Uushenkisyyteen ja rajatietoon suhtaudutaan avoimemmin - Salaliittoteoriat vievät erikoisten uskomusten äärelle

Nuoret suomalaismiehet ovat aiempaa kiinnostuneempia uushenkisyydestä. Salaliittoteoriat saattoivat tehdä muistakin oudoista uskomuksista aiempaa hyväksytympää, sanoo uskontotutkija.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Perinteisen, tiukasti johonkin oppisuuntaan rajatun uskonnollisuuden rinnalle on Suomessakin tullut yksilöllisemmän uushenkisyyden etsintää. Nyt myös miehet ovat lämmenneet rajatiedolle.

Nuoret suomalaismiehet ovat aiempaa kiinnostuneempia uushenkisyydestä. Salaliittoteoriat saattoivat tehdä muistakin oudoista uskomuksista aiempaa hyväksytympää, sanoo uskontotutkija.
(Päivitetty: )
Teksti:
Petri Jääskeläinen

Monista uushenkisyyteen liittyvistä uskomuksista on tullut Suomessa vuosien 2015–2019 aikana hyväksyttävämpiä erityisesti nuorempien ikäluokkien parissa, kerrotaan Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön uudessa Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa -kokoelmassa julkaistussa artikkelissa.

Uushenkisyydessä yhdistyvät eri uskomusten osat. Niihin kuuluu yhtäältä laajemmin hyväksyttyjä muotoja, kuten joogaa, meditaatiota tai vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja toisaalta kanavoinnin, enkelihenkisyyden, selvänäkemisen tai muiden rajatiedon ilmiöiden kaltaisia marginaalisempia ulottuvuuksia.

Tutkimuskoordinaattori­ Jussi Sohlbergin mukaan kasvu­ ei ole tasaista, vaan ­tietyt uskomukset nousevat enemmän esiin kuin toiset.

”Varsinkin nuorten miesten parissa oli havaittavissa piikkejä uskomusten kohdalla. On hyvä muistaa, ettei kyselyissä kysytty uushenkisyyden harjoittamista, vaan näkemysten kannattamista tai hyväksymistä”, Sohlberg sanoo.

QAnon ja uskomushoidot

Yksi syy nykyiseen uushenkisyyden nousuun löytyy niin sanotusta okkultuurista, joka välittää uushenkisiä aatteita tehokkaasti.

Okkulttuuri-termi viittaa ­sosiaalisen ja kulttuuriseen ympäristöön ja prosesseihin, joiden myötä erilaiset yliluonnollisuuteen, esoteriaan, para­normaaliin, henkisyyteen ja salaliittoliittoteorioihin liittyvät teemat, näkemykset ja ajatukset leviävät yhteiskunnassa, erityisesti populaarikulttuurissa ja netin kautta.

Okkulttuurin kasvu osoittaa, etteivät länsimaat olekaan muuttuneet ainoas­taan maallistuneemmiksi. Kyse on myös siitä, että uskonnollisuus on muuttanut muotoaan.

Esimerkkejä löytyy.

Pari vuotta sitten yhdysvaltalainen, uskonlahkoa muistuttava QAnon-salaliittokulttuuri levisi uushenkisissä piireissä Suomeenkin. Perinteisen lääketieteen ­ratkaisuista kieltäydytään jo monista eri syistä, ja tilalla käytetään usko­mushoitoja tai henkivoimin itsensä parantamista.

Esoteriaa ja ­uushenkisyyttä käsitteleviä tietokirjoja on julkaistu runsaasti, ja onpa Yleisradiokin julkaissut noitia ­käsittelevää ohjelmaa.

Lue myös: Hyvinvointivalmentajia ja terveysguruja hurahti QAnon -salaliittoteoriaan: joogaopettajat jakavat maskipelotteluita ja haukkuvat koronarajoituksia

Oman tien etsiminen

Jussi Sohlberg kuvaa, miten suhtautuminen viiteen tyypilliseen uushenkisyyteen liittyvän väitteeseen on kehittynyt viime vuosien aikana.

Väitteet käsittelevät uskoa näkymättömiin ­maailmoihin ja olentoihin, kanavoi­jien ja henkimeedioiden kykyihin ­välittää tietoa näkymättömästä maailmasta, ­vaihtoehtoisten terapioiden hyötyä, ihmi­sen velvollisuuteen löytää oma tiensä omaan sisimpäänsä luottaen, vaikka tulisi yhteiskunnassa torjutuksi ja uskoa jälleensyntymään.

Nuorten keskuudessa halu uskoa näkymättömiin ­maailmoihin on yllättävän vahvaa. Etenkin nuoret miehet uskovat näihin enemmän kuin ­ennen.

Pieni ero syntyy siitä, että naiset luottavat kanavoijiin ja henkimeedioihin todennäköisemmin kuin miehet.

”Kanavointiin uskominen kasvoi 15–29-vuotiaissa ­peräti 15 prosenttiyksikköä. Se on ­yllättävän iso luku, kun kyse näin vahvasti esoteriaan liittyvästä ilmiöstä”, Sohlberg ­sanoo.

Oman tiensä etsiminen taas on nyky-yhteiskunnassa ­vahva perusvirtaus. Sitä ­käsittelevä väite painottuukin enemmän tämänpuoleisuuteen kuin ­henkimaailmaan.

”Tässä teemassa ­korostuu vahva luotto sisimpään ja ­itseen. Esimerkiksi ­nykyinen ­loputtomalta tuntuva self-help-kirjallisuuden kenttä edustaa tätä sekulaarimman maailman osalta”, Sohlberg ­sanoo.

Teemoihin suhtaudutaan avoimemmin

Tutkimustulokset viestivät siitä, että uushenkisyydestä on tullut nuorisolle hyväksyttävämpää ja siihen suhtaudutaan uteliaammin.

”Tällainen kehitys luo avoimutta ja saa nuoret suhtautumaan uteliaasti uushenkisyyteen. Siitä on vielä pitkä matka henkimeedion luona käymiseen tai sellaiseksi itse ryhtymiseen”, Sohlberg sanoo.

Eikä näistä asioista kiinnostuminen leimaa ihmisiä niin pahasti kuin aiemmin.

”Uushenkisyyteen ei ole kohdistunut Suomessa ­ennen samanlaista kiinnostusta kuin parin viime vuoden aikana. Media on käsitellyt ­uteliaasti ja avoimesti aihepiiriä, ja teemoista on julkaistu myös ­laadukasta tutkimuskirjallisuutta”, Sohlberg sanoo.

Salaliittoteoriat ovat jopa voineet toimia porttina muihin henkimaailman asioihin.

”Tietyn ajatuksen sellaisenaan ottamisen sijaan salaliittoteorioiden leviäminen on voinut lisätä valmiutta omaksua valtavirran vastaisia näkökulmia.”

Lue myös: Suomalainen tuntee yhä vetoa tuonpuoleiseen – Miksi yliluonnollinen viehättää ihmisiä taiteilijoista tavallisiin eläväisiin?

X