Uudenkaupungin historian suurin rakennushanke aiheuttaa eripuraa – Urakan voi saada SRV, jonka perustaja Ilpo Kokkila omistaa ison siivun kaupungin autotehtaasta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Viikaisten koulu
Monta sukupolvea uusikaupunkilaisia on opiskellut Viikaisten koulussa, joka on joutumassa jyrän alle. Arkkitehti Veikko Nortomaan suunnittelema rakennus valmistui 1957. © Juha Sinisalo
Mersukaupunki tavoittelee rajua kasvua ja aikoo rakentaa modernin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen. Hankkeen arvostelijat moittivat autotehtaan nousuhuumassa tehtyjä päätöksiä kalliiksi ja epäilevät, ettei kisa jättiurakasta ole reilu.

”Siinä täytyy olla unelmii”, lauloi Neon 2 vuonna 1992.

Uudenkaupungin menestyneimmän popyhtyeen hitistä tuttu lause lukee myös kaupungin taloussuunnitelmassa. Se kuvastaa ”rohkeutta”, yhtä niistä neljästä arvosta, joihin kaupunki nojaa strategiansa.

Unelmia ja rohkeutta tarvitaankin, sillä Uusikaupunki on tekemässä historiansa suurinta investointia. Tarkoitus on jyrätä uimahalli ja kaksi isoa koulua maan tasalle, ja rakentaa niiden tilalle nykyaikainen, ympäristöystävällinen sivistys- ja hyvinvointikeskus.

”Tätä tehdään nykyisille asukkaille, mutta jos keskus on seutukunnan ylivoimaisesti paras, ei siitä haittaakaan ole, kun tänne houkutellaan muuttajia”, sanoo hankkeen ohjausryhmän jäsen, kaupunginvaltuutettu Timo A. Järvinen (kok.).

Rakentaminen maksaa lähes 50 miljoonaa euroa, mikä on kaksi kolmasosaa Uudenkaupungin vuoden verotuloista. Kaupungin velat ja leasing-vastuut voivat kasvaa jopa 2,5-kertaisiksi.

Vaikka kunta sijaitsee hieman sivussa kaikesta, se pyrkii voittajien joukkoon Suomessa meneillään olevassa pudotuspelissä. Valtaosa kaupungeista on tuomittu kurjistumaan, kun ihmiset hakeutuvat suuriin keskuksiin.

Hurja kasvutavoite

Autotehtaasta tunnettu 15 700 asukkaan kaupunki toivoo, että sen väkiluku olisi vuoteen 2030 mennessä jo 20 300. Luvut rimmaavat hienosti yhteen, mutta monet pitävät tavoitetta epärealistisena.

Päätös suurhankkeesta tehtiin toissa vuonna, kun kaikki tuntui mahdolliselta autotehtaan kasvaessa. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan ole tuoneet kaivattua piristysruisketta kaupungille.

Nyt kasvava joukko kaupunkilaisia vaatii hankkeen pysäyttämistä. Arvostelijoiden mukaan siinä on moni asia pielessä: kulttuurihistoriallisesti arvokas lyseon rakennus tuhoutuu, uuden rakentaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä, rahaa palaa liikaa.

”Käyttökelpoisia rakennuksia ei pidä purkaa”, kiteyttää rakennusinsinööri Seppo Sjöblom.

”En vastusta ajanmukaisia tiloja oppilaille, mutta rahaa säästyisi, jos vanhat rakennukset kunnostettaisiin. Ekologisin talo on sellainen, joka on jo rakennettu”, sanoo eläköitynyt rakennusyrittäjä Eero Hento.

Eero Hento

Eero Hento ei usko, että Uusikaupunki onnistuu houkuttelemaan uusia asukkaita niin paljon kuin kasvutavoite vaatii. Taustalla Kaupunginlahti, jota kaupunkilaiset kutsuvat arkisesti Pasklahdeksi. Juha Sinisalo

Kuka hyötyisi?

Kiinnostavasti urakan saattaa saada rakennuskonserni SRV, josta enemmistön omistaa paikkakunnan talouselämälle tärkeä vuorineuvos Ilpo Kokkila poikineen.

Kokkilan ja hänen poikansa sijoitusyhtiö taas omistaa 38 prosenttia Valmet Automotivesta, joka työllistää Uudessakaupungissa yli 4000 ihmistä.

Tehdas tuo puolet kaupungin kaikista työpaikoista.

Urakkakilpailussa ovat jäljellä enää SRV ja YIT.

Onko kaupungin neuvottelijoilla paineita pitää Kokkilat tyytyväisinä ja antaa urakka heille? Tämä on iso kysymys, joka tosin esitetään lähinnä yksityiskeskusteluissa.

Rakennushalut nousivat

Alun perin Viikaisten koulu piti vain peruskorjata. Onhan kyseessä kaupunkikuvaan vuodesta 1957 kuulunut entinen lyseo, joka edustaa onnistuneesti aikansa tyyliä.

Vuonna 2014 tehty kuntotutkimus osoitti, että rakennus oli enää tyydyttävässä kunnossa. Alakoulusta tehtiin myöhemmin vastaava arvio. Rakennusten peruskorjaamisen laskettiin maksavan noin 9 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kohta kunnianhimo nousi. Remontointi ei riittäisikään, vaan koululaisille haluttiin tarjota tilat, jotka tukevat muotiin noussutta itseohjautuvaa oppimista.

”Seinättömät koulut jakavat vahvasti mielipiteitä pedagogien keskuudessa. Itse epäilen niitä”, toteaa kaupunginvaltuutettu Merja Koski (sd), jonka tausta on opetusalalla.

Linjaus tarkoitti sitä, että vanhoja kouluja voitaisiin hyödyntää vain siinä tapauksessa, että niistä poistettaisiin nykyiset sisäseinät tai iso osa niistä.

Lokakuussa 2016 valmistui kaupungin teettämä laskelma, jonka mukaan lyseon modernisointi maksaisi enemmän kuin uusi rakennus, kun vertailtiin 25 vuoden kuluja.

Saman arvion mukaan uusi uimahalli tulisi vain rahtusen kalliimmaksi kuin 30 vuoden ikäisen hallin perusparannus.

Arviot kertovat paljon siitä, kuinka Uusikaupunki on pitänyt huolta kiinteistöistään. Sama tilanne on monissa muissakin kunnissa.

Uudenkaupungin uimahali

Uimahalli on vain 30 vuoden ikäinen, mutta joutumassa jyrän alle. Juha Sinisalo

Mersutilaus valoi uskoa

Seuraavassa kuussa tuli jymyuutinen. Valmet Automotive ilmoitti saaneensa ison tilauksen Mercedes-Benzin GLC -katumaastureista. Se tiesi yli tuhatta uutta työpaikkaa kaupunkiin.

Uudisrakentaminen alkoi houkuttaa päättäjiä yhä enemmän.

Kaupunki teetti uudet laskelmat eri vaihtoehdoista. Raportti valmistui helmikuussa 2017.
Huokeimmaksi osoittautui uusi 21 miljoonan euron koulurakennus, jossa voisi opiskella ensimmäiseltä luokalta ylioppilaaksi asti.

Vanhojen koulujen perusparannus olisi maksanut raportin mukaan 24 miljoonaa euroa. Se oli melkein kolme kertaa enemmän kuin aiempi arvio pelkän peruskorjauksen kuluista.

Harva tietää, mihin hinnat tarkasti ottaen perustuvat, sillä raporttia ei ole juuri levitelty.

Vastustaja sivussa

Hankkeen suunnitteluun liittyy eräs poikkeuksellinen piirre. Kun valmistelu oli kiivaimmillaan, kaupunkisuunnittelu ei osallistunut siihen lainkaan.

Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen oli pidätetty virastaan elokuussa 2016, koska häntä syytettiin kaupungin puutaloasukkaiden yhdistyksen varojen kavaltamisesta.

Käräjäoikeus totesi hänet syyttömäksi joulukuussa, mutta hän sai palata tehtäväänsä vasta helmikuussa 2017.

Tuolloin linja oli jo valittu.

Purkamista vastustanut Arvela-Hellen esitti silti vastalauseensa.

”Viikaisten koulun julkisivut edustavat aikakauden koulurakentamisen parhaimmistoa”, hän kirjoitti lausunnossaan helmikuun lopussa.

Arvela-Hellen ehdotti myös, että jos uudisrakentamiseen päädytään, siitä pitäisi ainakin järjestää arkkitehtikilpailu.

Sellaista ei tullut.

Pohitullin alakoulu

Myös Pohitullin alakoulu on purkulistalla. Juha Sinisalo

Päätös ilman laskelmiin perehtymistä

Maaliskuussa 2017 oli päätösten aika.

Ensin kaupungin virkamiesjohto esitteli eri vaihtoehtoja ja niiden hintoja niille luottamushenkilöille, jotka istuivat teknisessä ja opetusasioista vastaavassa lautakunnassa. Sitten lautakunnat vetäytyivät ottamaan kantaa asiaan.

Halvimmaksi kerrottu 21 miljoonan euron ratkaisu voitti. Kumpikin lautakunta ehdotti, että nykyiset koulut ja uimahalli korvataan uusilla rakennuksilla.

Kaupunginhallitus oli asiasta samaa mieltä. Lopulta kaupunginvaltuusto siunasi ratkaisun yksimielisesti.

Tapahtumaketjuun liittyy se kummallisuus, että raporttia, johon päätökset nojasivat, ei lähetetty päättäjille etukäteen eikä sitä ole julkistettu koskaan. Toisaalta poliitikot eivät myöskään ole pahemmin kyselleet raportin perään.

Ratkaisu syntyi siis ilman, että päättäjät perehtyivät kunnolla laskelmiin.

Helmikuussa 2017 valmistunut raportti on eri vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia erittelevä yli sadan sivun kokonaisuus. Yleensä Suomen kunnissa tällainen asiakirja toimitetaan niiden lautakuntien jäsenten nähtäväksi, jotka joutuvat ottamaan asiaan kantaa. Ja eri pyynnöstä kenelle tahansa.

Seura kysyi kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynäseltä kommenttia siitä, että kaupungin virkamiesjohto ei lähettänyt raporttia lautakuntien jäsenille.

”Se ei ole hyvää hallintoa, jos päätöksentekijä ei saa etukäteen nähdä kaikkea olennaista päätöksentekoon liittyvää materiaalia”, Ryynänen toteaa yleisellä tasolla.

Julkinen, vaan ei aivan

Uusikaupunkilaisten nettikeskusteluissa jupistaan, että raportti olisi jopa salainen.

Kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari sanoo, että raportti on kuitenkin ollut saatavilla nähtäväksi, jos joku on halunnut sitä katsoa. Hänen mukaansa asiakirja on myös julkinen.

”Mutta kopiointilupaa ei ole”, hän tarkentaa.

Nikkari kertoo käyneensä kustannusarviolaskelmaa läpi päättäjien ja joidenkin kaupunkilaisten kanssa.

”Ja onpa joku saanut halutessaan lainata asiakirjaa kotiinsakin”, hän lisää.

Nikkarin käsitys kopiointikiellosta on yllättävä. Julkisuuslain mukaan ”jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen”.

Reilu viikko sitten Seura pyysi Uuttakaupunkia lähettämään raportin. Sitä ei ole saapunut tämän jutun julkaisuun mennessä.

Museokin ihmettelee

Vuoden 2017 edetessä uusikaupunkilaisten nälkä kasvoi.

Syksyllä Uusikaupunki päätti rakentaa uimahallin kylkeen palloiluhallin, johon mahtuu kaksi tuhatta katsojaa. Siitä olisi iloa, jos kaupungin joukkue Korihait etenisi Korisliigan pudotuspeleihin.

Seuraavana vuonna syntyi päätös, että koulun yhteyteen lisätään päiväkotikin.

Tammikuussa 2019 oltiin jo siinä pisteessä, että Uusikaupunki päätti aloittaa rakennusfirmojen kanssa neuvottelut, joiden on määrä johtaa suunnitelman kirkastumiseen ja urakoitsijan valintaan ensi vuonna.

Vasta neuvottelukutsun lähettämisen jälkeen kaupunki muisti kysyä museoviranomaisilta mielipidettä vanhoista rakennuksista.

Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto saapui huhtikuussa. Siinä luonnehdittiin lyseota tyylikkääksi ja todettiin jääneen epäselväksi, miksi kaupunki oli päättänyt purkaa koulut ja uimahallin.

”Ensisijaisesti tulee tutkia nykyisten rakennusten hyödyntämistä tavoitelluissa uusissa toiminnoissa”, lausunnossa luki.

Museolla ei ole kuitenkaan valtaa määrätä kaupunkia: rakennusten suojelu kuuluu valtuustolle.

Purkupäätökset siunataan lopullisesti, kun Uudenkaupungin valtuusto arvioidusti ensi vuonna hyväksyy asemakaavan muutoksen. Mutta sitä on vaikea tehdä ottamatta kantaa museon lausuntoon.

Ei muuttoryntäystä

Viime kuukausina yhä useampi kaupunkilainen on ryhtynyt arvostelemaan suurhanketta julkisesti sosiaalisessa mediassa ja nettipalstoilla. Heidän riveissään on myös kaupunginvaltuutettuja, kokoomuksesta laitavasemmistoon.

Syy tuulen kääntymiseen on yksinkertainen. Vaikka autotehtaaseen on syntynyt reilussa parissa vuodessa jo yli kaksituhatta uutta työpaikkaa, Uusikaupunki on hyötynyt niistä odottamattoman vähän.

