Turvapaikanhakijoiden määrä nousee taas – Mitä tapahtuu, kun pandemia hellittää?

Jaa artikkeliTilaa Seura
turvapaikanhakijoiden uusi aalto
Yasin Omar tuli tänne vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisissä. Hän opiskeli kielen ja kouluttautui, mutta odottaa yhä oleskelulupaa. Uusillakin tulijoilla voi olla edessä vuosien joutenolo, olivatpa he mistä tahansa ja mistä ammateista hyvänsä © Tommi Tuomi
Kun pandemia talttuu ja liikkuvuus paranee, Suomeenkin voi tulla taas tuhansia uusia turvapaikanhakijoita. Viranomaisten mukaan Suomi on oppinut edelliskerroista paljon – mutta joutuuko työhaluinen tulija yhä vuosiksi tyhjänpantiksi?

Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Jari Kähkönen on saanut aloittaa työnsä rauhassa. Kun korona runsas vuosi sitten sulki maiden rajat, turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa romahti.

”Turvapaikkarintamalla on ollut hirveän hiljaista, hiljaisempaa kuin vuosiin”, syyskuussa viraston johdossa aloittanut Jari Kähkönen sanoo.

Tilanne voi kuitenkin tulevien kuukausien aikana muuttua, sillä pakolaisten määrä on taas lähtenyt kasvuun Välimerellä. Italiaan on saapunut tämän vuoden aikana noin 10 000 pakolaista. Heistä iso osa on lähtöisin Tunisiasta ja muista Afrikan maista.

Pakolaisten määrä Välimerellä on taas lähtenyt nousuun pandemian hellitettyä. Luvut kertovat Italiaan saapuvien pakolaisten määrän vuoden 2021 alusta huhti-toukokuun vaihteeseen. Lähde: UNHCR

 

Vain 50 hakijaa kuukautta kohti

Suomeen Välimeren tilanne ei ole vielä heijastunut. Alkuvuoden aikana ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin vain 50 kuukautta kohti.

Viime vuonna ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin maahanmuuttovirastoon 1 275. Määrä on huomattavasti pienempi vuoteen 2019 verrattuna, jolloin ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 467.

Kesällä ja alkusyksyllä tulijoiden määrä hieman nousi, mutta hiipui taas talvea kohti.

”Itäraja on kiinni, joten Suomeen on tultu pohjoista reittiä Tornion kautta tai laivalla Virosta. Osa on tullut lentäen”, Kähkönen sanoo.

Eniten hakijoita on koronankin aikaan ollut Afganistanista, Irakista, Venäjän federaatiosta ja Syyriasta. Nämä ovat maita, joista Suomeen tultiin myös huippuvuonna 2015.

Silloin tänne saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Tilanne oli ennennäkemätön, eikä siihen oltu valmistauduttu.

Mutta mitä tapahtuu, kun pandemia hellittää? Euroopan ulkopuolella riehuu muukin kuin virus. Korona on saattanut panna rajat ja ravintolat kiinni, mutta sotia, luonnonmullistuksia ja köyhyyttä se ei ole lopettanut.

Purkautuuko paine niin, että vuoden 2015 kansainvaellusten tilanne toistuu?

Korona lisää lähtöpaineita

Irakissa taistellaan edelleen äärijärjestö Isisiä vastaan. Afrikassa ja Myanmarissa kärsitään sisäisistä levottomuuksista. Syyriassa yhteenotot jatkuvat ja myös Afganistanissa väkivallan uhka on erittäin korkea.

Jari Kähkönen arvioi, että tämä kaikki heijastuu pian myös meille.

”Uskon, että ihmiset lähtevät hakemaan suojelua muista maista heti, kun se on taas mahdollista, myös Suomesta”.

Hän tähdentää, että levottomista maista lähdetään paitsi konfliktien, myös niihin liittyvien liitännäisilmiöiden takia. Vaikka varsinaiset taistelut olisi jo käyty, pitkittynyt sota on saattanut rapauttaa yhteiskunnan toimivuuden, eli viedä mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja ansaita rahaa. Työ- ja opiskeluperäinen liikkuminen lisääntyy.

”Eurooppaan lähdetään hakemaan elantoa ja parempaa elämää. Myös itse pandemia ja alueellinen tautitilanne voi työntää ihmisiä liikkeelle”, Kähkönen arvioi.

Vuoden 2015 kaltaista suurta ryntäystä hän ei silti ennusta.

”Kristallipalloa ei ole, mutta näistä lukemista määrä varmasti nousee.”

Vastaanottokeskuksia suljettiin jo

Huippuvuonna 2016 aikuisille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia tarvittiin enimmillään 160. Lisäksi alaikäisiä majoitettiin yhteensä 90 eri paikassa.

