Uusi vuosi alkaa – Esko Valtaoja: ”Koko maailmankaikkeus on juuri pääsemässä eläkeputkeen”
”Koska on luonnonlaki, että mitä suurempi byrokratia, sen hitaammin se myös toimii, lienee turha pelätä mitään äkillisiä työeläkemaksujen nostoja tai muita ultimaatumeita avaruudesta”, kirjoittaa Esko Valtaoja.
Esko Valtaoja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja, joka on julkaissut useita teoksia.
Rytmitämme elämäämme jakamalla sen jaksoihin. Sydämen lyönti, yö ja päivä, kuunkierto, vuodenajat, ja taas alkaa uusi vuosi.
Einsteinista huolimatta itse koettu aika kuluu samaa tahtia meistä jokaisella, ja miespolvi kerrallaan vaipuu siististi unholaan.
Miespolvea pitempi inhimillinen ajanjakso on sitten vain miesmuisti. Säästä puhuttaessa miesmuisti tosin on vain muutaman vuoden mittainen, sarjassamme ”tällaista talvea ei ole nähty miesmuistiin”.
Sukupolvelta toiselle siirtyvä muistitieto voi kuitenkin ulottua jopa vuosituhansien taa. Taru ja tosi kylläkin pakkaavat kietoutumaan yhdeksi vyyhdeksi jo parissa sukupolvessa.
Jotkut tutkijat ovat jopa pohtineet, voisiko tarinoillamme metsänpeikoista ja muista ihmistä muistuttavista taruolennoista olla historiallinen pohja, täysin hämärtynyt muisto neandertalserkuistamme kymmenien tuhansien vuosien takaa.
Lopulta ihmisen aika katoaa maailmankaikkeuden aikaan. Maapallon vuotuisen kierron jälkeen seuraava kosminen jakso on maan akselin prekessio, kiepaus 26 000 vuodessa.
Sen ansiosta väitettiin meidän siirtyneen uuteen aikaan joskus 1960-luvun hippivuosina, kuten Hair-musikaalissa laulettiin:
Me käymme aikaan jonka tunnus on vesimies, sen tunnus on vesimies, Aquarius, Aquarius, sopusoinnun onnekkuuteen, luottavaisuuteen nyt uuteen…
Siihen ainakin voimme luottaa, että Maan akselin liikkeet ja radan muutokset tulevat jatkossakin muuttamaan ilmastoamme. Uusi jääkausi häämöttää vuorenvarmasti jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, joskin ihmisen aikamitoissa ongelmamme ovat tätä nykyä täysin päinvastaisia ja itse aiheutettuja.
(Ja muistathan, että kylmenevää taloa ei kannata lämmittää sytyttämällä se tuleen.)
Sitten on vielä pisin jakso, Auringon kierto Linnunradan ympäri. Tämä galaktinen vuosi kestää runsaat 220 miljoonaa ihmisvuotta. Ihmisen elinikä on kymmenkunta galaktista sekuntia. Galaksivuosi sitten dinosaurusten valta-aika oli vielä kaukana edessäpäin.
Galaksivuosissa mitattuna maapallo on nyt täysi-ikäinen, ja koko maailmankaikkeus on juuri pääsemässä eläkeputkeen.
Uusi vuosi – ja asiat etenevät parempaan suuntaan
Ei ole tiedossa, onko kosmoksen eläköitymisestä mitään seurauksia maapallon elämälle. Koska on luonnonlaki, että mitä suurempi byrokratia, sen hitaammin se myös toimii, lienee turha pelätä mitään äkillisiä työeläkemaksujen nostoja tai muita ultimaatumeita avaruudesta.
Saamme siis rauhassa keskittyä juhlimaan omaa pikkuriikkistä uutta jaksoamme.
Tämä uusi vuosi ainakin on poikkeuksellinen siinä, että voimme olla varmoja asioiden etenemisestä parempaan suuntaan.
Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä.