Rantasalmelle rakennetaan uusi matkailukohde – taustalla on Venäjään erikoistunut finanssialan rekrytointien ammattilainen, joka ei halua kertoa suunnitelmistaan

Rantasalmen kunnanjohtajan mukaan kiinteistöä ostavan yrityksen taustat on varmistettu huolellisesti. Mikäli kiinteistökauppaan kulkeutuisi venäläissijoittajien varoja, puolustusministeriö selvittäisi asiaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kotona Manorille varattu kiinteistö on rajattu esisopimuksessa punaisella värillä.

Rantasalmen kunnanjohtajan mukaan kiinteistöä ostavan yrityksen taustat on varmistettu huolellisesti. Mikäli kiinteistökauppaan kulkeutuisi venäläissijoittajien varoja, puolustusministeriö selvittäisi asiaa.
Teksti:
Petri Jääskeläinen

Rantasalmelle kohoaa lähivuosien aikana uusi matkailukohde. Suunnitelman taustalla on Kotona Manor, vuonna 2018 perustettu hotellialan yritys Porvoosta. Yritys kuvaa ideaansa ”pienen volyymin korkeatasoiseksi matkailutuotteeksi” kansainvälisille asiakkaille. Asiasta kertoi ensimmäisenä Itä-Savo.

Rantasalmen kunnanhallitus hyväksyi kesäkuun lopussa esisopimuksen, jonka mukaan yritys saa hankkia 8,2 hehtaarin kokoisen maa-alueen Suuren Raudanveden rannalta, Asikkalan kylältä. Kaupan toteutuessa Kotona Manorilla on alueelle 500 neliömetrin rakennusvelvoite.

Lisäksi Kotona Manorilla on oikeus hankkia 8,9 hehtaarin metsätalousalueen samalta alueelta. Se on esisopimuksen mukaan tarkoitettu ”lähinnä suojavyöhykkeeksi hiljaisuutta ja luonnonrauhaa hakeville luxusmatkailijoille”.

Rantatontin hinta on 66 700 euroa ja talousmetsäalueen 40 000 euroa. Kotona Manorille varatut alueet sijaitsevat myös muutamien kilometrien päässä Rantasalmen pienlentokentästä.

Matkailukohde säilytetään mysteerinä

Kotona Manorista on mahdotonta saada juurikaan tietoa. Yrityksellä ei ole toimivia verkkosivuja tai sosiaalisen median tilejä, eikä sen nimissä ei ole aikaisempia hotelliprojekteja tai muita matkailualan toteutuksia. Vuonna 2019 yritys teki taloustietojensa perusteella 8000 euroa tappiota ilman liikevaihtoa.

Rantasalmen kunnanjohtajan Kristiina Järvenpään mukaan Kotona Manorin kanssa on neuvoteltu pitkään.

”Yritys on aika hiljattain perustettu, ja sen yrittäjät olivat aikaisemmin toisella alalla. Olemme varmistaneet Kotona Manorin taustat huolellisesti”, Järvenpää sanoo.

Järvenpää ei voi kertoa tarkemmin, millainen matkailukohde yrityksellä on aikomuksenaan rakentaa Rantasalmelle.

”Olemme sopineet yrityksen kanssa, että he hoitavat suunnitelmistaan tiedottamisen kokonaan. En voi kertoa kuin sen, mitä julkisista asiakirjoista käy ilmi”, Järvenpää sanoo.

Matkailuyrityksessä toimii Venäjään erikoistunut rekrytointiammattilainen

Kotona Manorin hallitukseen kuuluu kolme henkilöä, joista puheenjohtaja ja varsinainen jäsen allekirjoittivat sopimuksen. Hallituksen varajäsen on rantasalmelainen matkailualan yrittäjä. Varsinainen jäsen taas toimi aikaisemmin jyväskyläläisen valokuvausyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Puheenjohtajan virkaa hoitaa Taru Oksman, jolla on huomattavan laaja kansainvälinen ura.

Oksman työskentelee parhaillaan brittiläisen Riverhouse Partners –suorahaku- ja konsultointiyrityksen toimitusjohtajana. Hän on pitkän linjan kykyjenmetsästäjä, joka etsii sopivia työntekijöitä toimeksiantajilleen. Oksman aloitti uransa Venäjällä pääomasijoitusmahdollisuuksien parissa.

Riverhouse Partnersin verkkosivujen mukaan Oksmanin nykyiseen toimenkuvaan kuuluvat muun muassa kehittyvät markkinat, sijoituspankkitoiminta sekä rahoitussijoittajat ja portfolioyritykset.

