Jenni Haukio on nauttinut lumisesta talvesta: ”Välillä myös tarvitsemme ja ansaitsemme lepoa negatiivisista ja huolestuttavista tulevaisuudennäkymistä”

Voimme joka päivä vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen ja maailman luonnon tila kääntyy.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valtiotieteiden tohtori, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pohdiskelee Suomen ihmeitä ja ilmiöitä.

Voimme joka päivä vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen ja maailman luonnon tila kääntyy.
Teksti:
Jenni Haukio

Meillä oli lokakuun lopussa ainutlaatuinen mahdollisuus käydä Islannin länsiosassa sijaitsevalla Langjökull-jäätiköllä. Langjökull on Islannin toiseksi suurin lakijäätikkö, kohoten korkeimmalta kohdaltaan noin 1 450 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jään paksuus ­alueella on syvimmillään lähes 600 metriä, joka on hätkähdyttävä luku.

Maisemat jäätiköllä olivat taianomaisia. Kauas horisonttiin siintävistä näkymistä huolimatta tunnelma oli tavallaan minimalistinen, sekä ihmeellisellä tavalla rauhoittava, jopa meditatiivinen.

Valkoisuus ja kirkkaus häikivät, vaikka aurinkoa ei näkynyt. Katsetta oli vaikea kohdistaa mihinkään silmiä siristelemättä. Hyisen tuulen huminaa lukuun ottamatta äänimaailma jäätiköllä oli hiljainen ja alkukantainen.

Lumihanget harvinaistuvat

Kun jäätiköllä tarkkaili monumentaalista ympäristöä ja pääsi myös laskeutumaan jään sisälle kaivettuihin tunneleihin, olisi vailla ennakkotietoa ollut mahdotonta tiedostaa, kuinka nopeasti tämä ainutlaatuinen luonnonmuodostelma on sulamassa.

Vielä kahta vuotta aiemmin jäätikön reuna sijaitsi noin sata metriä, nelisenkymmentä vuotta sitten jopa useita satoja metriä alempana. Alueella nämä surulliset virstanpylväät on merkitty vuosilukuja ja jäätikön reunan sijaintia osoittavin kyltein. Islannin jäätiköt sulavat ja vetäytyvät ilmastonmuutoksen johdosta hälyttävällä nopeudella.

Suomessa on meneillään aivan poikkeuksellisen rikas lumitalvi. Ainakaan itse en muista, milloin Helsingin keskustassa olisi voinut jopa hiihtää suksilla, kuten tätä kirjoittaessa kuulin jonkun tehneen.

Näkymät työhuoneeni ikkunasta täyttyvät männyistä, joiden oksilla lepäävät paksut lumikinokset, ja hanget korkeat nietokset ympäröivät maisemaa kaikkialta. Tässäkään postikorttien talvi-idylliä vastaavassa kuvassa ei välttämättä joka hetki tiedosta, että Suomen talvien lämpeneminen on vääjäämätön tosiasia.

Kaikki on mahdollista

Se, mitä emme näe silmiemme edessä, on helpompi siirtää sivuun myös ajatuksissa. Välillä myös tarvitsemme ja ansaitsemme lepoa negatiivisista ja huolestuttavista tulevaisuudennäkymistä – kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ehtymisen etenemisestä. Upea, vanhan ajan lumitalvi on hyvä syy nauttia hyvillä mielin.

Samanaikaisesti on silti aina palauduttava muistamaan, etteivät tällaiset talvet enää ole itsestäänselvyyksiä. Että lumi on lahja, jota kaupasta ei voi ostaa. Pian käynnistyvänä uutena vuotena voimme jälleen joka päivä omilla teoillamme ja valinnoillamme vaikuttaa siihen, millaiseksi Suomen ja maailman luonnon tila kääntyy. Kaikki on yhä mahdollista.

Hyvää ja toivorikasta joulua!

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä!

X