Tutkija: Avokonttori jo vanhanaikainen – ehkä Sipilä tarkoittaa monitilatoimistoa?

Jos Juha Sipilä suunnittelee hallituksen työskentelevän aluksi avokonttorissa, ministerit voivat joutua totuttelemaan siihen, ettei heillä ole kiinteitä työpisteitä.

Sipilän suunnitelma hallituksen avokonttorista on uutta valtioneuvostossa, mutta muussa työelämässä se oli tuttu ilmiö jo 1700-luvulla.

Jos Sipilä suunnittelee ministereilleen omia kiinteitä pilttuita, se on paljolti viime vuosituhatta.

”Avokonttori-sana alkaa olla vanhanaikainen”, sanoo tutkijatohtori Kaisa Airo. Hän väitteli tohtoriksi työympäristöstä viime vuoden lopulla.

Nykyään avokonttoreita korvataan niin sanotuilla monitilatoimistoilla.

”Niiden ajatus on, ettei ole omia työpisteitä, vaan erilaisen työn alueita. On esimerkiksi hiljaisen työn alueita ja kohtaamispaikkoja”, Airo sanoo.

Avotoimistoja jo 1700-luvulla

Ensimmäistä avotoimistoa on vaikea määritellä. Airon mukaan avokonttoreita alkoi syntyä teollistumisen yhteydessä 1700-luvulla.

”Ensimmäiset toimistot olivat toreilla kojuissa, joissa on käsitelty kauppapapereita. Sitten niitä toimistoja on siirretty sisälle avotilaan”, Kaisa Airo kertoo.

Välillä työelämässä elettiin huonekautta. Avotoimistot palasivat työkulttuuriin viime vuosisadan jälkipuoliskolla, kun Saksassa Quickborn-niminen suunnittelutoimisto esitteli 1950-luvulla mullistavana uutuutena maisemakonttorin.

Se oli avonainen toimistotila, jossa oli työpöytiä, väliseiniä, kukkaruukkuja ja toimistotarvikkeita isossa avonaisessa tilassa.

Suomeen 1970-luvulla

1950- ja 60-luvuilla maisemakonttorit syrjäyttivät työhuoneita muun muassa Yhdysvalloissa. Sen aikakauden newyorkilaista avokonttorikulttuuria on moni nähnyt esimerkiksi elokuvassa Poikamiesboksi tai uudessa Mad Men -tv-sarjassa.

Suomalaisten toimistotilojen historiaan perehtynyt Martela-yhtiön markkinointipäällikkö Minna Andersson kertoo, että maisemakonttoria alettiin sovittaa suomalaiseen työkulttuuriin 1960-luvun lopulla.

Kesti kuitenkin seuraavalle vuosikymmenelle, ennen kuin yksikään yritys otti maisemakonttorin käyttöön. Louhintakoneyhtiö Tamrock avasi Helsingissä vuonna 1971 noin 4 000 neliön kokoisen toimiston.

”Se oli ensimmäinen kunnollinen, suuren mittaluokan avokonttori Suomessa”, Andersson sanoo.

Yhteistyötiloja oli toki ollut ennen maisemakonttoreitakin. Esimerkiksi konekirjoittajat työskentelivät 1930–40-luvuilla isoissa huoneissa rinta rinnan, myös Suomessa.

Perehdyttäminen tehokasta

Kaisa Airo kehottaa ministereitä ja heidän virkaväkeään astumaan avoimeen toimistoon ennakkoluulottomasti.

”Mielestäni tärkeää on avotilan suunnittelu, ei se, onko avotila tai oma huone hyvä tai huono asia”, ammattikorkeakoulu Laureassa työympäristöjohtamista opettava Airo sanoo.

”Lisäksi uuteen työhön ja uusiin tehtäviin perehdyttäminen on paljon helpompaa avotilassa, kun näkee naamat koko ajan.”

Martelan Minna Anderssonin mukaan työpisteettömyys todennäköisesti sopisi ministereille.

”Ministerin työ on käsittääkseni aika liikkuvaa. He työskentelevät eri puolilla, ja varmaankin suuri osa aineistosta on sähköistä”, Andersson sanoo.

Sipilän projektihuone

Työterveyslaitoksella työympäristön kehittämistä tutkiva Valtteri Hongisto arvelee, että Sipilän päätös laittaa hallitus aluksi avokonttoriin muistuttaa yritysten projekteja. Hongiston mukaan monissa yrityksissä työntekijät kootaan vaativien projektien ajaksi yhteistiloihin.

”Sitä varten on jopa projektihuoneita. Tämä on yleistä erityisesti ohjelmistoalalla.”

Juha Sipilällä on tausta yritysjohtajana ennen politiikkaan siirtymistä. Hänellä on yhtiökokemusta erityisesti informaatioteknologian alalta.

”Ehkä Sipilän mielestä nyt on niin kova haaste edessä, että hän haluaa hallituksen jäsenten olevan samassa tilassa alkuvaiheen ajan”, Hongisto sanoo.