Maisemanvaihdoksia

Jenni Haukio
Jenni Haukio 1.5.2016 07:41

Merkittävä osa matkailun viehätyksestä liittyy ennakkotunnelmointiin – ainakin, jos on sitä tyyppiä matkailijaa, joka opiskelee kohteensa historiaa ja nykypäivää sekä kulttuuria ja käytäntöjä jo hyvissä ajoin ennen itse reissua. Kaukana maailmalla vietetyt päivät voivat tuntua hukkaanheitetyiltä, jos tietotaso rajoittuu osastolle mikä maa, mikä valuutta. Onneksi matkakirjallisuutta on valtavasti ja joka lähtöön; kevyttä ja humoristista yhtä hyvin kuin tietopohjaista ja asiapitoista. On itsestä kiinni, kuinka paljon matkalla sisäistää näkemäänsä ja kokemaansa. Kuinka syvällisesti ymmärtää erilaisia kulttuureja, tapoja ja tottumuksia.

Matkasta ammentaa energiaa sekä ennen että jälkeen. Joskus matkan odotus on vähintäänkin yhtä voimaannuttava kokemus kuin itse häviävän nopeasti ohitse kiitävät matkapäivät. Sama pätee kesään. Kevään loskakelit, viimaiset sateet sekä armottomat siite- ja katupölyt eivät haittaa, kun mieleen on jo latautunut kesän odotus. Sen voimalla jaksaa. Ja jaksaa. Kohti yhä aurinkoisempia päiviä. Sekä matka että kesä tarjoavat kauan kaivattuja maisemanvaihdoksia.

Itselleni eräs matkailun ja kesäkauden tärkeimmistä arvoista on nimenomaan mahdollisuus maisemanvaihdokseen. Eipä ihme, että Suomessa on yli 500 000 kesämökkiä. Maisemanvaihdos on mielen hyvinvoinnin hoitamista parhaimmillaan. Kun jättää edes lyhyeksi hetkeksi arjesta tutun, päivittäisen maiseman ja siirtyy jonnekin täysin muualle, löytävät totuttuja ratojaan jurraavat ajatuksetkin uusia polkuja. Kun ikkunasta välillä näkyykin jotain muuta kuin sitä samaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen, voi nähdä itsensä ja lähimmäisensäkin toisin. Voi vapautua siitä painolastista, joka mielen pohjalle kertyy, kun jämähtää liian pitkäksi aikaa paikalleen niin henkisesti kuin fyysisesti.

Maisemanvaihdokseen ei tarvita matkaa eikä mökkiä, uusia horisontteja voi avautua läheltäkin – kotimaa on niitä täynnä. Suomessa on 27 kansallismaisemaa, jotka ”ilmentävät maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä”. Kansallismaisemia löytyy Saaristomereltä Imatrankoskelle, Punkaharjulta Kolille, Hailuodosta Pallastuntureille ja Hämeenkyröstä Olavinlinnaan. Haluan nähdä ne kaikki! Kansallismaisemiin tutustuminen on mahdollisuus oppia uutta Suomen luonnon ja kulttuuriympäristön ainutlaatuisuudesta. Maisemiemme kauneudesta.

Tärkein kaikista maisemista on kuitenkin sielunmaisema, joka avautuu syvällä ihmisen sisimmässä. Se voi olla läheisten kanssa yhteinen ja jaettu, mutta yhtä hyvin henkilökohtainen ja salattu. Vaikka sielunmaisema itsessään ei ehkä koskaan vaihdu, tarjoaa se mahdollisuuden maisemanvaihdokseen missä vain, milloin vain. Kunhan vain antaa ajatusten nousta siivilleen ja löytää sen omimman luokse.

Keskustelu