Sählyä keskellä päivää

Yrityksissä yt-neuvotellaan. Neuvottelut koskettavat meitä kaikkia kriisialoilla työskenteleviä. Joko saamme potkut tai sitten mieli myrkyttyy ja alamme ajatella: teen tätä nyt vielä, kun tästä maksetaan, sitten keksin jotain muuta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yrityksissä yt-neuvotellaan. Neuvottelut koskettavat meitä kaikkia kriisialoilla työskenteleviä. Joko saamme potkut tai sitten mieli myrkyttyy ja alamme ajatella: teen tätä nyt vielä, kun tästä maksetaan, sitten keksin jotain muuta.
Teksti:
Juha Kauppinen

Tämä masentavan näköalaton ajatus synnyttää melankoliaa työmaille ja konttoreihin, myös minun kotikonttoriini.

Siksi tunnen tarvetta selvittää, mikä tekee minut onnelliseksi. Jätän laskuista ulos perheen ja muut itsestäänselvät onnentuojat.

Onnea tuo keskeytymätön aherrus jonkin askareen parissa. Siis muun kuin työn.

Podin alkuun huonoa omaatuntoa tuhlatessani aamupäivän digikuva-arkiston järjestelyyn: siitä en voi laskuttaa ketään.

Sitten tajusin, että juuri nuo keskeytymättömät, pitkät liu’ut olivat kadonneet elämästäni.

Huono omatunto on sittemmin väistynyt.Nyt saatan käydä lenkillä ja venytellä kesken työpäivän.

En tähtää maratonille tai spagaattiin. Hölkkä ja venyttely lisäävät onnellisuutta, jota tavoittelen.

Joskus menen keskellä päivää puoleksi tunniksi kellariin laukomaan salibandypalloa maaliin. Tämän myöntäminen on vaikeaa. Vaimoani säälittää jo muutenkin ”salibandyurani”.

Mutta laukaukseni on parantunut. Olen aiempaa suurempi apu vitosdivarin salibandyporukallemme. Kehitys jossakin asiassa: se tuo hyvän mielen.

Totuus on, että toiminimeni liikevaihto olisi isompi, jos jättäisin kellarisählyt pois. Niin tekisin, jos olisin pörssiyhtiö. Pitäisin fokuksen työssä. Lopettaisin höntyilyn. Yt-neuvotteluissa on kyse juuri siitä.

Toki teen yhä työni ja laskutan siitä, mutta myös rönsyilen, liki päivittäin. Se lisää onnellisuuttani. Hyväksyn pienemmän liikevaihtoni ja säästän matkaan pari kuukautta pidempään tai jätän uuden grillin hankkimatta.

Onnelliseksi minut tekevät asiat, joiden vuoksi tienaan vähemmän kuin monet kaverini. Asiat, jotka ovat muille täysin yhdentekeviä, jopa naurettavia.

Saisin niiden vuoksi heti potkut, jos minulla olisi pomo.

Mutta onko mahdollista, että teen työni paremmin juuri näiden rönsyjen ansiosta? Kirjoitan parempia tekstejä? Olen ehkä parempi isä ja puoliso? Koska siltä minusta tuntuu.

X