Turistinorsuja opetetaan kiduttamalla: ”Norsuilta murretaan tahto ja niistä tehdään ihmisen orjia”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Thaimaassa turisteja kuljettavat norsut alistetaan ihmisen tahtoon kiduttamalla. Kahdeksan kuukauden ikäinen Pin sai turvapaikan norsujen pelastuskeskuksesta.

Isot suojelevat pientä.

Kahdeksan kuukauden ikäinen aasiannorsu Pin tallustaa emonsa vieressä lammikosta ylös. Pinin kylki painuu emon kylkeen, poikasen korvat heilahtelevat ja kärsä hamuaa emon kärsää.

Pinin toisella puolella astelee kaksi muuta aikuista naarasta.

Kun norsut pysähtyvät, aikuiset naaraat kääntyilevät paikoillaan, kunnes poikanen katoaa kokonaan näkyvistä.

Pin on huokuvan nahkamuurin takana turvassa.

Poikasen emon Punin korvien takaa pilkottavat suuret, harmaata nahkaa vaaleammat arvet. 28-vuotiaalla norsulla on arpia myös päälaellaan ja kyljissään. Leveä selkä on painunut notkolle.

Yli kaksi vuosikymmentä Thaimaan Kanchanaburin vaellusleirillä matkailijoita selässään kuljettanutta norsua on kohdeltu huonosti.

Pun on ollut kidutettu norsuorja, mutta nyt, Wildlife Friends Foundation Thailandin (WFFT) villieläinten pelastuskeskuksessa se saa huolehtia poikasestaan rauhassa.

Naulakepin jäljet

Thaimaassa elää asiantuntijajärjestö Elephant Expertin arvion mukaan tätä nykyä reilut 2 000 norsua, joista valtaosa työskentelee turistiteollisuudessa.

Norsut kuljettavat matkailijoita norsusafareilla, mutta elefanteille on myös opetettu temppuja, joita tekemällä ne tienaavat rahaa omistajilleen. Norsut pelaavat jalkapalloa, maalaavat tauluja, tanssivat ja poseeraavat erilaissa asennoissa valokuvattavina.

Helmikuun alussa matkailijoita Koh Samuin saarella kuljettanut norsu pudotti englantilaisen miehen ja hänen tyttärensä selästään. Tytär selvisi onnettomuudesta hengissä, mutta norsun tallomaksi jäänyt mies kuoli.

”Norsu ei suostunut kävelemään jonossa, jolloin sen ohjaaja löi sitä naulakepillä päälakeen, ja norsu pillastui”, kertoo WFFT:n norsuryhmän eläintenhoitaja Lilli Ecmanis.

”Myös Punin päälaen arvet ovat syntyneet naulakepistä. Norsun kaulan ja jalkojen arvet taas ovat köyden tai kettingin hiertämiä.”

Ryöstöretkiä viidakkoon

Ennen Piniä Pun on synnyttänyt kolme poikasta, jotka on myyty. Myös Pin olisi kaupattu, ellei sitä olisi saatu pelastettua WFFT:n Phetchaburin pelastuskeskukseen.

”Norsun poikaset ovat arvokkaita. Kesytettyjen norsujen poikasten lisäksi luonnosta haetaan vapaina syntyneitä poikasia, jolloin poikasiaan puolustavia emonorsuja saatetaan tappaa”, Ecmanis kertoo

Naarasnorsujen muuri raottuu lammikon äärellä, ja Pin livahtaa häntäänsä heiluttaen tasangolle. Pun lähtee välittömästi seuraamaan pientä norsua.

Emo pelkää yhä menettävänsä myös neljännen poikasensa.

Pin oli jo vieroitettu emostaan, ennen kuin molemmat saapuivat pelastuskeskukseen.

Pun ei ehtinyt imettää poikastaan tarpeeksi pitkään, minkä seurauksena Pin on ikäisekseen pienikokoinen ja heiveröinen.

”Poikanen on leikkisä, eikä sillä ole vammoja. Pin kasvaa ja voimistuu koko ajan.”

Pakkotyöstä eläkkeelle

WFFT:n villieläinten pelastuskeskus perustettiin vuonna 2001 Thaimaan Phetchaburin provinssiin buddhalaistemppelin lahjoittamalle maalle.

Pelastuskeskuksessa työskentelee vakituisen henkilökunnan lisäksi myös vapaaehtoistyöntekijöitä eri puolilta maailmaa.

Keskuksen laajoilla tasangoilla, metsissä ja lammissa elää kaikkiaan noin 500 pelastettua eläintä, norsujen lisäksi apinoita, karhuja, liskoja, lintuja, käärmeitä, kissaeläimiä ja kilpikonnia.

Keskuksessa on ollut sen toiminnan aikana kaikkiaan 21 norsua, joista viisi on kuollut.

WFFT saa norsut omistukseensa ostamalla. Rahoittajina toimivat pelastuskeskuksen yksityiset tukijat.

WFFT:n norsut ovat Piniä ja Punia lukuun ottamatta iäkkäitä, jopa yli 60-vuotiaita.

Norsut työskentelevät yleensä 50–60-vuotiaiksi. Työikäisen norsun lunastaminen pelastuskeskukseen on yleensä liian kallista.

”Työnsä lopettaneen norsun saa noin 10 000 dollarilla”, kertoo norsuryhmän eläintenhoitaja Dave Braker.

”Pinin ja Punin pelastaminen oli keskukselle rahallisesti erittäin merkittävä hankinta. Emon ja poikasen yhteinen hinta oli liki 60 000 dollaria.”

