Esko Valtaoja pohtii: ”Vaaran virstat ja vaaksat – Mikä on todennäköisyys saada tartunta, jos tehdään niin tai näin?”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Esko Valtaoja
Esko Valtaoja on Seuran kolumnisti. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Mikä on perhejuhlien riski? Kaupassakäynnin? Ravintolassa notkumisen? Suomi on valinnut virsta väärää -tien, Ruotsi taas vaaksan vaaraa.” Pohtii Esko Valtaoja.

”Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa”, tietää kansanviisaus. Kovin usein tämä näyttää meiltä unohtuvan. Tai sitten virstat ja vaaksat heittävät iloisesti häränpyllyä, eihän kumpikaan ole edes virallinen mittayksikkö.

Luulisi savannin leijonien, tai evoluution yleensäkin, karsineen jo satojatuhansia vuosia sitten pois ne tyypit, joilta riskien arvionti ei suju. Mutta eipäs.

Täällä ne vain vetävät röökiä, kaahaavat punaisia päin, ja menevät kröhien ja pärskien kauppaan omenoita paljain käsin hypistelemään.

Eihän se vaaran vaaksa toki minun kohdalleni satu.

”Tarina voittaa helposti tiedon”

Paljon on tutkittu, mikä saa ihmiset ottamaan järjettömiä riskejä, samalla kun he yhtä järjettömästi pelkäävät olemattoman pieniä uhkia.

Ajatellaan vaikkapa rokotusten suunnattomia hyötyjä ja hyvin pieniä vaaroja. Miksi kukaan vastustaisi rokotuksia?

Kyse ei ilmeisesti ole tietämättömyydestä eikä tyhmyydestä, vaan kyvyttömyydestä tajuta alkeismatematiikkaa.

Kun ihminen ei kerta kaikkiaan hahmota, mitä tarkoittaa vaikkapa ”yksi tuhannesta”, riskien arviointikin menee mutuiluksi.

Tarina voittaa helposti tiedon. Nuori tupakoitsija voi ajatella sairauksien olevan niin kaukana tulevaisuudessa, että niistä ei tarvitse piitata. Ja ehtiihän tässä hyvin lopettamaankin.

Vanha taas kertoo itselleen, että koska hän on vielä elossa, hän ei selvästikään kuulu siihen kolmasosaan jotka tupakka tappaa.

Ja kuollaanhan tässä kohta muutenkin.

Vaaran virstat ja vaaksat – Suomi ja Ruotsi

Myös koronan hoidossa on kyse riskeistä. Kaikki ennusteet lähtevät muutamasta luvusta, joiden perusteella yritetään arvioida muun muassa sairastuvien ja kuolleiden lukumäärät.

Mikä on todennäköisyys saada tartunta, jos tehdään niin tai näin? Mikä on todennäköisyys joutua sairaalahoitoon, jos virus iskee?

Korona on nikotiiniin verrattuna niin uusi uhka, että meillä ei vielä ole riittäväsi tietoa sen riskeistä.

Mikä on perhejuhlien riski? Kaupassakäynnin? Ravintolassa notkumisen? Suomi on valinnut virsta väärää -tien, Ruotsi taas vaaksan vaaraa.

Kansanviisaus näyttää taaskin pitävän kutinsa, vaikka naapurit eivät olekaan siihen havahtuneet.

Tai ehkäpä heillä ei ole vastaavaa sanontaa.

Poliisi Uudenmaan sululla

© Pekka Nieminen / Otavamedia

Kyvyttömyydessä hahmottaa riskejä on hyvätkin puolensa. Upotamme euromme rahapeleihin, vaikka mikään riski ei toteudu yhtä varmasti kuin niissä häviäminen.

Itselle kerrottu tarina on tietysti se lottomiljonääri Forssassa.

Mutta hyvä puoli on se, että samat ihmiset tuskin antaisivat vapaaehtoisesti puolta miljardia euroa vuodessa tieteeseen, taiteeseen ja muuhun hyvään, mihin pelien tuotto käytetään.

Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä.

Lue myös: Reportaasi: Ruotsin vapaampi koronalinja – Näin epidemia eteni tukholmalaisen silmin

Luoteis-Tukholman lähiöissä kuten Rinkebyssä covid 19-tartuntoja on suhteessa eniten.

Luoteis-Tukholman lähiöissä, kuten Rinkebyssä covid 19-tartuntoja on suhteessa eniten.

X