Esko Valtaoja maailman pelastamisesta: ”Ahdistus ja pelko eivät kannusta toimintaan, tieto sen sijaan auttaa tekemään oikein”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.

Aalto-yliopistossa on alettu terapoida ilmastoahdistukseen nujertuvia opiskelijoita. Nuori muusikko Pessi Jouste puolestaan tiivisti omat tunteensa Hesarin yleisönosastossa näin: ”Koko ilmastoasia kiteytyykin kysymykseen: olisiko oikein tuoda lapsi tähän maailmaan? Toistaiseksi vastaukseni on ei.”

Äskettäin on ilmestynyt parikin kirjaa, joissa käsitellään ympäristöahdistusta. Onneksi sekä Panu Pihkalan että Hanna Nikkasen ja työryhmän kirjat muistuttavat myös siitä, että toivoa ei pidä menettää: maailmanloppu ei ole kirkossa kuulutettu. Ahdistus pitää vain kääntää toiminnaksi.

Maailmantuskassa ei tietysti ole mitään uutta. Itse elin koko nuoruuteni ydinsodan pelossa, joka ilta uutisten alkua jännittäen: joko nyt on painettu punaista nappia? Myös silloin moni ajatteli, että tähän maailmaan ei missään nimessä voi synnyttää lapsia.

Kukapa olisi silloin uskonut, että seitsemänkymmentä vuotta toisen maailmansodan jälkeen elämme historian rauhallisimpia aikoja, katsottiin sitten arjen väkivaltaa tai sotien määrää? Tutkijat pohtivat edelleenkin, miten tässä näin pääsi käymään. Mitä ihmettä olemme onnistuneet tekemään oikein?

Eiväthän ne punaiset napit ole minnekään kadonneet, ja niiden valtiaat eivät, kauniisti sanottuna, ole ihan penaalin terävimpiä kyniä. Aseistariisuntaa ja rauhantyötä tarvitaan edelleenkin. Mutta kuitenkin.

Entäpä ilmastonmuutos ja ympäristö? Positiivista kehitystä on ainakin se, että kukaan tuskin on enää tietämätön fossiilisten polttoaineiden vaaroista, ja toimiin on lopultakin ryhdytty tosissaan, niin yksilöiden tasolla erilaisine kulutus- ja ilmastolupauksineen kuin koko maailman mittakaavassakin. Jälleen kerran, paljon työtä tarvitaan, mutta toivoton ei tilanne ole. Keinot meillä on, kunhan tahtoa löytyy. Ahdistus ja pelko eivät kannusta toimintaan, tieto sen sijaan auttaa tekemään oikein.

Jokainen meistä voisi aloittaa omien tietojensa päivittämisellä. Verkosta helposti löytyvä ruotsalaisen Hans Roslingin Gapminder-projekti on jo vuosia kannustanut ihmisiä tietämään luulemisen sijaan. Sinne vain klikkailemaan ja hämmästymään!

Tietoa tarvitaan. Kun Roslingin väki kysyi 14 maassa 12 000 ihmiseltä tusinan monivalintakysymyksiä maailman tilasta, tulos oli hauskan masentava. 80 prosenttia ihmisistä pärjäsi huonommin kuin simpanssit. Apina kun kolmivalintatehtävissä saa väkisinkin yhden kolmesta oikein, ja vain harva ihminen pääsi synkistelevässä maailmantuskassaan edes samaan.

Tiedolla ahdistusta vastaan, siitä on hyvä aloittaa maailman pelastaminen.

X