Jenni Haukio: Leikkiä ikä kaikki

Leikkivä ihminen – homo ludens, tulee jokseenkin luonnostaan mieleen, kun seuraa Pokémon Go -pelin maailmanvalloitusta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Leikkivä ihminen – homo ludens, tulee jokseenkin luonnostaan mieleen, kun seuraa Pokémon Go -pelin maailmanvalloitusta.
Teksti:
Jenni Haukio

Muistatko Peter Panin, pojan, joka lensi onnellisten ajatusten ja keijupölyn siivittämänä eikä koskaan halunnut kasvaa aikuiseksi? Hurmaava Peter tai leikkivä ihminen – homo ludens, tulee jokseenkin luonnostaan mieleen, kun seuraa Pokémon Go -pelin maailmanvalloitusta.

 

Jos joku on vetänyt töpselit näin loma-aikana niin totaalisen irti, ettei ole koko pelistä vielä kuullutkaan, kyse on siis japanilaisyhtiö Nintendon muutama viikko sitten julkaisemasta mobiilipelistä. Pokémon Go -pelissä keräillään virtuaalisia hahmoja älypuhelimen avulla, liikkuen todellisessa ympäristössä; puistoissa, metsissä ja rakennuksissa. Puhelimen kameranäytöllä pelaaja voi nähdä virtuaaliotukset reaalimaailmassa – vaikkapa lähikaupan pihalla.

 

Hollantilainen historioitsija Johan Huizinga esitti legendaarisessa Leikkivä ihminen –teoksessaan jo 1930-luvun lopulla, että ihmisellä on luontainen tarve tehdä kaikkea näennäisesti hyödytöntä. Kuinka oikeaan hän osuikaan! En tunne yhtäkään ihmistä, joka ei tunnistaisi itsessään tätä tarkoitusperättömän touhuilun tarvetta. Aika monille tuo tarve iskee sijaistoimintona päälle juuri silloin, kun todellisuudessa pitäisi tehdä jotain hyödyllistä, mutta tylsää.

 

Leikki ei siis ole vain lasten huvia vaan jokaisen ihmisen perusominaisuus, erityisesti kun leikki mielletään laajempana elementtinä kuin vaikkapa Lego-palikkatalojen rakentamisena. Leikin luomassa taikapiirissä on omat sääntönsä, ja leikin pyörteissä voi ja saa irtaantua ajasta sekä arjesta. Huizingan mielestä leikki on jopa kulttuuria vanhempi ilmiö, joka on läsnä kaikkialla. Niin sodassa ja runoudessa kuin myös filosofiassa, jopa uskonnollisissa rituaaleissa.

 

Pokémon –pelin luomassa taikapiirissä ja sen lumossa tapahtuu nimenomaan näitä ajasta ja arjesta irtaantumisia. Huhutaan ja kerrotaan, että Pokémon –huumassa on sattunut jo vaikka mitä – hauskoja kommelluksia joskin myös traagisia onnettomuuksia. Joku on irtisanoutunut töistään, toinen on pelannut synnytyssalissa, kolmas auton ratissa. On sattunut peliin syventyneiden ihmisten ryöstöjä, keskinäisiä törmäilyjä ja muuta hölmöä.

 

Kaikista riskeistä huolimatta Pokémon –pelin sosiaalisuudessa, yhdessäpelaamisessa sekä peliin liittyvässä fyysisessä liikunnassa on jotain poikkeuksellisen sympaattista ja riemastuttavaa. Terve sielu leikkivässä ruumiissa. Leikkiä ikä kaikki. Jos näet homo ludensin, anna sen leikkiä!

FB_logo     Jaa juttu Facebookissa

Twitter_icon     Jaa juttu Twitterissä

Seura_Logo

   Tilaa Seura

X