalla on hyvin samankaltainen kuin suomalaisissa terveyskeskuksissa yleensäkin.

”Aikuisten tavallisimmat vaivat koskevat keuhkoja, ihoa, vatsaa ja erilaisia tulehduksia, eli hyvin samantyyppisiä kuin suomalaisten terveyskeskusten asiakkaiden vaivat”, Tuomola sanoo.

Global Clinicillä potilaat saavat hoitoa veloituksetta ja anonyymisti. Klinikan sijainti on salainen ja tieto siitä kulkee viidakkorummun kautta.

Klinikka on auki kaksi tuntia tiistai-iltaisin. Sinä aikana asiakkaana käy 520 potilasta, yhtä paljon miehiä ja naisia. Neljän vuoden aikana klinikalla on käynyt yli viisisataa potilasta. Heidän ikänsä vaihtelee kaksiviikkoisesta yli 70-vuotiaisiin.

Keitä paperittomat ovat?

Paperittomuuden taustalla on useimmiten väliaikaisen oleskeluluvan tai turvapaikkahakemuksen kariutuminen.

Opiskelun, työn tai avioliiton takia väliaikaisen oleskeluluvan saanut ei saakaan uutta väliaikaista, saati pysyvää oleskelulupaa.

Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista puolestaan vetäytyy maan alle välttääkseen palauttamisen.

Tuomolan mukaan kaikki Global Clinicin asiakkaat eivät ole vainottuja, vaan tulevat ympäri maailmaa kukin eri syistä. Asiakkaiden joukossa on afrikkalaisia, eteläamerikkalaisia ja aasialaisia, mutta suurin heistä on Romanian ja Bulgarian romaneja. EU-maiden kansalaisina he eivät ole laittomasti Suomessa, mutta ovat silti terveydenhuollon silmissä paperittomia.

Syynä on eurooppalaisen terveysvakuutuskortin puuttuminen. Sen saaminen edellyttää työllistymistä.

”Esimerkiksi Unkarin romanien työttömyysaste on noin 97 prosenttia. Romanien vuoksi lakiin pitäisikin saada muutoskirjaus, jonka myötä laki koskisi myös EU-kansalaisia”, Tuomola sanoo.

Terveysturismia?

”Suomi on maailman paras maa ja moni hakee täältä oleskelulupaa saadakseen itselleen parempaa elämää, mutta se ei ole peruste luvan myöntämiselle”, Ben Zyskowicz sanoo.

Konkarikansanedustaja on huolissaan paperittomien terveyspalveluiden laajentamisen houkuttelevan Suomeen terveysturisteja erityisesti Venäjältä.

”Jos Pietarin viidakkorumpu kertoo, että kaikki hoidot tarjotaan, kyllä siinä kasvaa Pietarin köyhien houkutus tulla Suomeen turistiviisumilla ja jäädä tänne yli viisumiajan. Silloin ollaan laittomasti maassa ja voidaan mennä sairaaloihin teettämään tuhansia euroja maksavia hoitoja suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Maahantulossa on tämänkaltaisia vetovoimatekijöitä”, Zyskowicz sanoo.

Skenaario on periaatteessa mahdollinen. Turistiviisumilla Suomeen saapuneesta venäläisestä – tai mistä tahansa EU:n ulkopuolisen maan kansalaisesta – tulee paperiton viisumin umpeuduttua, jos hän ei ole hakenut tai saanut oleskelulupaa.

Tuomola ei kuitenkaan usko lainmuutoksen lisäävän Suomessa olevien paperittomien määrää. Hän ottaa esimerkin Ruotsista, jossa säädettiin hiljattain suomalaista esitystä vastaava laki paperittomien terveyspalveluista.

”Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia maahantulijoista tuli terveydenhuollon vuoksi”, Tuomola sanoo.

Itä-Suomen ylipistossa paperittomuuteen liittyvää väitöskirjaa tekevä Mervi Leppäkorpi ei myöskään usko lainmuutoksen lisäävään terveysturismia.

”Niin sanottua terveysturismia ei ole voitu todentaa merkittävissä määrin missään maassa, missä terveydenhuolto on turvattu paremmin ehdoin siirtolaisille, kuin millä sitä nyt oltaisiin Suomessa toteuttamassa. On vaikeaa nähdä, miksi Suomi muodostaisi tässä poikkeuksen”, sanoo Leppäkorpi, joka toimii tutkijantyönsä ohessa myös paperittomien oikeuksia ajavassa Vapaa liikkuvuus -verkostossa.

Periaatteellinen kiista

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) mukaan lainmuutoksen tuomia laajennettuja terveyspalveluita käyttäisi arviolta 1 000–2 000 henkeä. Lainmuutoksen kustannukset olisivat puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2012 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 17,5 miljardia euroa. Laajennettujen terveyspalveluiden osuus tästä summasta olisi 0,03 prosenttia.

Jopa Ben Zyskowiczin mukaan summa on mitätön. Lainmuutos kuohuttaakin lähinnä periaatteellisista syistä.

”Suomessa on lähivuosina edessä valtion menoihin tehtävät miljardiluokan säästöt. Silloin ei pidä säätää uusia pysyviä menoja, ainakaan ta-pauksissa, jotka eivät hyvin tärkeitä ja välttämättömiä. Laittomasti maassa olevien terveydenhuollon laajentaminen ei todellakaan ole tällainen tapaus.”

Tuomolasta ennalta ehkäisevää hoitoa lisäämällä voidaan saavuttaa myös säästöjä.

”Kiireelliset tapaukset vaativat usein tehohoitoa, ja se on kallista. Monet näistä tapauksista voitaisiin ehkäistä ennalta, jos potilaat saisivat jo aiemmin niin sanottua normaalia hoitoa, eivätkä sairaudet pääsisi pahenemaan”, hän sanoo.

Keskustelua paperittomien terveydenhuollosta kuumentavat myös lähestyvät eduskuntavaalit, jotka aktivoivat koko maahanmuuttodebattia.

”Pelkään, että monet poliitikot pyrkivät keräämään irtopisteitä tämän lakiesityksen vastustamisella ja mielestäni se on todella väärin. Politiikan pitäisi olla vastuullista”, Tuomola sanoo.

Zyskowicz muistuttaa, että hänen sosiaaliturvanäkemyksensä ovat pysyneet samana jo vuosikymmeniä.

”Olen vastustanut sosiaaliturvan väärinkäyttöä riippumatta siitä, ovatko vaalit lähellä vai kaukana. Eikä ole yksiselitteistä, mikä näkemys on äänestäjien keskuudessa suosituin. Tässähän on tuotu esiin näkökulmia inhimillisyydestä, ja kukapa niitä pystyisi kiistämään.”

X