Tulevaisuus yllättää aina – Esko Valtaoja: ”Me aliarvioimme aina tulevaa, ja yllätymme housut kintuissa kuin autoilijat ensilumella”
Ihmiselle tulee aina yllätyksenä, kun seuraava vuosisata koittaa. Tulevaisuudennäkymät rajoittuvat parhaimmillaankin pariin vuosikymmeneen, monesti vain pariin päivään.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
On taas se aika vuodesta jolloin talvi yllättää autoilijat. Meidän työkalupakkiimme ei kerta kaikkiaan kuulu nenää pitemmälle katsominen.
Siksi suunnilleen jokaisen historiateoksen otsikoksi sopisi: ”Tulevaisuus yllätti ihmiset!”
Väitämme suunnittelevamme tulevaisuutta, laadimme skenarioita ja asetamme virstanpylväitä, mutta todellisuudessa emme usko vähänkään kaukaisempaan tulevaisuuteen.
Ensi vuoteen kenties, mutta ensi vuosisataan? Pelkkää tieteisfantasiaa.
Olin kerran puhumassa opettajille kokouksessa, jonka nimi oli komeasti ”Opetuksen tulevaisuus 2020”.
Elettiin vuotta 2016. Ehdotin kohteliaasti, että vuoteen 2200 katsominen olisi voinut ihan oikeasti kertoakin jotain siitä, mihin suuntaan opetus tulee kehittymään.
Odotettavissa oleva tulevaisuus
Me aliarvioimme aina tulevaa, ja sitten yllätymme housut kintuissa kuin autoilijat ensilumella. Odotettavissa olevasta tulevaisuudesta tulikin totta, kukapa olisi uskonut!
Lapsuuteni puuhakirjat päivittelivät, kuinka nuoret eivät enää osaa piirtää hevosia. Eipä kumma: vuonna 1950 hevosten lukumäärä Suomessa oli huipussaan, mutta sitten tultiin rytisten alas neljästäsadastatuhannesta hepasta tuskin kymmenesosaan.
Tapahtui juuri se, mitä saattoi odottaakin: polttomoottori korvasi kauramoottorin niin teillä kuin metsissäkin, ja jäljelle jäivät vain ravi- ja harrastushevoset.
Maailma muuttuu nopeammin kuin arvaammekaan. Näytän usein esitelmissäni mainiota kuvaparia: New Yorkin Fifth Avenue vuonna 1900 ja sama katu vuonna 1913.
Löydätkö sen ainoan auton ensimmäisen kuvan hevoskiesiruuhkasta? Löydätkö sen ainoan vossikan toisesta kuvasta? Niinpä niin.
Nyt mekastamme bensiinin hinnasta, syrjäseutujen dieselautoista sun muusta, ikään kuin kukaan ei pystyisi näkemään että kohta sähköautot ovat sekä halvempia että parempia kuin perinteiset. Mutta kerropa se nykyajan satulasepille ja vossikkakuskeille.
Liha ja maito ovat listalla auton perässä
Työhevoset katosivat. Kuinka pian maaseutu tyhjenee muistakin eläimistä?
Lihan ja maidon tuottajien päivät ovat luetut, vaikka kukaan ei siihen kiinnitäkään huomiota MTK:n tulevaisuusskenarioissa tai poliittisissa puheissa.
Ei ole edes vuosikymmentä ensimmäisestä laboratoriossa kasvatetusta lihasta tehdystä hampurilaispihvistä, kilohinta miljoonia. Nyt hinta on laskenut jo sadan euron alle. Tätä menoa se on vuosikymmenen lopulla halvinta saatavilla olevaa lihaa, samalla kun ympäristörasitus tippuu jopa sadasosaan perinteisestä.
Entäpä maito? Jos eläin osaa valmistaa jotain, niin molekyylibiologit pystyvät samaan laboratoriossa. Lehmää ei juuri voi enää kehitellä, mutta labraproteiinien tuottamisprosessin hinta on laskenut sadasosaan viidessä vuodessa.
Mistä maaseutu sitten tulevaisuudessa elää? Vaihtoehtoja varmasti löytyy, mutta niiden selvittämiseksi pitäisi alkajaisiksi ottaa tulevaisuus tosissaan ja nostaa housut kintuista. Ja vaihtaa ne talvirenkaat.
Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä!