Uhkasakolla terästetty porilainen viemäri: Jätevesiosuuskunta rahastaa eläkeläiset ulos taloistaan
Jätevesiosuuskunnan jäsenyys Porin Kyläsaaressa käy kalliiksi. Siellä liittymiskustannukset ovat tuplasti kalliimpia kuin kaupungin taksat naapuristossa. Jäsenyyspakko ajaa eläkeläiset ulos taloistaan.
Juhani Mäkelän hankkima kallis jätevesisäiliö jäi tyhjän pantiksi, kun säännöt muuttuivat kesken pelin.
Porin Kyläsaaren laakeassa peltomaisemassa seisoo yrittäjä Juhani Mäkelän hulppea talo. Mäkelä osti huonokuntoisen talon vuonna 2011 ja teki täysremontin. Jouluna 2012 perhe pääsi uuteen kotiin.
Mäkelän etupihalla seisoo vierekkäin kaksi uudenkarheaa laatuautoa, takapihalla lojuvat talon viemäröintiä varten hankitut iso umpisäiliö ja ympäristöystävällinen apilakaivo.
Tuhansien eurojen viemäröintilaitteet ovat maanneet maan päällä turhan panttina jo vuosia.
”Ennen niiden hankkimista kysyin ympäristövirastolta, kannattaako ostaa. Ehdottomasti, sanoivat viranomaiset ja kehuivat niitä ympäristön kannalta parhaimmiksi.”
Mäkelän ilo ei kestänyt kauan.
”Pian tämän jälkeen ympäristö- ja terveystarkastaja ilmoittivat, että laitteet eivät kelpaa. Heidän mukaansa olin ostanut tontin ja säiliön liian myöhään. Kaupunki vaati minua liittymään Kyläsaaren jätevesiosuuskunnan jäseneksi”, Juhani Mäkelä muistelee.
Mutta porilaista miestä ei niin vain pakoteta. Mäkelä valitti Turun hallinto-oikeuteen.
Uhkasakkojen aikaa
Oikeudessa tuli takkiin. Porin kaupungin ympäristölautakunta päätti vielä tehostaa Mäkelän halukkuutta liittyä osuuskunnan jäseneksi: se määräsi 9 000 euron uhkasakon.
Uhkaus tehosi, ja Mäkelän perhe liittyi jätevesiosuuskunnan osakkaaksi huhtikuussa.
”Liittyminen laiteasennuksineen maksaa huimat 12 000 euroa. Maksoin huhtikuussa summasta puolet, toinen puoli pitää maksaa jo kesäkuun loppuun mennessä. Taitaa osuuskunnan kassa olla tyhjä, sillä työt alkavat vasta syksyllä”, Mäkelä tuskailee.
Juhani Mäkelä ei tuskaile yksin. Viime vuonna Porin kaupungin ympäristövirasto joutui patistamaan 40 kiinteistöä liittymään Kyläsaaren jätevesisosuuskuntaan. Uhkasakkoa käytettiin aseena 16 tapauksessa, joista kymmenen on jo perinnässä.
”Kun olen valittanut huimista kustannuksista osuuskunnan päättäjille, minulle on vain naurettu. Me olemme täällä täysin osuuskunnan hallituksen armoilla”, Mäkelä sanoo.
Kyläsaaren jätevesiosuuskunta aloitti paineviemäriverkostonsa rakentamisen vuonna 2009. Porin kaupunki vahvisti kaavan ulkopuolella olevan alueen osuuskunnan toiminta-alueeksi kaksi vuota myöhemmin. Nyt jätevesiosuuskuntaan kuuluu 177 kiinteistöä.
Maksujen kirjaus
Juhani Mäkelä (oik.) ja Kari Wahlman tutkivat osuuskunnan tilinpäätöstä: ”Helvetti, tämähän on petosta. Miten jäsenten maksamasta palautuskelpoisesta miljoonasta onkin tullut osuuskunnan miljoona?”Mäkelä ihmettelee.
Pellon piennarta pitkin kohti Mäkelöiden taloa saapastelee pitkä hahmo paperipumaska kainalossaan. Tulija on naapurikylän eläkeläismies Kari Wahlman, joka täräyttää heti kättelyssä:
”Julle, katos tätä.”
”Mitä helvettii ny taas”, Mäkelä parahtaa.
Wahlman ottaa esiin Kyläsaaren jätevesisosuuskunnan vuoden 2016 tilinpäätöksen. Siitä käy ilmi, että osuuskunnan jäsenien palautuskelpoisia liittymismaksuja on siirretty miljoonan euron verran vieraasta pääomasta jätevesiosuuskunnan omaksi pääomaksi.
