Kaikille tilaa riittää

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Hannu Lindroos/om-arkisto

Rakastetun virren lupaus ”kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on”, konkretisoituu maallisemmassa yhteydessä Suomessa. Väestötiheytemme on vain noin 18 henkilöä neliökilometrillä, kun se Euroopan unionin alueella keskimäärin on noin 114.

Maailman tiheimmin asutut alueet löytyvät Aasiasta. Omien matkojeni väkirikkain katunäkymämuisto sijoittuu Singaporeen, jossa asukkaita on yli 8 000 neliökilometrillä. Tuollaisessa vilskeessä pohjoismaalaisen erakkosielun katse väsyy jo pelkästä ihmisvirtojen seuraamisesta, vaikka toisaalta elämää kuhisevan kaupungin loppumaton liike myös aktivoi. Pitää itsekin pysyä rytmissä.

Rytmissä pysytään ainakin Japanissa, jossa jo kouluikäisille opetetaan sulavaa liikkumista massojen keskellä. Kauppakeskuksissa ja asemilla asiointi on miellyttävämpää, kun ei jatkuvasti joudu tönittäväksi tai ole itse törmäilemässä muihin. Toisaalta niin japanilaisissa kuin missä tahansa miljoonakaupungeissa on pakko tottua ihmiskontakteihin, jonottamiseen, odottamiseen ja vapaan tilan etsimiseen. Juuri niihin arkisiin tilanteisiin, joista meillä harvaan asuttujen maiden ihmisillä on huomattavasti vähemmän kokemusta.

Suomalaisiin etäisyyksiin tottuneelle pelkkä tuntemattoman ihmisen käsivarren hipaisu voi olla pienimuotoinen loukkaus, saati kanssamatkustajan ”tunkeutuminen” bussissa vieruspaikalle. Ujous painaa, epäilykset painavat, erilaisuus vieroksuttaa ja sekin mietityttää, mitäköhän nuo muut minusta oikein ajattelevat. Ihmisten keskellä syntyy halu jättäytyä eräänlaiseksi ikuiseksi näkymättömäksi lapseksi.

Amerikassa ”sosiaalinen puhe” opitaan jo äidinmaidossa, jolloin tuntemattomien ihmisten kohtaaminen arjessa on kitkatonta. Ei synny kiusallisia hiljaisia hetkiä eikä tarvitse vältellä katseitten kohtaamista. Kun meillä tällaista kulttuuria ei juurikaan ole, on täysin ymmärrettävää, että vieraat ihmiset voivat herättää hämmennystä.

Japanilaiset harjoittelevat toisen ihmisten väistämistä, me puolestaan voisimme opetella toisen luontevaa kohtaamista ja huomioon ottamista. Toisaalta: jos etäisyys on meille kulttuurisesti luontevaa ja arvo, josta haluamme pitää kiinni, ei ole syytä pyrkiä väkisin muuttumaan. Kunhan käyttäytymissääntöjä noudatetaan, toimeen kyllä tullaan millaisissa olosuhteissa tahansa.

Minulle harvaan asuttu kotimaa merkitsee suurta ylellisyyttä ja etuoikeutta. Hiljaisuus, vapaa tila ja avaruus ovat arkipäivän luksusta. Kun virkistäytyy säännöllisesti luonnon rauhassa, kerää samalla voimia ja energiaa myös ihmisten kohtaamisiin; ainutkertaisiin ja elintärkeisiin.

X