Joonas Nordman teki korjauslistan: ”Jos nämä asiat korjataan, olemme yhteiskuntana entistä vahvempia seuraavan kansallisen kriisin iskiessä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Joonas Nordman
Seuran kolumnisti Joonas Nordman. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Jos hoitohenkilökunta on epämotivoitunut tai voi itse pahoin arvostuksen ja kohtuullisen korvauksen puutteesta, miten he voisivat pitää huolta muista”, Joonas Nordman kysyy kolumnissaan.

Lama-ajan pääministeri Esko Aho lausui vuoden 1993 poikkeuksellisessa uudenvuodenpuheessaan, että ”tuleva hyvinvointimme tehdään edelleen Suomen metsissä, pelloilla ja tehtaissa, tuotekehittelijöiden työpajoissa sekä luovien ihmisten mielissä”.

Koronakriisin seurauksia on ehditty jo verrata 1990-luvun katastrofivuosiin ja kysytty, missä ja miten hyvinvointimme tulevaisuudessa syntyy. Metsät ja pellot eivät valitettavasti taida olla enää listan kärjessä.

Toisin kuin silloin, Suomella on nyt mahdollisuus saada lisää lainaa, ja sitä kannattaa todella ottaa. Ei sitä kuitenkaan makseta koskaan pois.

Poikkeustilan kirkastamat asiat

Epidemia voi vaikuttaa suotuisalla tavalla ainakin kolmeen asiaan. Ne ovat asioita, joiden todellista laitaa kaikki eivät ole tähän mennessä täysin ymmärtäneet tai hyväksyneet, mutta jotka kansallisen poikkeustilan jälkeen näyttäytyvät harvinaisen kirkkaina.

Ensiksi: uusia työpaikkoja syntyy vain yksityisiin yrityksiin, ja siksi yrittäjää pitää rakastaa. Ei yrittäminen Suomessa vaikeaa ole, eikä yrittäjyyttä pidä verovapaaksi asettaa, mutta jos yrittäjä kokee kannattavammaksi tehdä kaiken yksin, ei synny yhtäkään uutta työpaikkaa.

Suotuisaa kehitystä autetaan sekä vaikeissa että helpommissa oloissa työnantajakulujen pienentämisellä sekä yhteisöveron laskemisella esimerkiksi 15 prosenttiin.

Lisäksi jos yritys investoi kaiken tekemänsä voiton johonkin toiseen yritykseen, se voisi olla yhteisöverosta vapaa kokonaan.

Toiseksi: hyvinvointia syntyy vain ja ainoastaan elinvoimaisissa kaupungeissa. Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula uskoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että koronan takia maaseudun vetovoimaisuus asuinpaikkana lisääntyy ja kaupungistuminen hidastuu. Kieltämättä en ole itsekään kaivannut pitkään aikaan maaseudulle niin paljon kuin viime viikkoina.

Todellisuudessa Ujulan puheet ovat kuitenkin ihan höpöhöpöä. Koronan jälkeen me tarvitsemme kaupungistumista nimenomaan enemmän ja nopeammin. Korona osoitti, miten tärkeä Uusimaa on talouden kannalta. Työpaikat syntyvät sinne, missä on tekijöitä ja rahaa. Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kaltaisten talousalueiden kasvamisesta ja vahvistumisesta hyötyy koko Suomi. Myös Ypäjä.

Lisäksi ikääntyvän ja sairastelevan Suomen hoitaminen on helpompaa siellä, missä resurssit ovat kunnossa – siis kaupungeissa.

Joonas Nordman vaatii: ”Hoitajille pitää maksaa enemmän”

Tästä päästäänkin kohtaan kolme: hoitajille pitää maksaa enemmän. Jos hoitohenkilökunta on epämotivoitunut tai voi itse pahoin arvostuksen ja kohtuullisen korvauksen puutteesta, miten he voisivat pitää huolta muista?

Kuten olen ennenkin kirjoittanut, hoitajille voisi jopa harkita ainoana Suomessa kuuden tunnin työpäivää, mikä tutkitusti vähentää sairauslomia ja lisää alan houkuttelevuutta.

Jos edellä mainitut asiat korjataan, olemme yhteiskuntana entistä vahvempia seuraavan kansallisen kriisin iskiessä. Sitä ennen muistellaan vielä Esko Ahon uudenvuodenpuheen viimeistä lausetta: ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä”.

Lue myös: Hoitajille lyhyempi työpäivä? Sitä ehdottaa Joonas Nordman: ”Vähentäisin työtunteja heiltä, jotka pitävät meistä eri tavoin huolta haastavissa olosuhteissa”

X