Rantasalmen matkailukohdetta suunnittelee rekrytoinnin ammattilainen.

Taru Oksman työskentelee rekrytointiyrityksen toimitusjohtajana. © Kuvakaappaus / Otavamedia

Merkittävän osan urastaan Oksman on tehnyt etenkin venäläisyritysten parissa, rekrytoiden esimerkiksi henkilöstöä venäläisille sijoituspankeille. 1990-luvulla Oksman taas välitti Lontoossa toimineessa yrityksessään taloja varakkaille entisen Neuvostoliiton asukkaille.

Riverhouse Partners rekisteröi uuden holdingyhtiön kesäkuussa samoihin aikoihin kun tieto Rantasalmen kunnan kanssa tehdystä esisopimuksesta tuli julki. Oksman on mukana yhtiössä, joten hän ei ole hylännyt aiempaa uraansa matkailubisneksen vuoksi.

Seura lähetti Oksmanille haastattelupyynnön Kotona Manoria ja uutta matkailukohdetta koskien. Oksman vastasi kaupan olevan edelleen kunnassa kesken, ja yrityksen puhuvan mielellään asiasta tarkemmin syksymmällä.

Näin ollen ei ole vielä selvää, mitä alueelle rakennetaan, etsitäänkö matkailukohteelle yrittäjä muualta tai miten kiinteistökauppa aiotaan rahoittaa.

Voiko matkailukohde päätyä venäläissijoittajille?

Jos varakkaat venäläiset päätyisivät sijoittamaan Rantasalmen uuteen matkailukohteeseen, kauppaa saatettaisiin arvioida uudelleen. Tällaista rahoituksesta ei Kotona Manorin kohdalla ole näyttöä.

Uudistunut maakauppalaki rajoittaa EU- tai ETA-alueen ulkopuolella asuvien toimijoiden kiinteistökauppaa Suomessa. Kaupan solmimista varten tarvitaan lupa puolustusministeriöstä.

Puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kommentoi maakauppalainsäädäntöä yleisellä tasolla. Sallinen kertoo, että kiinteistön hankintavaiheessa pyritään selvittämään myös se, mistä rahoitus kauppaan on peräisin, ja sitä kautta vaikutusvalta kiinteistön käyttöön.

”Lupaa kiinteistön hankintaan voidaan lain mukaan edellyttää, vaikka toimija ei itse tarvitsisi sitä. Tuolloin pitää olla ilmeistä, että hankkijan taustalla on lupaa tarvitseva toinen taho”, Sallinen sanoo.

Sallisen mukaan yksityishenkilöt tuovat usein esiin, jos rahoitus saadaan esimerkiksi pankkilainana. Mikäli sitä ei tuoda esiin, kaupan kallis hinta ja sijainti voivat vaikuttaa selvityksen aloittamiseen.

Kallis hinta on suhteellinen käsite, mutta isoja kasvukeskusten ulkopuolella se tarkoittaisi satoja tuhansia euroja. Yritysten tapauksessa pyydetään selvitys yrityksen taustoista ja rakenteesta, sekä kaupan rahoituksesta.

”Selvityksen jälkeen päätämme, luotammeko siihen vai pyydämmekö lisäselvitystä. Jos kaupan taustalla oleva yritys on rekisteröity veroparatiiseihin, joudumme usein valitettavasti luottamaan selvitykseen”, Sallinen sanoo.

Hätätapauksessa kiinteistö voidaan pakkolunastaa

Lupaprosessi ei ole ainoa keino puuttua kiinteistökauppoihin, vaan kaupan jälkeen kohde on mahdollista pakkolunastaa kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Pakkolunastusta ei ole vielä hyödynnetty, sillä kynnys käyttää sitä on korkea. Mahdollisuus sen käyttöön on silti olemassa.

”Luvanhaun hetkellä on vaikea todentaa sitä, muodostuuko kohteesta turvallisuusuhkaa. Tosiasia on, että uhkaa haluavat ovat ainakin alkuvaiheessa taitavia peittelemään toimintaansa.”, Sallinen sanoo.

Ulkomaalaisten maakaupat ovat herättäneet viime vuosina runsaasti keskustelua. Venäläiset ovat hankkineet myös Etelä-Savosta kiinteistöjä esimerkiksi lomakylätarkoituksiin, minkä jälkeen ne ovat jääneet rapistumaan tyhjilleen.

Lue myös: Kultakiven lomakylän hidas kuolema – Miljoonainvestointi savolaisessa järvimaisemassa on rapistunut vuosikaudet – Venäläisomistajan aikeet herättävät kysymyksiä

X