Allegro kulkee – Hätäjarrua voidaan vielä tarvita

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Sata vuotta sitten selviydyttiin kymmenien miljoonien hengen vaatineesta espanjantaudista.

Junaliikenne alkoi taas ­Venäjän ja Suomen välillä, kun suurnopeusjuna Sm6 eli ­Allegro toi ensimmäiset 17 matkustajaa Pietarista Helsinkiin. Väli oli ollut poikki ­keväästä 2020. Päivittäin ajetaan jatkossa kaksi vuoroa molempiin suuntiin. Maailma ei silti auennut eikä syytä riemunkiljahduksiin ole, sillä korona ei ole suinkaan ohi. Kuluva viikko mietitään, vedetäänkö vielä hätäjarrustakin.

Tarkennusta kuitenkin sen verran, että hätäjarru ei liity Allegroon. Se koskee valitettavasti koko Suomea ja epide­miaa. Riittävätkö nykyiset, ­viikon voimassa olleet uudet rajoitukset vai ­kiristetäänkö suojatoimenpiteitä entisestään. Tartuntaluvut ovat ­pahasti nousseet eikä viruksen terhakkaan omikronmuunnoksen käyttäytymi­sestä ja vaikutuksista ole vielä tarkkaa tietoa.

Jos hätäjarru joutuisi vedetyksi, se merkitsisi sitä, että koronantorjunnassa palattaisiin takaisin valtakunnallisesti ohjattuihin laaja-alaisiin toimiin. Seuranta ratkaisee, ovatko uudet viikon takaiset toimet ­olleet riittäviä ja onko epidemiatilanne kääntynyt parempaan suuntaan.

Jos historiaa on uskominen

Eipä nyt sitten Koikkalainenkaan ala taas hokea, että jo riittää. Ei riitä. Meni niin tai näin, tämä talvi on joka tapauksessa koronatalvi ja sillä ­sipuli. Alan eksperttejä ja asiantuntijoita on ollut joka lähtöön, mutta Koikkalainen on lukenut vain historiankirjoja.

Samasta asiasta ei ole kysymys, mutta kuolemantaudista kuitenkin: vuosina 1918–1920 riehuneessa espanjan­taudissa menehtyi yli 20 miljoonaa ­ihmistä. Jotkut arviot ovat jopa 100 miljoonaa kuollutta.

Espanjantauti oli influenssaepidemia. Olosuhteet ja ­hygieniataso olivat Suomessa tietysti toiset kuin nyt, ­mutta tauti iski vuosina 1918–1920 muutaman kuukauden välein neljässä eri aallossa.

Tehokasta lääkitystä ei ollut. Niin kuin nytkin, käsiä käskettiin pesemään ja yleisötilaisuuksia karttamaan. ­Suomessa tautiin menehtyi arviolta 20 000 ihmistä. Siihen sairastuneiden määrän arvioidaan ­olleen noin 90 000. Inarista kuoli joka kymmenes asukas.

Ettei pandemia jäisi ainoaksi uhaksi

Iso kysymys on koko nyky­epidemian ajan ollut, miten suhtautua: varautuako tautiin, sairastaako ­tauti vai ­ollako niin kuin tautia ei ­olisikaan. Kaikkia ­näitä on tehty, mutta tilanne on päällä edelleenkin. Se ei ole ­normaali.

Yksi todellinen vaihtoehto on, että hätäjarru lyödään pohjaan. Miten tämän nyt sitten nykyaikaisittain sanoisi? Vaikka niin, että ei kiva.

Ukrainan itärajan tun­tumaan on pikkuhiljaa siirretty valtava määrä sotakalustoa ja 100 000 tai läntisten arvioiden mukaan jopa 175 000 venä­läistä sotilasta. Ovatko he ­siellä tyhjän panttina leireilemässä vai pullisteleeko ­Vladimir Putin?

Pitääkö tuhansien ihmisten rampautua tai kuolla vain siksi, että yhdellä on palava ­halua tehdä itsensä kuolemattomaksi?

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!

Lue myös: Miljardööri-oligarkki Igor Kesaev osti Saimaalta saaritontin – Näin Kyproksen ”kultainen EU-passi” auttoi ohi Suomen valvonnan

X