”Tämähän on petosta. Jäsenten maksamasta palautuskelpoisesta miljoonasta onkin tullut osuuskunnan miljoona”, Mäkelä ihmettelee.
Osuuskunnan sääntöjen mukaan liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä tai kun liittymissopimus irtisanotaan kirjallisesti ja hallitus on sen vahvistanut.
”Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että palautuskelpoiset liittymismaksut pitää kirjata Muut velat -kohtaan. Nyt jätevesiosuuskunta on kaapannut 1 030 419, 34 euroa jäseniensä rahoja itselleen”, Wahlman puhisee.
Asia pitää tarkistaa. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan kirjanpitolautakunnan sihteeri Mika Björklund kaivaa esiin kirjanpitolautakunnan ratkaisun KILA 1810/2008, jossa on käsitelty vesiosuuskunnan liittymismaksuja.
Mika Björklundin viesti on varsin yksiselitteinen.
”Siirto-ja palautuskelpoiset liittymismaksut merkitään taseen vastattaviin vieraan pääoman ryhmään sisältyvään Muut velat -erään”, Björklund vastaa.
Jätevesiosuuskunta ei kommentoi
”Tuossa tien toisella puolella, sadan metrin päässä asuva on saanut lykkäystä liittymään, vaikka tilalta löytyy hevosta ja koiraa yli oman tarpeen. Parempaa väkeä taidetaan kohdella vähän paremmin”, eläkeläinen Kosti Granafors puhisee.
Kari Wahlman lyö lisää löylyä. Tuloslaskelmasta löytyy vielä noin 11 000 euron edestä henkilöstökuluja, vaikka osuuskunnalla ei ole yhtään työntekijää. Mäkelän ilme synkistyy entisestään.
”Jumalauta. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja paasaa kokouksissa, että kaikki tehdään talkoilla mutta sanoo seuraavassa lauseessa nostaneensa itse 9 000 euron edestä palkkioita”, Mäkelä murisee.
Sadattelu Mäkelän pihamaalla jatkuu. Kari Wahlman ottaa esiin vielä toisen paperinipun, jonka kannessa lukee Tutkintapyyntö poliisille.
”No ni. Pistäks Julle nimes tutkintapyyntöön”, Wahlman kysyy ja ojentaa paperin.
Mäkelä ottaa paperin ja kirjoittaa. Wahlman kiittää ja jatkaa matkaansa.
Kyläsaaren jätevesiosuukunnan puheenjohtaja Juhani Malmivuori kieltäytyy vastaaman jätevesiosuuskunnan toimintaan liittyviin kysymyksiin. Osuuskunnan hallitus lähettää sen sijaan viestin:
”Hallitus…ei näe pyydetyn haastattelun tuovan mitään lisäarvoa tai etua osuuskunnan nykyisille ja mahdollisille tuleville osakkaille ja liittyjille. Näinollen hallituksen mielestä haastattelun antaminen on tarpeetonta.”
Mieron tielle
”Kotini vedet kulkevat kolmen saostuskaivon kautta maahan. Järjestelmän saisi ympäristölakien mukaiseksi pienellä vaivalla ja rahalla”, Granfors vakuuttaa.
Kivenheiton päässä Mäkelästä asuu Kosti Granfors, 67, puolisoineen. Äänihuulisyöpää ja nivelpsoria sairastava Kosti on asunut kodissaan jo 40 vuotta, mutta nyt osuuskuntaväki uhkaa panna perheen mieron tielle.
”Viime yö meni valvoen. Jalkoja särki niin helvetisti, että onneksi ei tarvinnut ajatella näitä osuuskunta-asioita”, Kosti Granfors huokaa.
Vuonna 2014 ympäristövirasto kehotti Granforsia liittymään jätevesiosuukunnan viemäriverkkoon. Perheen talous oli kuralla, ja pariskunta anoi vapautusta.
”Kotini vedet kulkevat kolmen saostuskaivon kautta maahan, ja lähin naapuri on 400 metrin päässä. Järjestelmää pystyisi parantamaan pienellä vaivalla ja rahalla”, Granfors vakuuttaa.
Granforsit eivät saaneet vapautusta, vaan ympäristölautakunta asetti viime kesänä pariskunnalle 9 000 euron uhkasakon.
