Vertailimme ruoan hintoja – Katso taulukosta, miten ruokaostosten hinnat vaihtelevat eri kauppaketjujen välillä
Keräsimme ruokakorit kolmesta kaupungista ja kahdeksasta ruokakaupasta. Kaupan valinta näkyy kukkarossa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan ruoan hinta jatkaa nousuaan myös syksyllä.
Ruoan hinta nousee nopeasti, ja moni katsoo ruokaostoskorinsa tuotteiden hintaa sekä loppulaskun summaa entistä tarkemmin.
Kuluvan vuoden aikana ensimmäisinä kallistuivat muun muassa kalan, vihannesten ja kahvin hinnat. Toukokuussa kaupoissa alkoi näkyä myös maito-, liha- ja viljatuotteiden hintojen nousu.
Seura laati ruokakorivertailun, jossa kerättiin juhannusaaton ruoat neljälle hengelle: makkaraa, kalaa, vihanneksia sekä juomia ja jälkiruokaa. Koriin valittiin perussuosikit sillä periaatteella, että tuotteet voi varmasti ostaa ympäri maata keskikokoisista ruokakaupoista.
Kävimme suurimpien ruokakauppaketjujen kahdeksassa myymälässä Alajärvellä, Mikkelissä ja Kotkassa. Edullisin kori löytyi Mikkelistä, jossa Lidlin loppusummaksi tuli 38,66 euroa. Toiseksi edullisin kori kasattiin Alajärven Lidlissä hinnalla 39,79 euroa.
Hintavertailun viimeiseksi sijoittui Alajärven K-Supermarket, jossa ruokakorin hinta oli 46,80 euroa. Ero halvimman ja kalleimman korin välillä oli peräti 8,14 euroa.
”Suomessa on totuttu laskevaan ruoan hintaan”
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio on perehtynyt työssään elintarvike- ja luonnonvarapolitiikkaan ja -markkinoihin.
Karikallio toteaa ruoan olevan nyt huomattavasti kalliimpaa kuin mitä se on viime vuosina ollut:
”Suomessa on totuttu laskevaan ruoan hintaan. Ruoan hinta laski 2014–2018 välisenä aikana, ja sen jälkeenkin hinta on noussut hyvin maltillisesti. Nyt, kun ruoan hinta on lähtenyt nopeaan nousuun, se on kuluttajille uusi asia. Varmasti ruoka tuntuu tällä hetkellä tosi kalliilta.”
Ruokaan käytetään enemmän rahaa kuin aiemmin. Vaikka kuluttaja ei seuraisi yksittäisten tuotteiden hintoja, kaupan loppulaskusta hintojen nousun huomaa.
”Moni ostaa edelleen ruokaa kuten aiemminkin, mutta toisaalta monessa kotitaloudessa aletaan jo mennä kipurajan ylitse. Kaikilla ei riitä enää rahaa ruokaan samoin kuten ennen, vaan ruokakaupassa on entistä tarkemmin mietittävä ostoksia.”
K-Supermarket Alajärvessä paprika on noin puolet kalliimpi kuin Lidl Lähemäessä Mikkelissä. © Tommi Tuomi
Vaikeinta on pienituloisilla
Vaikeimmin tilanne koskee pienituloisiin, joille jo ennen hintojen nousua on ollut vaikea saada rahat riittämään ruokaostoksiin. Nyt sellaisten kotitalouksien määrä lisääntyy.
”Varmasti leipäjonojen ja muiden ruoka-avustusten tarpeessa olevien kotitalouksien määrä kasvaa. Se on tietenkin ongelma. Ruoan hinnan kautta ei kuitenkaan voida harjoittaa sosiaalipolitiikkaa, vaan ongelma on ratkaistava muulla tavoin”, Hanna-Maija Karikallio sanoo.
Jos Suomen ruokakauppojen hintoja vertaa moni vaikkapa Baltian maihin, hinnat ovat Suomessa kalliita. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.
”Yksi tekijä ruoan hinnassa on verotus, ja meillä on korkea ruoan arvonlisävero. Lisäksi meillä on esimerkiksi Baltian maihin verrattuna myös korkeampi elintaso ja korkeammat ansiot, eli meillä on varaa maksaa ruoasta enemmän. Jos ruoan hinta suhteutetaan suomalaisten tulotasoon, ruoka ei ole poikkeuksellisen kallista.”
Jo alkuvuodesta ruokakaupoissa kallistuivat muun muassa vihannesten hinnat.
”Vihannesten tarvitsema valo ja lämpö tuotettiin talvella kalliilla energialla, ja se näkyi esimerkiksi kurkun ja tomaatin hinnassa.”
Ruoan hinta on yksi tämän hetken kuumimpia puheenaiheita. © Tommi Tuomi
Hintojen nousu jatkuu syksyllä
Asiantuntija-arvioiden mukaan ruoan hinta jatkaa nousuaan myös syksyllä. Muun muassa Luonnonvarakeskus Luke on esittänyt arvion, jonka mukaan loppuvuodesta ruoka saattaa olla viime vuoteen verrattuna kymmenen prosenttia kalliimpaa.