Viimeinen asuinsija

Neljän norsun ryhmä vaeltaa tasangolla. Norsut imevät kärsiinsä lammikon reunalta hiekkaa ja mutaa ja roiskivat niitä päälleen. Pieni Pin saa ruskean suihkunsa emonsa kärsästä.

”Muta ja hiekka suojaavat norsujen nahkaa auringonpaahteelta”, Lilli Ecmains kertoo.

Yhdessä kulkevat norsut kommunikoivat keskenään heiluttamalla korviaan ja koskettelemalla kärsällä toisiaan. Välillä ryhmästä kuuluu törähdyksiä.

Neljästä pelastetusta norsusta on syntymässä oma laumansa.

Kun norsut saapuvat pelastuskeskukseen, ne ovat laihoja ja uupuneita ja niillä on usein vuotavia haavoja. Vuosikymmeniä turistien ratsuina olleilla norsuilla on myös stressin aiheuttamia psyykkisiä ongelmia: ne ovat usein joko apaattisia tai aggressiivisia.

”Luonnossa norsut elävät laumoissa, mutta vankeudessa ne eivät pääse tekemisiin toistensa kanssa muulloin kuin vaellusten aikana.”

Pelastuskeskukseen otettuja norsuja ei luovuteta eteenpäin sirkuksiin tai eläintarhoihin. Norsut ovat riippuvaisia ihmisistä, joten niitä ei voida myöskään palauttaa luontoon, vaan ne elävät pelastuskeskuksessa lopun ikänsä.

Iäkkäille norsuille pelastuskeskus on leppoisa ja turvallinen vanhainkoti, mutta Pin-poikasella on vielä jopa 60 vuotta elinaikaa jäljellä.

”Sekin on leimautunut ihmisiin. Luonnossa Piniä tuskin hyväksyttäisiin lauman jäseneksi, joten sen on parempi pysyä emonsa kanssa täällä.”

Tahdon murtaminen

Video käynnistyy Lilli Ecmainsin puhelimessa. Thaimusiikki soi lujalla. Joukko miehiä kiskoo vikuroivaa pientä norsua köysillä ja tyrkkää sitä takamuksesta. Naulakeppi heilahtaa ilmassa. Norsu nytkähtää, kun naula uppoaa sen kaulaan.

Video kuvaa perinteisen aasialaisen norsunkoulutusmenetelmän ”phajaanin” aloittamista.

Norsu pakotetaan ahtaaseen häkkiin, ja portti sidotaan kiinni.

”Häkki on niin pieni, että norsu ei mahdu liikkumaan, mutta silti sen jalat sidotaan yhteen. Se on alistamista”, Ecmains kertoo.

Norsu rimpuilee sidottuna. Poikasen koko keho näyttää painuvan kasaan.

”Toimenpidettä kutsutaan tahdon murtamiseksi. Norsua pidetään nälässä ja sitä kidutetaan, kunnes se ei enää taistele vastaan.”

Tahdon murtaminen kestää enimmillään jopa kolme viikkoa.

”Kun sitten ensimmäinen ihminen laskee sen pois häkistä ja kohtelee sitä hetken hyvin, niin norsu mieltää, että ihminen suojelee sitä vaaralta ja alistuu hänen tahtoonsa.”

Pieni Pin ei ole onnekseen joutunut kidutettavaksi. Sen sijaan emonorsu Punin tahto on murrettu.

”Pun ei palaa koskaan ennalleen. Se on mielessään ihmisen orja koko ikänsä.”

Laki on ihmisen puolella

Thaimaan lainsäädännössä norsu on hyötyeläin, sillä norsut ovat tuottoisaa matkailubisnestä. Siksi norsujen tahdon murtamista ei pidetä laittomana. Norsujen käytöllä työjuhtina onkin Thaimaassa pitkät perinteet.

”Koska ihmiset eivät ymmärrä satuttavansa norsuja, kiduttaminen valitettavasti jatkuu”, eläintenhoitaja Dave Baker toteaa.

Aiemmin norsuja saattoi nähdä jopa pääkaupunki Bangkokin kaduilla, mutta nykyään norsujen pitäminen kaupungissa on kielletty.

WFFT:n pelastuskeskuksen ainoa urosnorsu Khan Kluey on löydetty kadulta. Nyt 9-vuotias Khan käveli seitsemän vuotta sitten yksin Cha-Amin kortteleissa. Kukaan ei tiedä, mistä se oli tullut ja kenen norsu se on alun perin ollut.

”Oletettavasti Khan on ollut temppuja esittävä norsu. Khanin tahto on murrettu todennäköisesti alle vuoden ikäisinä. Kovaluontoisille uroksille se on vielä tuskallisempi koettelemus kuin naaraille.”

Ei pitäisi joutua

Neljän norsun ryhmä vaeltaa kuumalla tasangolta ristikkoaidan taakse. Norsut heiluttelevat korviaan ja ynähtelevät.

Pieni Pin painaa päätään aitaa vasten, katsoo hetken ihmisiä aidan toisella puolella ja vetää päänsä kauemmas.

Pinin pienet silmät ovat etäällä toisistaan. Niiden väliin, norsunpoikasen otsaan on painunut aidasta ristikkokuvio.

”Yhdenkään norsun ei pitäisi joutua pelastuskeskukseen”, Baker sanoo.

”Mutta niiden on parempi elää täällä kuin siellä, mistä ne ovat tulleet.”

Mieti, kannattaako norsun selkään nousta?

Mieti, kannattaako norsun selkään nousta?

seura.fi

X