Tutkija varoittaa roboteista: Pahaa tahtovat hakkerit voivat valjastaa robotit tuhotöihin – jopa tappamaan

Tyhmätkin robotit voivat liittyä robottilaumoiksi, joille muodostuu parviälyä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lady Lydiaksi nimetty hoivarobotti näytti vanhuksille jumppaliikkeitä hoivakoti Kuparikaaressa Harjavallassa syksyllä 2015.

Tyhmätkin robotit voivat liittyä robottilaumoiksi, joille muodostuu parviälyä.
Teksti:
Hannu Toivonen

Voiko olohuoneessa surraava imurirobotti muuttua vihamieliseksi ja esimerkiksi ryhtyä hätyyttämään lemmikkieläintä? Se on täysin mahdollista, sanoo tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta.

Ensin Laakasuo kertoo kuitenkin toisen esimerkin siitä, minkälaisia käytännön ongelmia robottien yleistymisestä voi seurata.

”Pari viikkoa sitten Googlen robottiauto ajeli Kaliforniassa niin hitaasti, että ihmispoliisi antoi sille sakot”, Laakasuo kertoo.

Ensin heräsi käytännön kysymyksiä siitä, kenelle sakot saattoi osoittaa. Kuka ne maksaisi?

Vähitellen heräsi myös vakavampia kysymyksiä vastuusta.

”Kuka oikein oli ohjelmoinut auton robotin, joka ajoi autoa? Oliko ohjelmointi tehty tahallaan väärin? Vai oliko vastuu vain Googlella?”

Robottiautossa oli matkustajana mukana myös ihminen. Olisiko sakot annettava hänelle?

”Vai halusiko joku vahingoittaa viatonta matkustajaa? Robottiauton ohjelmoijako? Vai salakavala hakkeri, joka oli tunkeutunut tietokonejärjestelmään? Oliko kysymys peräti rikoksesta – tai terrorismista”, Laakasuo jatkaa.

Yhdysvalloissa Googlen robottiauton sakkoasiaa käsitellään yhä.

Robotti on jo taskussasi

Eivätkö robotit mielestäsi liity omaan elämääsi? Todennäköisesti taskussasi häärii jo robotti. Se on älypuhelin.

Tutkijatohtorin töitä käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tekevän Laakasuon mielestä suhtautumisemme robottien vallankumoukseen on leväperäinen.

”Tutkin ihmisen tunteita ja aikeita, pelkoja ja kauhukuvia robotteja kohtaan. Kuolemia on jo tapahtunut”, sanoo.

Volkswagenin autotehtaan viimekesäinen murhenäytelmä Saksan Baunatalissa ei ainakaan lisää luottamusta.

”Yksi Volkkarin työläisroboteista meni sekaisin ja pulttasi 22-vuotian miehen seinään. Metallilevyyn iskeytynyt mies menetti murhenäytelmässä henkensä.”

Heti Volkswagenin robottitapon jälkeen vastaavaa sattui intialaisella Manesarin autotehtaalla. Robotti antoi hirvittävän sähköshokin 24-vuotiaalle ihmistyötoverilleen, joka kuoli vammoihinsa.

Vielä useammista ihmisuhreista kertoi alan Wired-lehti jo vuonna 2007.

”Sotilasrobotti poikkesi alkuperäisestä ohjelmoinnistaan. Sen seurauksena Etelä-Afrikan tulituksessa sai surmansa yhdeksän ihmistä, 14 haavoittui”, Laakasuo sanoo.

Laakasuo muistuttaa, että yhteiskunta on myös Suomessa valmistautunut huonosti robotisaatioon ja robottien yleistymiseen. Lainsäädäntö laahustaa jäljessä.

”Omasta psykologian näkökulmastani pelko on keskeisimpiä piirteitä, jolla ihmiset suhtautuvat robottien esiinmarssiin. Ihmisen näköisiä mutta myös imurirobotteja pidetään kaikkein inhottavimpina.”

Pölynimurirobotit hyökkäilevät

Pölynimurirobotit, jotka surisevat jo monien kotien lattioilla ja joita mainostetaan reippaasti, muodostavat aivan oman uhkatekijänsä.

”Jos hakkeri pääsee murtautumaan imurirobottien nettikoodistoon, voi sattua jotain hyvin ikävää”, Laakasuo varoittaa.

Mikäli hakkeri kaappaa imurirobotin, hän voi myös haalia samaan paikkaan monta muutakin imurirobottia.

”Nyt tulemme vaaramomenttiin: Tyhmätkin robotit voivat liittyä yhteen niin sanotusti parviroboteiksi tai robottilaumoiksi, joille muodostuu parviälyä. Se on enemmän kuin jokaisen imurirobotin älykkyys erikseen, ja hakkerin aikeista riippuu, mihin robottien äly suunnataan.”

Mieleen tulevat kotien pienet lemmikit ja muut olennot.

”Väärissä käsissä imurirobotit pystyvät hyökkäilemään ihmisten jalkojen ja koiran- ja kissanpentujen kimppuun. Jo yksittäinen robotti voi saada aikaan ikävää jälkeä.”

Robotit kaappaavat sairaalan

Laakasuon mukaan tämä kaikki on mahdollista siksi, että robottien käytös ohjelmoidaan keskusjohtoisesti nettiliittymien kautta. Niitä ei enää tällöin pidä ohjelmoida paikallisesti esimerkiksi kodeissa.

”Kun sitten paha-aikeinen hakkeri onnistuu kaappaamaan keskustietokoneen käsiinsä, seuraukset voivat olla tuhoisat.”

Tutkijatohtori siirtyy kauhuskenaarioon.

”Sairaalaan alun perin ohjelmoitu hoivarobotti saattaa liittyä yhteen muiden hoivarobottien kanssa kokonaiseksi robottiarmeijaksi. Sen jälkeen sotilasrobotit tekevät rynnäkön keskuskeittiöön ja alkavat heitellä ihmisiä terävillä veitsillä.”

Laakasuon mukaan kyse on realistisista riskeistä, sillä kukaan ei edes aavista, mitä robotisaatio tuo tullessaan.

”Eihän meiltä mitään kysytä. Robotit työskentelevät jo sairaaloissa, hyörivät kodeissamme ja ajavat nurmikkoamme. Koska demokratiassa ei keskustella itse asiasta, yhteiskunta laahaa auttamatta jälkijunassa”, Laakasuo sanoo.

Tulee mieleen myös USA:n Suomen ex-suurlähettiläs Bruce Oreck. Hän taisteli robottien kanssa omassa makuuhuoneessaan. Kun robottiohjatut verhot eivät suostuneet toimimaan Oreckin toivomalla tavalla, tappelu vietiin oikeuteen.

X