Tapahtumien merkitys hyvinvoinnille on äärettömän suuri – Jenni Haukio: ”Kaipaus kulttuurisisältöjen äärelle on käsinkosketeltava”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Seuran kolumnisti Jenni Haukio.
Seuran kolumnisti Jenni Haukio. © Paula Kukkonen
”Elämä on tapahtumasarja, jonka parhaisiin hetkiin tarvitsemme muita ihmisiä; niin kanssakokijoita kuin myös mahdollistajia”, Jenni Haukio kirjoittaa.

Kun muistelemme elämämme merkittävimpiä hetkiä, on harvalla mielessä mikään yksin koettu vaan yleensä mieleenpainuvin koetaan yhdessä läheisten tai laajempien yhteisöjen kanssa. Ainutkertaiset tilaisuudet voivat olla yksityisiä, kuten syntymäpäivät, ylioppilasjuhlat ja häät tai julkisia kuten festivaalit, konsertit ja messut.

Tapahtumateollisuus palvelee sekä yksityisten että julkisten tilaisuuksien järjestäjiä. Sektorilla toimii valtakunnallisesti noin 3 200 yritystä, jotka työllistävät lähes 200 000 ihmistä. Tapahtumien menestyksestä hyötyvät monet muutkin kuin niiden järjestäjät.

Esimerkiksi festareille saapuva yleisö ei pelkästään osta pääsylippua vaan myös majoittuu, aterioi ja käyttää liikennevälineitä. Kun tapahtumat ovat poissa, ulottuvat haitalliset heijastusvaikutukset kokonaisille alueille.

”Tapahtumaa on hankala myydä take-awaynä”

Koronapandemia on iskenyt tapahtumiin erityisen raskaasti, koska ne perustuvat elävien yleisöjen äärellä koettuun yhteisöllisyyteen ja kasvokkain kohtaamisiin. Vaikka osan tapahtumien annista voisikin siirtää kulutettavaksi verkossa, eivät virtuaalitoteutukset koskaan voi kokonaisvaltaisesti korvata eläviä kokoontumisia.

Tapahtumaa on hankala myydä take-awaynä ja siksi alan yritysten liikevaihdot ovatkin pandemian aikana pudonneet jopa 80–95 prosenttia.

Koronan ansiosta on vihdoinkin alkanut tulla näkyvämmäksi, etteivät tapahtumarakenteet suinkaan ole olemassa itsestään. Kuluttajien päähuomio kohdistuu aivan oikeutetusti itse pääesiintyjiin, joita on tultu kuulemaan ja näkemään. Kun kaikki on järjestetty yleisöä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevasti, voivat itse tapahtuma-areenan puitteet ja toiminnot tuntua kävijän näkökulmasta ikään kuin omalla painollaan toimivilta.

© Lehtikuva/Roni Rekomaa

© Lehtikuva/Roni Rekomaa

Kun saapuu vaikkapa kirjamessuille, ei välttämättä koskaan tule ajatelleeksi, kuinka moninaisten ja vaativien työprosessien kautta tuo messujen ainutlaatuinen ”ekosysteemi” oikein toimii elämyksiä tuottaessaan.

Suurten yleisötapahtumien tuotantoprosessi edellyttää mittavaa määrän erilaisten ammattiryhmien osaamista. On tilojen taitavia rakentajia ja somistajia, on audiovisuaalisesta tuotannosta vastaavaa teknistä henkilöstöä, on viestinnän ja markkinoinnin osaajia ja luovien sisältöjen tuottajia…

Parhaisiin hetkiin tarvitsemme muita ihmisiä.

Ilman heidän ja monien muiden ammatti-ihmisten työpanosta ei tapahtumia voitaisi järjestää. Valitettavasti tämä työ jää edelleenkin aivan liian usein näkymättömäksi – ja samalla vaille sille kuuluvaa arvostusta.

”Kaipaus kulttuurisisältöjen äärelle on käsinkosketeltava”

Kun pandemia on vihdoin jonain päivänä ohi ja tapahtumia voidaan jälleen järjestää, voi odotettavissa olla niiden ennennäkemätön renessanssi – viimeistään sitten, kun pandemian aiheuttamat psykologiset jälkipelot haihtuvat ja ihmiset uskaltautuvat taas lähelle toisiaan. Kaipaus kulttuurisisältöjen äärelle on käsinkosketeltava. Pandemia on osoittanut, että tapahtumien merkitys hyvinvoinnille on äärettömän suuri.

Se on opettanut, että elämä on tapahtumasarja, jonka parhaisiin hetkiin tarvitsemme muita ihmisiä; niin kanssakokijoita kuin myös mahdollistajia. Toivottavasti tulevaisuudessa muistamme huomioida myös jälkimmäisten panosta elämämme ainutkertaisten hetkien tuottajina.

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä.

X