Vanhukset uhreina – Näin huijarit käyttävät hyväksi ikäihmisten ymmärtämättömyyttä, hyväuskoisuutta tai heikentynyttä muistia
Ikäihmisten ympärillä Suomessa pyörii yhä enemmän huijareita. Joukossa on rikollisia, hämäriä kaupustelijoita – ja jopa omaa jälkikasvua.
Oulussa istuttiin kesän lopulla käräjiä.
Ison rikosvyyhden vastaajina oli seitsemän henkeä, jotka olivat onnistuneet huijaamaan vanhoilta ihmisiltä suuria summia rahaa. Törkeimmässä taskujen käännössä oli kyse yli sadastatuhannesta eurosta.
Osa syytetyistä oli esiintynyt poliiseina kalastellen ikäihmisten pankkitunnuksia. Toiset yrittivät pestä rahoja, joita valepoliisitoiminnalla oli kääritty kokoon.
Rahan huijaaminen viranomaisena esiintymällä on kovaa rikollisuutta.
Samalla vanhusten ympärillä Suomessa pyörii yhä enemmän erilaisia rahan pyytäjiä, aggressiivisia hämäräkauppiaita, heilaksi tekeytyviä ja muita koijareita, joiden toiminta sinällään on laillista.
Kyse on sameissa vesissä liikkuvasta vilpistä, jossa käytetään hyväksi ikäihmisten ymmärtämättömyyttä, hyväuskoisuutta tai heikentynyttä muistia.
Tunnuksia ei saa kysellä
Poliisin ja kuluttajaviranomaisten mukaan ilmiö on selvästi kasvanut viime vuosina.
Rikostilastojen mukaan varsinaisia valepoliisitapauksia oli viime vuonna noin 500.
”Jos koko maata ajattelee, keskimäärin joka päivä joku on kohteena”, kertoo rikosylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisista.
Niinimäki antaa yksinkertaisen neuvon. Mikäli soittaja sanoo olevansa poliisi, voi nimen ottaa ylös ja kysyä poliisilaitokselta, löytyykö sieltä tällaista henkilöä.
Kaikille pankkitunnusten kyselijöille voi heti lyödä luurin korvaan.
”En keksi yhtään tahoa, joka voisi hyvien ja tarpeellisten syiden takia kysyä niitä. Kyllä silloin on pahat mielessä”, Niinimäki korostaa.
Myös erilaiset osoitteenluovutus- ja markkinointikiellot kannattaa ottaa käyttöön.
Jos yhteydenottoja silti tulvii, voi puhelinnumeron laittaa salaiseksi.
”Nykyisessä sähköisessä maailmassa netistä löytää mitä ihmeellisimpiä tietolähteitä. Sellainen, joka niitä haluaa, valitettavasti aika lailla myös löytää.”
Jussi Jääskeläinen
Tuntien painostusta
Kaikki laillinenkaan ei välttämättä ole rehellistä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston luvut osoittavat, että erityisesti koti-, puhelin- ja remonttimyyntiin liittyvät valitukset ovat lisääntyneet rutkasti viimeisen kolmen vuoden aikana.
Virasto joutui viime vuonna toteamaan usean yrityksen toiminnan lainvastaiseksi.
Päällekäyvässä myynnissä ovikelloja soittelevat kaupparatsut ovat väsyttäneet vanhuksia uskomaan, että heidän talonsa vaatii nopeaa remonttia.
Kuvaan kuuluvat jopa tuntien mittaiset painostusistunnot ihmisten omissa olohuoneissa.
Sopimusten tekemistä on vaadittu välittömästi. Usein todellista korjaustarvetta ei ole ollut.
”Puhutaan sadoista valituksista, joita yksistään meille on tehty”, erityisasiantuntija Kristiina Vainio kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo.
Sinällään toisen kotona tapahtuva myynti on sallittua.
”Mutta aggressiivinen menettely on kielletty ihan yksiselitteisesti. Kiellettyä on totta kai myös kaikenlainen painostaminen ja se, että kieltäytyy poistumasta, vaikka ihminen sitä pyytää”, Vainio alleviivaa.
Vainio sanoo, että pelkojen kanssa ei kannata jäädä yksin.
”Jos on vähänkin epäilystä – ihan mistä syystä tahansa – kannattaa ottaa aikalisä ja keskustella omaisten kanssa.”
Myös kilpailu- ja kuluttajaviraston neuvontaan voi aina olla yhteydessä.
