Ylen sananvapausviikon nolo huipennus – aihetta käsittelevä Ajankohtaisen kakkosen juttu hyllytettiin
”Pahinta päätöksessä olivat sen perustelut.”
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ihmettelee, miksi Yle hyllytti jutun.
Yleisradio viettää parhaillaan Sananvapausviikkoa juhlallisin menoin. Teema-kanava esittää useita sananvapautta käsitteleviä dokumentteja sekä Hollywoodin sensuurin vuosia kuvaavan fiktion Musta lista (1976). Teemaviikkoon kuului myös Ylen kanavilla laajalti mainostettu sananvapauden rajoja pohdiskeleva seminaari.
Samaa asiaa oli tarkoitus pohtia myös seminaaripäivän iltana esitetyssä Ajankohtaisessa kakkosessa.
Pohdinta jäin kuitenkin tekemättä, teoreettisen tarkastelun sijaan tuli vastaan käytännön raja: sananvapauslain muutosta käsittelevä jutun tekeminen päätettiin keskeyttää vaikka kaikki juttumateriaali oli jo kerätty.
”Pahinta päätöksessä olivat sen perustelut”, kerrotaan toimituksesta.
Mistä on kysymys?
”Laki muuttui, käytäntö ei”
Toimittajan valmistelema jutun taustalla on Pohjois-Karjalassa viime vuosina käyty kunnianloukkausoikeudenkäynti. Verkkosivullaan paikallispoliitikkoja ja kunnanvirkailijoita kovin sanoin ruotinut kirjoittaja tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta puolen vuoden vankeuteen.
Lisäksi tuomittu määrättiin maksamaan yhteensä kymmenientuhansien euron korvaukset sekä vastapuolen kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut.
Kunnianloukkauksen törkeäksi määrittelemiseen vaikutti oikeuden tulkinnassa se, että teko katsottiin tehdyn joukkotiedotusvälineessä.
Tuomittu valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen, joka piti rangaistuksen ennallaan. Korkein oikeus ei myöntänyt tuomitulle valituslupaa, joten hovioikeuden tuomio jäi voimaan.
Yle on uutisoinut tapauksen eri oikeusasteissa saamista päätöksistä nimeten tuomitun ja osan kantajista. Ajankohtaista kakkosta vanhassa tapauksessa kiinnosti eri oikeusasteiden tuomioiden välillä muuttunut lainsäädäntö.
Vuoden 2014 alussa voimaan tullut lainsäädäntö lievensi törkeän kunnianloukkauksen määrittelyä. Muutoksen myötä kunnianloukkausta ei enää pidetä törkeänä sillä perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.
Oikeusministeriön tiedotteessa lainmuutos liitetään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle sananvapaustapaisten käsittelyssä antamiin tuomioihin. EIT on toistuvasti katsonut Suomen loukanneen sananvapautta ja yksityiselämän tai kunnian suojaa koskeneissa oikeusjutuissa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta.
”Halusin vielä palata tapaukseen arvioidakseni oikeusoppineiden kanssa, miten lainmuutos vaikutti tapauksen uusiin käsittelyihin”, Ajankohtaisen kakkosen toimittaja sanoo.
”Käräjäoikeus käsitteli tapausta vanhan lain aikana, hovioikeus uuden lain tultua voimaan. Erään asiantuntijan arvion mukaan lain muuttuminen ei tässä tapauksessa vaikuttanut tapauksen käsittelyyn millään lailla.”
Juttu aikataulutettiin sananvapausviikolle.
”Sananvapauteen liittyvän lainmuutoksen vaikutusten arvioiminen sopi viikon teemaan.”
Toimittajan esimies, Ylen lakimies ja Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen olivat kuitenkin eri mieltä.
”Juridinen riski”
Juttuprojekti päätyi viime viikolla Jyrki Richtin pöydälle. Entinen Ajankohtaisjournalismi-yksikön päällikkö ja nykyinen Ajankohtaisen kakkosen toimittaja tuurasi loman ajan ohjelman tuottajaa.
