”Hurskaat puheet poliittisten nimitysten siirtämisestä historiaan ovat – niin, hurskaita puheita”

”Kimmo Tiilikaisen nimitys GTK:n pääjohtajaksi oli ummehtunut löyhähdys menneiltä ajoilta. Se oli lyhytnäköistä kotiinpäinvetoa ja ota kaikki, mikä vain irti lähtee -peliä”, Koikkalainen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran pakinoitsija.

"Kimmo Tiilikaisen nimitys GTK:n pääjohtajaksi oli ummehtunut löyhähdys menneiltä ajoilta. Se oli lyhytnäköistä kotiinpäinvetoa ja ota kaikki, mikä vain irti lähtee -peliä", Koikkalainen kirjoittaa.
Teksti:
Seura

Vappu tuli ja vappu meni. Koronaviruskin tuli ja koronavirus saattaa pikkuhiljaa myös lähteä. Istuvassa hallituksessa taas oli viikon päivät loiskiehuntaa, mutta hallitus istuu yhä. Ainakin toistaiseksi.

Perinteisiä päätöksiäkin on tehty. Ne tehtiin sopivasti jo ennen hallituksen kriisipäiviä. Jos neuvottelut olisivat päättyneet toisin, ei olisi enää ollut varmaa, että valtiosihteeri Kimmo Tiilikaisesta olisi tullut Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n pääjohtaja.

Tiilikainen on entinen ministeri ja entinen kansanedustaja. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kansa päätti, että hänen kansanedustajapäivänsä saavat riittää ainakin toistaiseksi. Isänmaa ja keskustan puoluepamput tulivat kuitenkin apuun: työt jatkuivat kuten ennenkin. Hänestä tuli köökin kautta ja ohi äänestäjien tahdon hyväpalkkainen valtiosihteeri.

Valtiosihteerin paikka voi mennä alta yhdessä yössä, mutta GTK:n pääjohtajuus kestää tukevat viisi vuotta. Siitä voi jo lähteä vaikkapa kelpo eläkkeelle. Isänmaa – ja puoluetoveri Mika Lintilä – auttoivat taas. Tiilikainen valittiin 19 hakijan joukosta pääjohtajaksi. Valinnassa tasavertaisten kärkiehdokkaiden kesken painotettiin eritoten Tiilikaisen johtamiskokemusta ja verkostoitumiskykyjä.

Poliittinen virkanimitys ja hurskaat puheet

Koreaa puhetta, mutta ohi meni kolisten. Sokea Reettakin näki, että taas tehtiin poliittinen virkanimitys. Pieni häpeily lientyy nopeasti omaatuntoa kolkuttamasta. Hurskaat puheet poliittisten nimitysten siirtämisestä historiaan ovat – niin, hurskaita puheita.

Tiilikaisen nimitys oli ummehtunut löyhähdys menneiltä ajoilta. Se oli lyhytnäköistä kotiinpäinvetoa ja ota kaikki, mikä vain irti lähtee -peliä. Valitettavasti se vain jatkuu. Jos ainoa jarru on vain valitsijoiden moraali, luvassa ei ole mitään hyvää. Jokainen puolue tarttuu virkoihin heti, kun se vain kohdalle osuu.

Koronavirus esti fyysiset tapaamiset

Valon pilkahduksiin pitää tarttua aina. Koikkalainenkin pääsi – pienimuotoisesti ja varotoimet huomioon ottaen – tapaamaan pitkästä aikaa vanhoja kavereita. Koronapandemia ei ole vain päivämäärä kalenterissa. Sen seuraukset ovat arvaamattomat. Koikkalainen kokee, että paljon on menetetty, kun asioita ei ole voinut hoitaa nokitusten ihmisten kanssa.

Paljon jää näkemättä, kun henkilökohtaiset fyysiset tapaamiset jäävät pois. Pelkkä mekaaninen tietojen välitys ei riitä, toinen osapuoli on nähtävä silmästä silmään, jotta vuorovaikutus olisi hedelmällistä. Korona-aika on suosinut tiettyjä ihmistyyppejä, mutta useimmille sen on täytynyt olla kauhistus.

Suuret ajattelijat takaavat sen, että ihmiskunta saa huonoinakin aikoina riittävästi happea. Siksi Koikkalainen siteeraa vain 37-vuotiaana vuonna 1964 kuollutta Osmo Pertolaa. Vanhempi väki muistaa hänet Kokemäen Uunona:

”Tieteellisissä tutkimuksissa on vastaansanomattomasti saatu selville, että niissä maissa, joissa margariinia paljon käytetään, niissä maissa myös avioerot lisääntyvät.”

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

X