Vastaanottokeskuksia on suljettu sitä mukaa kun turvapaikanhakijoiden määrä on hiipunut. Nyt aikuisyksiköitä on Suomessa 24, alaikäisyksiköitä seitsemän. Näistä häviää vielä kolme, kun vastaanottokeskus Espoossa lakkautetaan kesäkuussa sekä Halikon ja Imatran keskukset ajetaan alas syyskuun loppuun mennessä.

Jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa tästä huomattavasti, on uusia keskuksia taas avattava ja palkattava lisää väkeä. Kähkönen vakuuttaa, että tilanteen äkilliseen muuttumiseen on valmistauduttu. Viranomaisten mukaan se ei enää yllättäisi.

”Olemme tällä kertaa paremmin hereillä. Jos ihmisiä lähtee runsain määrin liikkeelle, saamme siitä tietoa muun muassa Euroopan turvapaikkaviraston kautta. Itsekin seuraamme aktiivisesti, mitä Välimeren maissa ja lähimaissamme tapahtuu. Kuusi vuotta sitten merkkejä oli ilmassa, mutta emme osanneet tulkita niitä riittävästi siinä hetkessä.”

Turvapaikanhakijoiden ryntäystä on harjoiteltu

Maahanmuuttovirasto on harjoitellut uutta ryntäystä myös käytännössä. Vuonna 2018 Joutsenoon perustettiin harjoitusmielessä järjestelykeskus. Kähkönen oli tuolloin Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja.

”Opiskelijat esittivät turvapaikanhakijoita. Rekisteröimme heidät, teimme terveystarkastukset, järjestimme majoittumisen sekä kuljetuksen vastaanottokeskuksiin.”

Järjestelykeskus perustetaan vain kriisitilanteessa, eli jos turvapaikanhakijoita tulee kerralla niin suuria määriä, ettei heitä ehditä rekisteröidä raja-asemilla ja poliisilaitoksilla. Vuonna 2015 järjestelykeskus perustettiin pohjoisen reitille Tornioon.

Kähkösen mukaan vielä pystyssä olevissa vastaanottokeskuksissa on nyt tarkoituksella väljää. Syynä ovat paitsi koronaan liittyvät varotoimet, myös valmiussyyt. Uusia turvapaikanhakijoita on tarvittaessa helpompi ottaa vastaan.

”Meillä on nyt runsaasti kokemusta toimivista toimintamalleista ja sopivista yhteistyökumppaneista, sekä tarkat kriteerit eri ammattiryhmille. Pystymetsästä tätä hommaa ei voi ryhtyä pyörittämään”, Kähkönen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden odotteluaika yhä pitkä

Suomessa on edelleen vuonna 2015 tulleita turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole saaneet virallista lupaa jäädä, mutta heitä ei olla myöskään aktiivisesti yritetty lähettää pois Suomesta.

Tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa on vireillä 2 667 hakemusta, jonka jättänyt ihminen on ollut asialla jo ainakin vuodesta 2015. Heitä on nyt noin puolet kaikista vastaanottojärjestelmän asiakkaista.

Samaan aikaan Suomi tarvitsee monelle alalle uutta työvoimaa. Miksi vaikuttaa siltä, että turvapaikanhakijoiden integroituminen tyssää petipaikkaan vastaanottokeskuksessa?

”Tutkimme tarpeen turvapaikalle aina yksilöllisesti. Kielteisiä päätöksiä voi tulla, jos tilanne lähtömaassa ei ole luokiteltu vaaralliseksi tai jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty”,  Jari Kähkönen sanoo.

”Käsittelyjonoa on saatu lyhennettyä”

Virasto sanoo seuraavansa lähtömaiden turvallisuustilannetta. Esimerkiksi Somalian soveltamisohje on nyt päivitettävänä.

Jari Kähkösen mielestä Suomen järjestelmä toimii juuri nyt hyvin. Vastaanottokeskusten oikeudellinen neuvonta, ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja tulkkaus ovat parantuneet vuodesta 2015 paljon.

Silti ongelmana ovat yhä hakemusten pitkät käsittelyajat.

”Käsittelyjonoa on kuitenkin saatu tänä vuonna lyhennettyä. Loppuvuodesta tilanne tulee olemaan selvästi aiempaa parempi.”

Siitä huolimatta Suomeen tänä vuonna saapuva, aidosti työhaluinenkin turvapaikanhakija saa varautua odottamaan joko käännytystä tai hyväksyntää inhimillisesti katsoen aivan liian pitkään. Mitä enemmän heitä tulee kerralla, sen hitaammaksi prosessi venyy.

Yasin Omer opastaa Itä-Helsingin päivä­keskuksessa eri maista tulleita turvapaikan­hakijoita ja maahan­muuttajia suomalaiseen arkeen.

Yasin Omer opastaa Itä-Helsingin päivä­keskuksessa eri maista tulleita turvapaikan­hakijoita ja maahan­muuttajia suomalaiseen arkeen. © Tommi Tuomi

Lue myös: Ihmiskaupassa ainoa motiivi on raha – Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen: ”Koronan vuoksi uhrit ovat entistäkin haavoittuvammassa asemassa”

X