Jenni Haukio kannustaa toimiin hyönteisten ahdingon helpottamiseksi: ”Jokainen meistä voi tehdä osansa tilanteen parantamiseksi”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jenni Haukio on alkanut seurata lepakoita.
© iStock ja Paula Kukkonen / Otavamedia
”Hyönteiset ovat kummasti poissa. Penkereiden kasvustot ovat pääsääntöisesti lyhyiksi leikattuja ja luonnonniityt harvinaisuuksia”, Jenni Haukio kirjoittaa Seuran kolumnissa.

Juhannus lähestymässä, automatka pöllyäviä sorateitä pitkin metsien halki, päämääränä kesämökki.

Aurinko porottaa korkealla, koivut huojuvat tuulenvireessä ja lehmät vaeltavat laitumilla. Radiossa luetaan vakaalla äänellä merisäätietoja.

Tuulilasin pesunesteen tuoksu ei juuri ehdi hälvetä, kun lasiin sakealla syötteellä läiskähtää erilaisia hyönteisiä.

Jos ikkunoita pidetään auki, niitä lennähtelee myös sisälle – milloin hyttysiä, milloin sähäkkäästi surraavia pörriäisiä. Tienvierustat ja ohitse kiitävät avoniityt säihkyvät luonnonkukkien värihehkua ja maiseman yllä väreilevät perhosparvet.

”Hyönteiset ovat kummasti poissa”

Lapsuuden aistiperäiset muistot voivat painua mieliin vuosikymmeniksi. Niin myös tämä edellä kuvattu muistikuvani 1980-luvulta.

Se on noussut viime aikoina useasti mieleeni ja on ajatuksissani myös tänä juhannuksena, kun automatkat kesäisessä Suomessa ovat nyttemmin täysin toisenlaisia.

Hyönteiset ovat kummasti poissa. Penkereiden kasvustot ovat pääsääntöisesti lyhyiksi leikattuja ja luonnonniityt harvinaisuuksia.

Hyönteiset ovat kummasti poissa.

Tummat lupiinit rehottavat. Lehmiä ei juuri näy.

Yle Luonto kampanjoi parhaillaan Pelasta pörriäinen -teemalla vinkaten konkreettisia tekoja.

Yle Luonto kampanjoi parhaillaan Pelasta pörriäinen -teemalla vinkaten konkreettisia tekoja. Kuva: istockphoto

Hyönteisten ahdingon helpottamiseksi voi tehdä monta asiaa

Kuinka haluaisinkaan olla väärässä havaintoineni, mutta asiasta ei kahvipöydässä tarvitse kauaa keskustella, kun jo ilmenee, että kaikki ovat huomanneet saman.

Saksassa vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan maan lentävistä hyönteisistä yli 75 prosenttia on kadonnut alle 30 vuodessa. On vaikea nähdä, että tilanne olisi kovin radikaalisti toisenlainen Suomessa.

En kaipaa menneisyyden idylliä, mutta luonnon monimuotoisuuden vaalimisen näkökulmasta kehitys on jossain vaiheessa kulkenut voimakkaan vahingolliseen suuntaan.

Jos elollisen luonnon itseisarvoisuus ja kaiken elämän kunnioittaminen eivät yksin riitä tai motivoi, toisin olisi kannattanut toimia jo ihmisen oman edun nimissä.

Ruoantuotantoketjussa jopa 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Silti tuhoa annetaan edelleen aiheutua kadottamalla hyönteisten elinympäristöjä. Ongelmallisia ovat myös myrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Tämän juhannuksen mökkimatkoilla tuulilasit pysyvät puhtaina, koska hyönteisiä ei yksinkertaisesti enää ole yhtä paljon.

Synkkyyteen ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä jokainen meistä voi tehdä osansa tilanteen parantamiseksi. Yle Luonto kampanjoi parhaillaan Pelasta pörriäinen -teemalla vinkaten konkreettisia tekoja.

Voi esimerkiksi jättää edes osan nurmikkoa leikkaamatta, istuttaa pölyttäjäystävällisiä kukkia ja askarrella hyönteishotelleja koko perheen voimin. Pieniä, mutta arvokkaita toimia hyönteisten ahdingon helpottamiseksi – lämmin suositus!

Iloista juhannusta kaikille.

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä.

Lue myös: Ratkesiko hupenevien hyönteiskantojen mysteeri? Tutkimus: Ilmastonmuutos tarjoaa hyönteisille tyhjien kaloreiden roskaruokaa

Hyönteisille maistuva ravinto käy luonnossa ravintoarvoltaan yhä köyhemmäksi.

Hyönteisille maistuva ravinto käy luonnossa ravintoarvoltaan yhä köyhemmäksi. © iStock

X