Samaan aikaan, kun ruokien hinnat nousevat kauppojen hyllyillä, ruokatuottajien eli maatalousyrittäjien käteen jää alati pienenevä summa. Yhtälöä on Karikallion mukaan vaikea ratkaista.
”Se on ongelma, joka on ollut tiedossa jo pidempään. Kauppa on meillä hyvin keskittynyttä, ja se on ruokaketjun huipulla. Kaupalla on sekä neuvotteluvoima että reaaliaikainen data asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen mahdollisista muutoksista.”
Saman tiedon päätyminen tuottajille saakka kestää selvästi kauemmin, jolloin tuottajien on vaikeampi muuttaa tuotantoaan kuluttajien toiveiden mukaiseksi.
Kaupalla on myös aina mahdollisuus ostaa tuotteita myös ulkomailta, jolloin se voi kilpailuttaa kotimaisia tuotteita tuontia vastaan.
”Tuottajilla puolestaan on huomattavasti vähemmän potentiaalisia ostajia, ja tuote on melkein myytävä sille, joka sen ylipäätään ostaa. Mutta eihän kauppa tässä väärin toimi, vaan toimii aivan normaalin markkinalogiikan mukaisesti.”
Kala on terveellistä mutta kallista kukkarolle. Sen sijaan terveyshaittoja aiheuttavaa makkaraa saa halvalla. © Tommi Tuomi
Vältä ruokahävikkiä
Miten kuluttaja voisi sitten ruokakaupassa huomioida sekä oman kukkaronsa että planeetan ekologisen kestokyvyn? Ostamalla esimerkiksi kesäsesonkituotteita, Karikallio sanoo.
”Monia vihanneksia saa kesällä edullisesti. Sesongin mukainen ostaminen on paitsi ekologista myös taloudellista. Toinen oleellinen asia on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, sillä Suomessa päätyy aivan liikaa syömäkelpoista ruokaa roskiin.”
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n vilja-asiamies Max Schulman on Luken Hanna-Maija Karikallion kanssa samoilla linjoilla sesonkiruokien suosimisesta sekä ruokahävikin vähentämisestä.
Schulman toivoo kotitalouksissa mietittävän, kuinka ruokaa tulisi ostaa ja valmistaa, jotta siitä mahdollisimman suuri osa tulisi myös syötyä.
”Jos ruoka tuntuu nyt kalliilta, niin olettaisin, että me suomalaiset ryhdymme myös pienentämään hävikkiä.”
Schulmanin mielestä hävikistä ja sen välttämisestä voisi julkisuudessa puhua enemmän ja herättää ihmiset toimimaan – esimerkiksi jo juhannuksen ruokakoria suunnitellessa.
”Jos juhannusaaton ruokakorista on vielä sitä seuraavana päivänä ruokia jäljellä, niin itse tekisin niistä pyttipannua.”
Ruoan hinta on kallistunut, mutta Schulmanin mukaan se, onko ruoka nyt kallista, on näkökulmakysymys.
”Se on vaikea kysymys, joka pitäisi kysyä kuluttajilta. Meitä on niin monenlaisia. Ruoka on kallistunut, mutta onko se kallista, riippuu siitä, minkälaisen ruokakassin itselleen kasaa.”
”Tuottajien näkökulmasta ruoka on tavallaan liian halpaa”
Tuottajia edustavan Max Schulmanin katsannossa yksi oleellinen ongelma on se, että ruoan kauppojen tiskeillä nousevat hinnat eivät näy suomalaisten tuottajien suurempina tuloina.
”Jos katsotaan koko elintarvikeketjua, niin meillä on haasteita saada rahanjako toimivaksi. Alkutuotantopuoli on hieman helisemässä, sillä vaikka ruoan hinta viistää ylöspäin, se ei tuottajilla näy. Eli tuottajien näkökulmasta ruoka on tavallaan liian halpaa.”
Monen tuotteen kohdalla kaukaakin ulkomailta tuodun ruoan hinta voi olla alhaisempi kuin lähellä Suomessa tuotetun ruoan. Syitä tähän on useita, mutta Schulman kysyy myös kauppojen vastuun perään.
”Pahimmassa tapauksessa kauppaketju tai kauppias hinnoittelee kotimaisen tuotteen hieman yli tuontituotteen, koska tiedetään, että kuluttajat haluavat ostaa kotimaista. Mielestäni kuluttajan kannattaa kysyä kauppiaalta, saako hän paremman katteen kotimaisesta vai ulkomaisesta ruoasta.”
Schulman painottaa mielellään Suomen ruokahuollon tärkeyttä. Hän neuvoo kuluttajaa katsomaan, mikä on ruoan tai sen ainesosan alkuperä. Kotitalouksien ratkaisut kauppojen ruokahyllyillä voivat isossa kuvassa vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan.
”Jos tuotteella on valtavan suuri kuljetusmatka, jo se vaikuttaa ekologisuuteen. Ja tietysti on hyvä katsoa, löytyykö kotimaista vaihtoehtoa, sillä se tuo työllisyyttä ja ennen kaikkea turvaa Suomen ruokahuoltoa.”
Hintatiedot Elina Jäntti, Ville Vanhala ja Jukka Vuorio