”Eläkkeestäni jää käyttörahaa 300 euroa, ja vaimoni on työtön. Jätevesiosuuskunnan viime syksyn arvion mukaan liittymiseni kustannukset olisivat minulle 13 729 euroa. Tämä on jätevesiosuuskunnan harjoittamaa mielivaltaa”, Granfors manaa.
Pykälät ratkaisevat
Uhkasakko on Granforsille todellinen uhka. Jos sakkoa ei makseta määräaikaan mennessä, sen määrä nousee nousemistaan. Oravanpyörän pysäyttää vasta kotiovelle koputtava ulosottomies.
”Minä en maksa. En varmasti. Viekööt kotitaloni ja hankkikoot kaupunki minulle sitten asunnon. Hulluksi tässä tulee. Ihan totta, kaikenlaista on tullut mieleen”, Granfors sanoo.
Granforsin tuskaa saapuu jakamaan vanha kaveri Kari Wahlman. Yhteinen sävel löytyy nopeasti, sillä Wahlmanille asetetiin maaliskuussa 5 000 euron uhkasakko.
”Me lähetämme toki ympäristölautakunnalle selvityksiä ja vapautusanomuksia, mutta niitä ei siellä koskaan käsitellä. Vasta uhkasakot menevät lautakuntaan, mutta eivät ne siellä ole nousseet keskusteluun”, Wahlman sanoo.
Wahlmanin vuodatus pitää paikkansa. Ympäristölautakunta on siirtänyt kaupungin ympäristövalvontapäällikölle Riikka Jokiaiselle oikeuden päättää vapautusanomuksien kohtaloista.
”En voi ottaa kiinteistön omistajan sosiaalista tilannetta huomion ratkaisua tehdessäni. Noudatan vain Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamaa tulkintaa vesihuoltolaista. Lakipykälät ratkaisevat”, Jokiainen sanoo.
Mutta miksi ympäristövirasto on myöntänyt joko määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan vapautuksen jätevesiosuuskunnan osakkuudesta 69 kiinteistölle?
Paremmalle väelle?
Kun Seura pyysi jätevesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtajalta haastattelua, osuuskunnan hallitus lähetti kirjeen, jossa haastattelu todetaan tarpeettomaksi.
Vesihuoltolain mukaan vapautus pitää myöntää, jos verkostoon liittäminen muodostuu kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi. Eivätkö näille kahdelle pienituloiselle eläkeläiselle asetetut vaatimukset ole kohtuuttomia?
”Kohtuuttomuudella tarkoitetaan rakentamiskustannuksia. Esimerkiksi kaivuutyöt voivat tulla kohtuuttoman kalliiksi, ja se voi olla vapauttamisperuste. Laki ei huomioi kiinteistönomistajan vaikeaa taloudellista tilaa”, Jokiainen kertaa lakikirjaa.
Granforsia ja Wahlmania tehty kohtuuttomuustulkinta ei vakuuta. Granfors tietää pari napamiestä ja yhden suurtilallisen, jotka ovat vapautuksen saaneet.
”Tuntuu olevan niin, että tuo parempi väki saa erityskohtelua.”
Kari Wahlman lisää vielä pari muutakin ”vapaamatkustajaa” ja ottaa sitten poliisille osoitetun tutkintapyynnön povitaskustaan.
”Paneks Kosti tuoho nimes. Mää voi men kyyryy, ni saat kirjottaa mu selkää vaste.”
Granfors kirjoittaa nimensä naapurinsa Juhani Mäkelän nimen viereen. Wahlman kiittää ja kutsuu toimittajan kotiinsa läheiseen Yyterin kylään.
Puoleen hintaan
Runsaan kilometrin päässä Kari Wahlmanin kotitalolta työmiehet ja kaivinkoneet painavat pitkää päivää. Kaupungin oma yhtiö Porin Vesi rakentaa kaava-alueelle Heikkilänmäkeen uutta vesijohtoa ja jätevesiviemäriä.
Porin Vesi laskuttaa liittymisestä 1 085 euroa sekä työ- ja materiaalikustannuksista 902 euroa. Kiinteistönomistajan on itse hankittava noin 3 000 euroa maksava pumppaamo.
”Kustannus per kiinteistö on noin 7 500 euroa. Voi olla tonnin pari halvempikin, mutta sitä ei uskalla luvata”, Porin Veden verkostopäällikkö Jouko Halminen sanoo.
Töiden edistymistä seuraavat Johanna ja Teemu Liljegren huomauttavat, että kyllä 7 500 euron yhtäkkinen menoerä rassaa rajusti lapsiperhettä. Kari Wahlman lohduttaa pariskuntaa, että hänellä menee vielä huonommin.
”Multa vaaditaa tuplasti enemmä. Ja viel 5 000 euro uhkasakoll terästettyn.”
Pariskunta katsoo ensin epäuskoisina toisiaan, mutta hetken kuluttua löytyy sympatiaa: meneehän naapurustossa vielä kurjemmin.
Armo viemäriin
Kari Wahlmanin naapuristoon Heikkilänmäkeen Porin kaupunki kaivaa viemäriverkoston puolet halvemmalla. Liljegrenin pariskunta kauhistelee naapurinsa kohtaloa.
70-vuotias Kari Wahlman on asunut omakotitalossaan Yyterin kylässä jo 37 vuotta. Perheeseen kuuluvat työtön vaimo ja kaksi alaikäistä lasta. Miehen eläke on noin 1 500 euroa kuussa, ja edessä jo neljäs aorttaleikkaus.
”Anoin kaupungilta lykkäystä viideksi vuodeksi, mutta sitä ei myönnetty. Sitä paitsi sydänvikaiselle vanhalle ukolle viisi vuotta on odotettavissa oleva elinikä. Mistä minä nyt taion 14 000 euroa jäteviemäriin”, Wahlman sanoo.
Ympäristövalvontapäällikkö Riikka Jokiainen ei muista tapaus-Wahlmania ja pyytää hylkäämänsä lykkäysanomuksen nähtäväkseen.
”Ai, ai, tässä eivät edellytykset vapauttamiselle täyty. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on riittämätön, ja vedenkulutus on yli sata kuutiota vuodessa. Päätökseni perustuu vesihuoltolakiin, Riikka Jokiainen sanoo.
Wahlmanin omakotitalon jätevedet johdetaan kahden saostuskaivon kautta avo-ojaan. Kaivot tyhjennetään pari kolme kertaa vuodessa.
”Voin asentaa pihalleni uuden sukupolven jätevesipuhdistamon, joka säiliöineen maksaisi kolmisen tonnia. Liitin esitteen tällaisesta puhdistamosta lykkäysanomukseeni, mutta eipä se paljon painanut”, Kari Wahlman harmittelee.
Jätevesisuuskunta voisi vapauttaa talousahdingossa olevat osakkuudestaan, jos hyvää tahtoa löytyisi.
”Osuuskunnan nokkamies Juhani Malmivuori ilmoitti kuitenkin viime syksynä, että armo ei käy oikeudesta. Hänen mukaansa osuuskunnan pitää olla tiukkana, koska viemärin rakennuskustannukset ovat 1,5 miljoonan euroa, Wahlman sanoo.
Porin kaupunki ja valtio ovat tukeneet Kyläsaaren jätevesiosuuskuntaa yhteensä 600 000–700 000 eurolla.
Talo hylkyyn
Wahlmania vastapäätä asuva Ismo Hirsimäki liittyi Kyläsaaren jätevesiosuukunnan jäseneksi heti sen perustamisvuonna 2009.
”Silloin liittyminen maksoi 6 000 euroa, mutta kyllä tuo naapurin lähes 14 000 euroa tuntuu kohtuuttomalta”, Hirsimäki sanoo.
Kari Wahlman on päättänyt pyytää poliisia tutkimaan Kyläsaaren jätevesiosuuskunnan toimintaa.
”Osuuskunta laskuttaa laitteista, tarvikkeista ja työstä järkyttäviä summia. Osuuskunta tekee sopimukset omien kumppaniensa kanssa, eikä niistä osakkaille huudella.”
Yhteishankintojen edullisuus ei siis miestä vakuuta.
”Jos saisin itse ostaa pumppaamon ja valita urakoitsijan, kustannukset jäisivät kolmasosaan. Vetääkö joku välistä, vai mihin rahat häviävät?” Wahlman kysyy.
Hän aikoo peesata kaveriansa Kosti Granforsia. Uhkasakosta lähtee valitus Turun hallinto-oikeuteen, ja Porin poliisi saa rikosilmoituksen.
”Minä en jätevesiosuuskuntaan liity. Jos mikään muu ei auta, hylkään taloni ja muutan perheeni kanssa muualle. Minne, en tiedä, mutta huomenna vien tutkintapyynnön Porin poliisilaitokselle”, Wahlman kertaa vakavissaan.
Porin poliisi vahvistaa, että sille on jätetty asiasta tutkintapyyntö tiistaina 23.5.2017.