Poliitikot laittoivat Yleisradion johdon polvilleen

Painostusta, sensuuria, varoituksia. Tuore Ylegate-kirja tekee hyytävän ruumiinavauksen Yleisradion journalismin taipumisesta poliittisen painostuksen alla.
Pekka Ervasti
Ajankohtaista Asiat 16.5.2017 10:30

Onnistuminen on helppoa ja kivaa!

Yleisradion sisäinen hengennostatus-slogan on heittänyt hurjaa häränpyllyä yhtiötä viimeisen vuoden aikana ravistelleessa myllerryksessä.
Kolmen mediatalosta lähteneen journalistin, Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken, Ylegate-kirja vyöryttää esiin valtavan todistusaineiston, kuinka journalistinen mahalasku on seurannut toistaan, eikä kenelläkään ole totisesti ollut kivaa.

Kohun melskeissä kokeneita journalisteja on paitsi jättänyt talon myös jäänyt sairauslomalle. Uutistoimituksessa on jaettu varoituksia tai uhkailtu niillä. Juttuja ja näkökulmakirjoituksia on hyllytetty. Tiettyjä aihepiirejä on kielletty käsittelemästä kokonaan. Taistelu sananvapaudesta näyttää siirtyneen Ylen ulkopuolelta sen sisälle.

Pääministerin silmätikkuna

Toimituksen sisäisen painostuksen liikkeelle panevana voimana on ollut useimmiten pääministeri Juha Sipilä (kesk). Pääministeri on suorasukaisesti sähköpostilla ilmoittanut luottamuksensa Ylen olevan nolla. Äreän poliittisen painostuksen edessä vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen valitsi taipumisen tien.

Tähän arvioon yhtyi myös Julkisen sanan neuvosto, joka antoi Ylelle maaliskuussa 2017 langettavan päätöksen ns. Katera Steel/Terrafame -tapauksen yhteydessä.

Jääskeläisen saavutus on yhtä historiallinen kuin nolokin, sillä Suomessa ei tiettävästi koskaan aikaisemmin päätoimittaja ole saanut journalistien omalta säätelyelimeltä huomatusta päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle.

Kohtalona kepu

Miten ihmeessä näin pääsi tapah­tumaan? Mikä taittoi Ylen toimituksen johdon journalistisen selkärangan?

Ylegate-kirja aloittaa kaukaa – aina kuuluisasta lautakasajupakasta asti. Jostakin syystä kahakat näyttävät olleen aina kuumimmillaan, kun maata on johtanut keskustalainen pääministeri. Päätoimittaja Jääskeläisen tausta keskustanuorten piirijohtajana ei jää kirjan tekijöiltä noteeraamatta.

Kirjan ottama pitempi aikapers­pektiivi on perusteltu, sillä syksyn ja syystalven Terrafame-kohu peitää taakseen pitkän sarjan journalistisia kompurointeja, jotka pohjustivat tietä lopulliseen romahdukseen.

Hälytyskellot soivat

Syöksykierre alkoi, kun Sipilän hallitus nimitettiin alkukesästä 2015.

Hallitusohjelmaan kirjattiin mm. tavoite uudistaa Yleisradion rahoitusta. Ylen rahat ovat nyt hallituksen peukalon alla entistä tiukemmin.
Hallituksen aikeet säikäyttivät Ylen johdon ja palomuuri toimitukseen alkoi vuotaa.

Hälytyskellot soivat toimituksessa ensimmäisen kerran, kun Sipilä vaati ja sai Yleisradiolta mahdollisuuden maanitella kansaa kiistellyn yhteiskuntasopimuksen taakse suorassa tv-lähetyksessä syksyllä 2015.

Epätavallinen järjestely tuotiin toimitukseen ilmoitusasiana. Siitä ei ollut käyty minkäänlaista talon sisäistä journalistista keskustelua etukäteen.

Vääntöä vakuutuskuorista

Pian seurasivat kahakat Sipilän henkilökohtaisista omistusjärjestelyistä. Keskiöön nousivat vakuutuskuoret, joihin pääministeri on siirtänyt miljoonavarallisuuttaan.
Aihe nousi esille normaalina uutisjuttuna, kun eduskunta käsitteli ministereiden sidonnaisuusilmoituksia syksyllä 2015. Pääministeri oli vastentahtoinen tekemään tarkempaa selkoa omistusjärjestelyistään, vaikka muutamat ministerit ilmoittivat avoimesti jopa pikkuruiset autolainansa.

Ylen toimittajat eri osastoilta iskivät normaalein journalistisin perustein aiheeseen. Pääministeri on keskeisin poliittisen vallan käyttäjä ja lisäksi tuolloin vielä valtion omistajaohjauksesta vastaava valtioneuvoston jäsen. Ei ole yhdentekevää, millaiset ovat hänen taloudelliset sidonnaisuutensa.

Pääministeri Juha Sipilä

Ylegate-kirja kuvaa, millaista vääntöä toimittajat joutuivat käymään esimiestensä kanssa yrittäessään tehdä pääministeri Juha Sipilän vakuutuskuorista juttua.  © Markku Ulander/Lehtikuva

Pelokasta syynäystä

Ylegate-kirja kuvaa pikkutarkasti, millaista kädenvääntöä vakuutuskuorista juttua tekevät journalistit joutuivat käymään päätoimittaja Jääskeläisen ja hänen käskyttämiensä esimiesten kanssa. Pelokas syyni jumittui mikromanageroinniksi. Juristeria jyräsi journalismin.

Varsinkin tutkivan journalismin MOT-ohjelman tekijät joutuivat jyrän alle. Myös uutistoimittajat törmäsivät vaikeuksiin, kun Sipilä toistuvasti raivostui omistuksiaan koskeviin uteluihin.

Päätoimittaja Jääskeläinen reagoi paniikinomaisesti. Juttuja hyllytettiin – tai toimittajat luovuttivat vapaaehtoisesti.

Samanlaiseen umpikujaan ajautuivat myös yritykset valottaa vaalirahasotkussa ryvettyneen Nuorisosäätiön keskustalaisten toimihenkilöiden liiketoimia.

Sapekkaita sähköposteja

Draama huipentui ns. Terrafame-kohuun loppuvuodesta 2016.

Sipilän sukulaisten omistama kainuulainen metallialan yritys Katera Steel oli saanut huomattavan tilauksen Talvivaaraa pyörittävältä Terrafamelta, joka taas sai muhkeaa tukea Sipilän johtamalta hallitukselta.

Pääministerin mahdollinen jääviys oli ilmiselvä journalistinen peruste ryhtyä selvittämään asiaa. Sitä pengottiin jo muissa medioissa. Ensimmäinen juttu aiheesta pääsikin lipsahtamaan Ylen verkkosivuille, mutta sitten nousi hyinen vastatuuli.

Raivostunut pääministeri pommitti toimituksen johtoa, mutta myös jutuin tehnyttä toimittajaa sapekkailla sähköposteilla.

Asian uutisointia ryhdyttiin päätoimittaja Jääskeläisen määräyksestä ajamaan alas voimalla. Muut mediat raportoivat aiheesta vuolaasti, mutta Ylessä pantiin radiohiljaisuus päälle.

Suita yritettiin tukkia myös ajankohtaistoimituksen ulkopuolella. Pressiklubin vetäjä Ruben Stiller joutui hurjan painostuksen kohteeksi, koska halusi käsitellä Terrafame-kohua ohjelmassaan. Varoitus- ja erottamisuhan alla Stiller lopulta vetäytyi sairauslomalle.

Suomen maineelle kolaus

Kohun seurauksena Suomen status sananvapauden mallimaana sai ko­lauksen, kun se putosi kansainvälisissä vertailuissa kärkipaikalta.

Prosessin kuluessa myös poliitikkojen ote yhtiöstä on entisestään vahvistunut. Mediatalon strategian sanelee tästä lähtien kansanedustajista muodostuva hallintoneuvosto, ei yhtiön hallitus kuten aikaisemmin.

Kriisi heijastuu koko suomalaiseen tiedonvälitykseen, sillä Yle on ylivoimaisesti suurin ja vahvin toimija mediakentässä. Sillä on miljoonayleisö, jonka verorahoilla yhtiötä pyöritetään. Ylivertaiset resurssit eivät kuitenkaan näytä taanneen vahvaa ja riippumatonta journalismia.

Kirjoittaja on Ylen politiikkauutisoinnin kokemusasiantuntija.

Jutun otsikkoa on täsmennetty 17.5. klo 12.15 muodosta ”Ylegate-kirja laittoi Yleisradion johdon polvilleen”.

Lue myös:

Erikoinen ratkaisu Ylegate-kirjan yhteydessä