”Jos asia ei kuulosta hyvältä, mutta myyjä vain paahtaa päälle, siinä kohtaa pitäisi jonkin kellon kilistä.”
Kun läheinen huijaa
Hyvin usein vanhuksen taloudellisen hyväksikäytön katkaisee lähiomainen, joka saa selville mitä on tapahtunut. Näin toimivat inhimilliset ja välittävät läheiset.
Kipeintä taloudellinen kaltoinkohtelu on kuitenkin silloin, kun sen takana onkin oma jälkikasvu.
Valtakunnallinen Suvanto ry on tehnyt pitkään työtä taloudellisesti riistettyjen vanhusten parissa. Järjestö on käynnistänyt myös erityisen Mummonmarkan vartijat – hankkeen.
”On perheenjäseniä, jotka käyttävät vanhuksia hyväksi ihan viimeiseen tappiin. Kun rahat loppuvat, vanhus painostetaan ostamaan velaksi tavaroita ja pilataan näin häneltä luottotiedot”, vertaistuesta vastaava vanhempi suunnittelija Päivi Helakallio Suvanto-yhdistyksestä kertoo.
Tilanteisiin liittyy usein kiintymyksen ja syvän häpeän tunteita.
”Kuten yksi mies minulle sanoi, hän mieluummin kuolee kuin järjestää pojalleen hankaluuksia eli rikosilmoituksen tai lähestymiskiellon.”
Rahat ”uusille ystäville”
Helakallion mukaan tyypillinen tapaus on sellainen, jossa alkoholisoitunut aikamiespoika tyhjentää äitinsä tilit eläkepäivänä. Pääsy tilille järjestyy hyvällä tai pahalla.
”Joskus hakkaamalla pakotetaan antamaan pankkikortti tai rahaa. Tiedän yhden narkomaanin äidin, jolta menee pojalle 40 euroa päivässä pienestä eläkkeestä.”
Yksinäisyys tekee haavoittuvaksi huijauksille.
Ihminen kaipaa vanhanakin läheisyyttä, ystävää ja juttukavereita. Myös muistisairaudet ja vanhuksen omat päihdeongelmat altistavat hyväksikäytölle.
Helakallio kertoo tapauksesta, jossa vanhemman miehen tyttöystäväksi lyöttäytyi nuorempi nainen.
”Välillä mies oli jopa ilman ruokaa. Asuntoa käytettiin ryyppypaikkana. Miehelle oli tulossa tämän takia jo asunnostaan häätö.”
Jussi Jääskeläinen
Usein ihminen jopa tietää tulevansa huijatuksi, mutta hyväksyy sen läheisyyden hintana.
Helakallion mukaan kaikessa raadollisuudessaan tapauksia on joskus vaikea uskoa todeksi.
”Helsingin Töölössä nuori mies oli kadulla tullut pokaamaan vanhan rouvan ja onnistunut pääsemään häneen lopulta kiinni niin, että he ovat nyt naimisissa.”
Mukana kuvassa ovat naisen alkoholi- ja mielenterveysongelmat.
”Mies oli kutsunut paikalle jopa vanhempansa ja näyttänyt, miten hieno asunto hänellä on. Vanha rouva oli siksi aikaa laitettu piiloon, koska hän ei ollut kovin edustavaa näytettävää. Jos ihminen on oikeustoimikelpoinen, tällaisissa tilanteissa väliin meneminen on hankalaa”, Helakallio toteaa.
Milloin ilmoittaa?
Helakallio katsoo, että hyväksikäytön katkaiseminen edellyttää yleensä aina viranomaisia.
Myös ulkopuoliset voivat toisinaan puuttua tilanteisiin. Yksi keino on tehdä sosiaaliviranomaisille huoli-ilmoitus vanhuksesta. Sen voi tehdä myös nimettömänä, mutta suora yhteydenotto on aina reilumpaa.
”Jos tutun vanhuksen ympärillä alkaa pyöriä tuntemattomia ihmisiä, kannattaa vähän kysellä. Jos vanhuksella yhtäkkiä rahat vähenevät ja hän sanoo, ettei tarvitse enää kotisiivousta tai ateriapalveluita. Tai jos näkee, että vanhus pelkää jotain”, Helakallio luettelee.
”Kyse ei ole sen kummemmasta kuin toisesta ihmisestä välittämisestä.”
Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiakasneuvonta palvelee arkisin klo 9–15. Puhelinnumero on 029 505 3050.