Jari Tervo: Suomalainen geeniperimä kaipaa rikastamista

Jari Tervo
Jari Tervo 5.12.2016 10:26

Seuran arkistosta: Suomalaisen puuvillateollisuuden käynnisti skotlantilainen James Finlayson. Fiskarsin perusti hollantilainen Peter Thorwöste. Thurgaun kantonista Sveitsistä saapui Suomeen turkkuri Eduard Peter Fazer, jonka jälkeläiset loivat edelleen toimivan makeiskonsernin. Enso-Gutzeitin käynnisti norjalainen Hans Gutzeit.

Eikä Stockmannkaan ole juuriltaan suomalainen. Sen laittoi alulle saksalainen Georg Franz Heinrich Stockmann. Suomalainen olut on taas kotoisin Moskovan läheltä. Sieltä on lähtöisin Nikolai Sinebrychoffin suku.

Mikä näitä miehiä yhdistää? He olivat maahanmuuttajia, mamuja. Heidän luomiaan tuotemerkkejä on jo vuosikymmeniä pidetty supisuomalaisina. Myös monen muun kodikkaan ilmiön alta paljastuu ulkomainen alkuperä, kuten nyt vaikkapa joulun. Sana juontuu muuten ruotsin kielestä.

Tässä ei ole mitään kummallista. Kaikkien kansojen kulttuurit nyt vain ovat kuin pop-kappaleitten säveltämistä. Vähintään puolet tavarasta on muualta varastettua.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen olisi kutsunut fazereita ja finlaysoneita monikulttuurisiksi painajaisiksi. Suomalaiselle elinkeinoelämälle ja suomalaisille työläisille he olivat siunaus.

Fiskars, Finlayson, Fazer, Enso-Gutzeit, Stockmann ja Sinebrychoff ovat taanneet leivän kymmenilletuhansille suomalaisille. Tuokin taitaa olla alakanttiin laskettu.

Nämä ovat vain historiallis-taloudellisia perusteita suhtautua maahanmuuttoon lämpimästi. Eettiset perusteet ovat vielä oma lukunsa.

Aina kun maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuvat rasistit korottavat ääntään monikulttuurisuutta vastaan, minua hävettää.

Rasistien kylmyys, kovuus ja tyhmyys ovat varmin todiste siitä, että suomalainen geeniperimä kaipaa pikaista rikastamista. Myös rasistien syvä historiattomuus riipoo.

Viitisenkymmentä vuotta sitten suomalaiset olivat sitä samaa ryhmää, jota maahanmuuttokriittiset/rasistit nyt mielellään parjaavat. Suomalaiset olivat suuri eurooppalainen maahanmuuttajaryhmä.

Suomi kärsi yhtaikaa korkeasta työttömyydestä ja maaseudun rakennemuutoksesta. Yhteiskunta ratkeili liitoksistaan. Tilat autioituivat, väki muutti lähimpään kaupunkiin ja kun sieltä ei löytynyt töitä, Ruotsiin.

Suomesta muutti 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin yli kolmesataatuhatta ihmistä. Määrä hirvittää, kun kansan koko oli silloinkin vain viitisen miljoonaa. Nämä ihmiset olivat parasta työikäistä väestöä ja lapsia. Jokaiseen suomalaiseen sukuun kuuluu vähintään yksi noina vuosikymmeninä Ruotsiin muuttanut. Heitä ei ole tavattu kutsua sosiaaliturvashoppailijoiksi.

Suomalaiset saapuivat naapurimaahansa pienine lapsineen, rahattomina, ummikkoina ja ammattitaidottomina. He olivat täysin isäntämaansa armoilla. Historiallisesti tämä tapahtui hetki sitten. Keitä me olemme mollaamaan nykypäivän maahanmuuttajia?

 Jari Tervon kolumni on ilmestynyt Seurassa 32/2015