Kaupungin väkiluku on nykyään 15 663, mikä on vain noin 250 asukasta enemmän kuin vuonna 2016.

Valtaosa uusista työntekijöistä käy tehtaassa töissä Uudenkaupungin ulkopuolelta, ja osa kaupunkiin muuttaneista on yhä kirjoilla entisessä asuinkunnassaan.

Samalla kaupungissa syntyneiden lasten lukumäärä on pudonnut, alittaen selvästi kuolleiden määrän.

Uudenkaupungin verotulot ovat kasvaneet kolmen vuoden takaisesta 62 miljoonasta noin 66 miljoonaan, mutta menot ovat nousseet vielä nopeammin. Tänä vuonna talous painuu noin 4 miljoonaa euroa pakkaselle.

Autotehtaalle yt-syksy

Mollivoittoista tunnelmaa eivät ole kohottaneet viime päivien uutiset.

Autotehdas ilmoitti elokuun lopussa aikovansa lomauttaa työntekijöitään loppuvuonna 260 henkilötyövuoden edestä.

Syyskuun alussa kaupunginhallitus päätti pakon edessä purkaa sisäilmaongelmista kärsivän terveyskeskuksen ja siirtää sen toiminnan vuokratiloihin.

Rakennushanke nousee esiin kaupungin valtuustossa 9. syyskuuta. Rahanmenosta huolestunut Harto Forss (vas.) on luvannut tehdä valtuustoaloitteen, joka ehdottaa koko hanketta uudelleen harkittavaksi.

Kokoomuksen Timo A. Järvinen ihmettelee ajatusta, että kurssi pitäisi kääntää talousvaikeuksien vuoksi.

”Uudisrakennushan oli vertailun halvin vaihtoehto. Minulla ei ole sentimentaalisia tunteita vanhaa lyseota kohtaan, vaikka olen siellä itsekin opiskellut.”

Järvinen edustanee valtuuston enemmistöä. Lisäksi moni arvelee, ettei kaupunki voi enää kasvojaan menettämättä vetäytyä neuvotteluista rakennusliikkeiden kanssa.

Harto Forss

Vasemmistoliiton valtuutetun Harto Forssin mukaan kalliin rakennushankkeen valmistelua on leimannut salailun ilmapiiri. Juha Sinisalo

Elinkaari tuo tuplarahat

Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen on määrä nousta elinkaarimallin mukaisesti: urakoitsija rakentaa kiinteistön ja vastaa sen kunnossapidosta jopa 25 vuotta.

Rakennusyhtiölle malli on houkutteleva, sillä se saa tuplarahat verrattuna perinteiseen urakkaan. Uudessakaupungissa itse rakentaminen kustantaa noin 50 miljoonaa euroa, ja arviolta saman summan kaupunki maksaa talojen ylläpidosta urakoitsijalle vuosien mittaan.

Kyse on siis noin siis sadan miljoonan euron sopimuksesta.

Toimintatavan pitäisi johtaa laadukkaaseen rakentamiseen, sillä urakoitsijan kannattaa välttää virheitä korjauskulujensa minimoimiseksi.

Elinkaarimallin huono puoli on taas se, että vain suuryhtiöillä on riittävästi näyttöjä sellaisen toteutuksesta.

Kahden kauppa

Uusikaupunki sai neuvottelupöytään kolme jättiä: YIT:n, NCC:n ja SRV:n.

”Kaksi olisi hieman vähän ja toisaalta taas viisi ehdokasta olisi tullut kaupungille neuvottelumenettelyn kautta erittäin raskaaksi. Kolme on hyvä määrä”, kommentoi kaupungin projektipäällikkö Marko Kivistö maaliskuussa.

Viime kesänä NCC kuitenkin vetäytyi neuvotteluista, joten urakkakilpailu on enää kahden kauppa.

Koko työuransa rakennusalalla tehnyt Seppo Sjöblom on sitä mieltä, että kaksi tarjoajaa on liian vähän.

”Yleensä urakkakisassa kannattaa olla viisi ehdokasta, jotta tilaaja saa parhaat mahdolliset ehdot.”

SRV:n perustaja Ilpo Kokkila on autotehtaan pitkäaikainen omistaja ja rahoittanut sitä sen vaikeina vuosina. Hänen perheensä yhtiön jättäminen kakkoseksi voi olla kaupungin johdolle vaikeaa.

”Jutun juoni näyttää selvältä. Pelkään, että tästä koituu meille muutaman miljoonan euron lisälasku”, Eero Hento sanoo.

X