”Elämä on korona-ähkyä ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisiä – Kummassakaan ei ole mitään kaunista, suurta eikä kunniakasta”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran pakinoitsija. © Tomi Malkki
”Pois kaikki krumeluurit ja kauhistelut silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan kaatumassa päälle. Elämä on vain elettävä”, Koikkalainen kirjoittaa.

Hyvää kannattaa aina lainata. Nyt Koikkalainen suorastaan varastaa sitä. Pätkä on Positiivarityrityksen hengennostatus, jossa Raija kertoo Hilja-mummosta. Hilja oli 14 lapsen äiti, pientilan emäntä suuren Laatokan rannalta. Kaksi kertaa hän joutui lähtemään lapsikatraineen evakkoonkin.

Hilja-mummilta kysyttiin, miten hän kesti raskaat sotavuodet ja jaksoi vastuksista huolimatta elää päivästä toiseen.

”Aamulla kun mie heräsin, mie kahoin ikkunasta ulos, jotta millainen päivä on tulollaan. Sitten mie elin sen päivän.” Päiviä kertyi Hiljalle 95 vuotta.

Noin helppoa se on, kun asenne on oikea. Hatunnosto ihanalle Hilja-mummolle. Tämäkin tarina osoittaa, kuinka yksinkertaista ja suoraviivaista elämä loppujen lopuksi on. Pois kaikki krumeluurit ja kauhistelut silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan kaatumassa päälle. Elämä on vain elettävä.

Elämä on korona-ähkyä

Millaistahan oli Laatokan rannalla marraskuussa? Selkämeren rannalla se on ainakin nyt hyvin synkkää ja pimeää, kun lumesta ei ole tietoakaan. Tuuli vinkuu, meri pauhaa, puitten latvat taipuilevat. Jos suinkin voivat, luojan luomat pysyttelevät tuvan lämmössä ja mieluiten vielä vällyn alla. Elettävä on.

Elämä on korona-ähkyä ja Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisiä. Kummassakaan ei ole mitään kaunista, suurta eikä kunniakasta. Ei ole korkkarit katossa, kun häviäminen on voittoihin tottuneelle ylivoimaisen vaikeaa. Maailman eilinen mahtimies on paljastunut pikkupojaksi, jonka lapsellisuus hakee historiasta vertaistaan.

Viikon paras uutinen oli yhdellä palstalla Helsingin Sanomissa. UPM alkaa tehdä sanomalehtipaperia Jämsänkoskella. Siellä käynnistyy paperitehtaan paperikone numero kuusi. Onko sanomalehtipaperin valmistus uutinen? On se. UPM:n Kaipolan tehdas hiljenee joulukuussa ja silloin siellä loppuu myös sanomalehtipaperin valmistus. Nyt valmistus kuitenkin jatkuu ja vielä samassa kaupungissa, Jämsässä.

PK6 pelasti Suomen maineen. Mikä maa sellainen on, joka ei itse valmista sanomalehtipaperia? Ja vielä sellainen maa, jossa sanomalehti on aina kuulunut päivän avaukseen. Töllissä kuin töllissä.

PK6 pelasti Suomen maineen.

Kontupohjaan Karjalan tasavaltaan on valmistumassa (HS 14.11.2020) jäljitelmä toisen maailmansodan aikaisesta suomalaisesta vankileiristä. Sen avulla kerrotaan nykyajan lapsille, millaista elämä oli suomalaisten pystyttämien piikkilankaleirien sisäpuolella.

Petroskoi oli kolmisen vuotta suomalainen Äänislinna. Alueella oli vankileirejä, joissa olot olivat varmasti karut. Hiukan Koikkalaista silti ihmetyttää tämä kirkasotsainen muistelu. Venäjä oli vuosikymmenet vankileirien saaristo, jossa ihmishenki ei paljon painanut. Vangit olivat ilmaista työvoimaa, kun Stalin yritti nykyaikaistaa valtakuntaansa.

Ehkä Venäjä voisi selvittää omaakin verenhuuruista menneisyyttään. Liikenisikö suomalaisen vankileirin rakennustyömaalta muutama kakkosnelonen näyttämään sitäkin, mitä oli neuvostokansalaisten ”elämä” Stalinin kuolemanleireillä?

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Valtapuolue sabotoi härskisti Sortavalan vaaleja – Oppositio jyräsi silti poikkeukselliseen voittoon

Kaupunkilaiset äänestivät viisi vuotta sitten energisen Sergei Krupinin, 49, Sortavalan kaupungin­johtajaksi.

Kaupunkilaiset äänestivät viisi vuotta sitten energisen Sergei Krupinin, 49, Sortavalan kaupungin­johtajaksi. © Juha Metso

X