Onko joulua ilman tuttuja tapoja? – Jenni Haukio: ”Joulu on ydinsanomansa ohella opetus erilaisuuden hyväksymisestä ja sietämisestä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Seuran kolumnisti Jenni Haukio.
Seuran kolumnisti Jenni Haukio. © Paula Kukkonen
”Perinteet luovat turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, joka etenkin epävarmoina aikoina tuntuu poikkeuksellisen arvokkaalta”, Jenni Haukio kirjoittaa.

Lähestymme joulua, joka on tänä vuonna sikäli erilainen, että koronapandemia vaikuttaa lähes kaikkeen olemiseemme. Vaikka oma kotijoulu olisikin täysin koronaturvalliseksi rakennettu, monille rakkaat perinteet jäävät väliin, kun joukkokokoontumiset ovat poissuljettuja.

Esimerkiksi vuosittain jopa 10 000 ihmistä Turun Vanhalle Suurtorille kokoava joulurauhan julistus tapahtuu tällä kertaa ilman yleisöä. Kauneimmat joululaulut –tilaisuuksiin ei suurin joukoin voida kerääntyä. Nämä ovat luonnollisesti ainoita oikeita ratkaisuja tänä poikkeuksellisena aikana.

Joulurauha on Turusta julistettu lähes katkeamattomana perinteenä aina 1300-luvulta saakka, joka panee miettimään perinteiden merkitystä ja arvoa sekä yksilöille että kokonaiselle kansakunnalle.

lämminhenkistä joulua

Joulu on mielentila, tunnelma ja ajatus syvällä sisimmässä. © Jarmo Wright/Om-arkisto

”Onko joulua ilman tuttuja tapoja ja tottumuksia?”

Mieleen nousevat etenkin ne yksinäiset, joille yhteisölliset juhlat ja kokoontumiset ovat äärimmäisen tärkeitä, kenties koko joulunajan ainoita mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä.

Toivottavasti heille löytyy vaihtoehtoisia ja turvallisia tapoja päästä osalliseksi ja tulla kohdatuksi suuren juhlan äärellä.

Jokaisen meistä tulisi omalta kohdaltaan miettiä, kuinka huomioida apua tarvitsevia ja seuraa ikävöiviä.

Onko joulua ilman tuttuja tapoja ja tottumuksia, jotka riitinomaisesti toimitetaan samalla tavoin vuodesta toiseen? Perinteet luovat turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, joka etenkin epävarmoina aikoina tuntuu poikkeuksellisen arvokkaalta.

Kun jokin askare, olipa se sitten vaikkapa jouluruoan valmistaminen tai kuusen koristelu, toimitetaan samaan tapaan kuin aina ennenkin, syntyy vaikutelma kaiken olemisesta sittenkin kohdallaan, vaikka maailma ympärillä kuohuu.

Turvattomuutta kokiessaan ihminen takertuu mihin tahansa vähäisimpäänkin turvallisuutta tuottavaan asiaan tai yksityiskohtaan.

Kun ikkunan samaan kohtaan ripustetaan sama kellastunut paperitähti kuin jo vuosien ajan, luo ele vähäisyydestäänkin huolimatta tuntuvaa hyvänolontunnetta.

Sitä ei voi viedä, vaikka kaikki muu ympärillä mullistuisikin.

Kun sytytetään adventtikynttilä, levitetään olohuoneen pöydälle isoäidiltä peritty pöytäliina, lähetetään ja saadaan joulukortteja… On vielä asioita, joihin voimme vaikuttaa, vaikka ympäristössämme tapahtuukin hallitsematonta ja pelottavaa.

Joulu on ydinsanomansa ohella opetus erilaisuuden hyväksymisestä ja sietämisestä.

Joulu saapuu, vaikka kaikkia perinteitä emme tällä kertaa pääsisikään vaalimaan. Joulu on mielentila, tunnelma ja ajatus syvällä sisimmässä; sitä ei voi viedä, vaikka kaikki muu ympärillä mullistuisikin.

Jonain keväisenä päivänä toivo ja valo vielä voittavat ja pääsemme kohti uutta kesää, mutta sitä ennen: mitä lämminhenkisintä joulunaikaa jokaiseen kotiin.

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä.

Lue myös: Haminan joulu lähti lapasista – Näin Annen joulukapinasta syntynyt idea paisui yhteisölliseksi spektaakkeliksi

X