Ennen Syyrian sotaa Lähi-Idässä koettiin pahin kuivuusjakso vuosikymmeniin.
(Päivitetty: )
Teksti: Juha Kauppinen

Ilmaston lämpenemiseen liittyviä tulevaisuuden uhkakuvia on ilmastopakolaisuus – siis nopeat, hallitsemattomat muuttoliikkeet, joiden taustalla on ilmastonmuutoksen pahentama kuivuus ja pula ruoasta ja vedestä.

Äskettäin amerikkalaisessa mediassa, muun muassa aikakauslehti The Atlanticissa, on spekuloitu sillä, ovatko Syyriasta Välimeren yli Eurooppaan vaeltavat pakolaiset aikamme ensimmäisiä ilmastopakolaisia. Toistaiseksi syiden ja seurausten mittasuhteet eivät ole selviä.

Paljon toki tiedetään. Lähi-Idässä oli viime vuosikymmenten pahin kuivuusjakso vuosina 2008–2010. Tuolloin kasteluvetenä käytetty pohjavesi hupeni hedelmällisen puolikuun viljavalla alueella, jossa Syyria ja Irak sijaitsevat, ja maanviljelijäperheiden elanto tuli mahdottomaksi. Viljelijäyhteisöt hajosivat ja perheet pakenivat kuivuutta kaupunkeihin, Homsiin, Damaskokseen ja Aleppoon.

Kaupungeissa oli jo valmiiksi pakolaisia naapurimaa Irakista. Pula ruuasta paheni ja seurasi levottomuuksia. 2011 koitti arabikevät, jonka liikehdinnät levisivät Syyriaan. Hallitus tukahdutti aseellisesti mielenosoituksia, ja väkivaltaisuudet yltyivät kapinallisryhmien ja hallituksen joukkojen väliseksi sisällissodaksi, jonka aikana neljä miljoonaa syyrialaista on joutunut lähtemään maasta pakoon.

Vuosi sitten Syyriassa koettiin uusi kuivuusjakso, kun vuoden 2014 sadekuukausina ei saatu sadetta. Kuivuus oli pahin sataan vuoteen.

Asiantuntijat ovat arvuutelleet, onko sattumaa, että juuri tuon poikkeuksellisen kuivan kauden aikana ääri-islamilainen ISIS-järjestö laajensi reviiriään Syyriassa. Joidenkin näkemysten mukaan ISIS hyödynsi kuivuuden aiheuttamia vaikeita oloja.

Arvostetussa PNAS-tiedelehdessä äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan hedelmällisen puolikuun alueella nähdyt kuivuudet liittyvät ilmastonmuutokseen, jota ihmistoiminta nopeuttaa. Tutkijoiden mukaan analyysit ja mallit osoittavat, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen tekee Syyriassa nähdyn kaltaisista kuivuusjaksoista yli kaksi kertaa todennäköisempiä kuin ne luonnostaan olisivat.

Toistaiseksi on liian aikaista julistaa, että Syyriasta Eurooppaan ja Suomeen tulevat pakolaiset olisivat ilmastopakolaisia.

Mikäli asiasta saadaan varmuus, tieto ei olisi yllätys: kuivuuden, ruokapulan ja sotien yhteys tiedetään jo entuudestaan. Toistaiseksi kansainvälinen yhteisö keskittyy siihen, mikä on akuutisti välttämätöntä: auttamaan ihmisiä, jotka pakenevat Syyrian kaaosta ja väkivaltaa.

Lähivuosina tieteellinen tutkimus tulee tarjoamaan lisätietoa siitä, kuinka vankka suhde ilmastonmuutoksen pahentamilla kuivuuksilla ja sodalla on Syyriassa. Silloin selviää, onko meneillään oleva humanitäärinen kriisi vain nykyisyyttä, vai samalla välähdys epämiellyttävästä tulevaisuudesta.

X