”Esitin toimittajalle kriittisiä havaintoja ja kysymyksiä jo jutunteon alkuvaiheessa, mutta juttua lähdettiin valmistelemaan”, Richt kertoo Seuralle.
Hän palasi aiheeseen kuultuaan toimittajalta tiedonkeruun tuloksista.
”Juttu oli sellainen, että se vaati ehdottomasti lakimiehen konsultaation. Soitin Ylen juristille ja hänen kanssa puhuttuani vielä vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle. Me kaikki olimme sitä mieltä, että tästä aiheesta ei ole mahdollista saada journalistisiin arvoihimme sopivaa juttua. Siksi päätin keskeyttää jutun tekemisen. Koen päätöksen omakseni.”
Mikä teki jutusta julkaisukelvottoman?
”Lakimiehen kanssa käymässäni keskustelussa keskeinen johtopäätös oli, että käsitellyn tapauksen vastaajat pitää nähdä rikoksen uhreina. Nostamalla tapauksen uudelleen arvioitavaksi emme millään tavalla voi lähteä toistamaan kunnianloukkausta. Siksi juttu olisi pitänyt tehdä niin anonyymisti, ettei tekijää, asianosaisia tai paikkakuntaa ei mainita. Taustalla oli myös se, että asiaa jo julkisuudessa käsitelty. Oliko meillä syy palata siihen?”
Juridinen pohdinta kunnianloukkaussäädännön muutoksen ja tuomiokäytännön suhteesta ei syyksi riittänyt.
”Pohdittiin, onko tämä sananvapaustapaus, onko tällä niin suurta yleistä merkitystä, sitä että olisi syytä käsitellä. Minusta ei.”
Ylelle on vuosi sitten palkattu erillinen etiikkajohtaja. Hänen tehtävänsä on miettiä Ylen linjaa juuri tällaisissa ratkaisuissa. Mikä oli hänen osuutensa ohjelman hyllyttämispäätöksessä?
”Hän ei osallistunut. Keskustelin hänen kanssaan jälkikäteen, kun päätös oli tehty”, Richt kertoo.
Ylen lakimies näki jutussa myös ”merkittävän” rikosprosessin riskin: kantajien mahdollisen halun haastaa Yle oikeuteen kunnianloukkauksensa toistamisesta.
”Olemme ottaneen paljon juridisia riskejä, mutta niitä otettaessa pitää miettiä, mitä tapaus on niin merkittävä, että niitä kannattaa ottaa.”
”Hyvä tapausesimerkki”
Hyllytettyä juttua varten haastateltu Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää käsiteltyä tapausta hyvänä esimerkkinä sananvapauslainsäädännön muuttumisen pohtimiseksi.
”Itse kunnianloukkaus on kiistaton ja näyttö siitä on selkeä, olen itsekin antanut siitä lausunnonkin kantajien lakimiehelle. Ainakin osa kantajista on kuitenkin päättäjinä henkilöitä, joihin pitäisi asemansa puolesta voida kohdistaa tavallista suurempaa julkista arvostelua. Se tuo tapaukseen periaatteellista merkitystä, jonka avulla voidaan pohtia sitä, miten sananvapauden ja kunnian painoarvoa suhteutetaan toisiinsa”, Tolvanen kertoo Seuralle.
Tapauksen yleistä kiinnostavuutta lisää professorista myös sovelletun lain muuttuminen kesken käsittelyn.
”Tapaus kertoo, ettei lainmuutos vaikuttanut mitenkään tuomioon.”
Tolvanen ihmettelee jutun hyllyttämistä.
”Yllätyin päätöksestä ja etenkin siitä, että juttu olisi jotenkin kyseenalaistanut tuomion. Siitä ei omassa haastattelussani ollut kyse. Ja koko ajanhan rikosjuttuja käsitellään julkisuudessa tapausten kautta, usein tekijät ja asianomistajat nimeten.”
”Jos Ylen linja on tämä, on hyvin vaikea tehdä juttua oikeusprosesseista”, toimittaja päättelee.
Aiheesta uutisoitiin ensimmäiseksi Väli-Suomen sanomalehdissä.